Näin Strömsön taitava Lee Esselström asuu tosielämässä: ”Kun sisälämpötila laski yhdeksään asteeseen...”

Lee Esselström välttää tarpeettomien tavaroiden ostamista. Hän tekee mieluummin omin käsin kaiken, minkä voi. – Jos saan valita, menenkö metsään vai kauppaan, valitsen aina metsän.

Kirpputoriostoksetkin tuntuvat televisiojuontaja Lee Esselströmistä nykyään tarpeettomalta kuluttamiselta. Strömsö-ohjelmasta tuttu käsityötaituri pyrkii tekemään itse kaiken, minkä pystyy. Vaasassa sijaitsevalla ekomaatilalla valmistuvat niin neuleet omien lampaiden villasta, sampoot kuin seinähyllytkin.

– Olen kirpputori-ihminen ja rakastan vanhoja esineitä. Viime vuosina olen yrittänyt välttää tavaroiden ostamista. Katson mieluummin, löytyisikö kellarista tarpeita, joilla voisin itse rakentaa tarvitsemani, jotta minun ei tarvitsisi maksaa siitä, tai löytyisikö sitä kirpputorilta. Itsetehdyistä esineistä ja vaatteista tulee pidettyä parempaa huolta ja niitä arvostaa enemmän, kun tietää, kuinka monta tuntia niiden tekemiseen on mennyt.

Lee Esselström oppi jo nuorena, että rahan eteen pitää tehdä töitä

Arvostus käsityöläisperinnettä kohtaan syntyi jo lapsena. Isän isoäiti säästi roskatkin ja loihti niistä uutta.

– Isomummo osasi ottaa hyötykäyttöön kaiken keräämänsä. Hän korjasi omin käsin jopa elektronisia laitteita. Hän osti minulle yhdeksänvuotislahjaksi hienon ompelukoneen ja opetti, miten vaatteita parsitaan. Käytän yhä samaa konetta.

Lee Esselström tottui lapsuudenkodissaan tulemaan vähällä toimeen. Hänen vanhempansa olivat nuoria opiskelijoita, eikä ylimääräistä rahaa ollut.

– Opin jo nuorena, että rahan eteen pitää tehdä kovasti töitä. Kun muutin poikaystäväni kanssa Turkuun opiskelemaan, minun ei tarvinnut nostaa opintolainaa, sillä osasin tulla toimeen pienemmällä. Leivoin leivät itse ja kokkasin edullista ruokaa. Tällaisten asioiden oppiminen on ollut elämäni paras lahja.

Lee Esselström: ”Onneksi osasin ommella lapsille vaatteita ja loihtia asioita tyhjästä”

Säästäväisyydestä on ollut apua nelilapsisen perheen arjessa. Leen perheessä on 19-vuotias poika, 14-vuotias tytär ja 12-vuotiaat kaksostytöt. Tyttöjen ollessa pieniä Lee Esselström jäi kotiin hoitamaan heitä. Kotona vietetty aika oli taloudellisesti niukkaa mutta rakkaudentäyteistä.

– Onneksi osasin ommella lapsille vaatteita ja loihtia asioita tyhjästä. Saimme serkuilta heidän pieneksi jääneet vaatteensa, samalla tavoin kuin minä ja veljeni olimme aikanaan saaneet omilta serkuiltamme.

Lasten kanssa kotona ollessaan Lee haaveili luomumaidon ostamisesta.

– Siihen ei ollut ikinä varaa. Marssin kauppaan ostamaan luomumaitoa heti, kun olin palannut töihin. Pyrin valitsemaan ruokakaupassa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon, vaikkei se useinkaan ole edullisin valinta. Ennen viikon ruokaostokset maksoivat 200 euroa, mutta nyt ruoka on kallistunut niin kovasti, etten pysty enää tekemään kaupassa sellaisia valintoja kuin haluai­sin. Onneksi saamme kananmunat omilta kanoiltamme.

Ostoksille Lee lähtee vain pakon edessä, kuten silloin, jos lapset ovat menossa koulun kanssa uimaan, mutta illalla huomataan, että uimapuvut puuttuvat.

– En viihdy kaupungissa shoppailemassa, se ei ole minun juttuni ollenkaan. Viihdyn ennemmin luonnossa. Jos saan valita, menenkö metsään vai kauppaan, valitsen aina metsän. Käytän vaatteet ja tavarat loppuun asti. Uutta elektroniikkaa emme osta juuri koskaan. Puhelimenikin on ikivanha.

Lankoja Lee Esselström ei silti voi vastustaa, etenkin, jos ne ovat tarjouksessa.

– Jos näen villalankoja alennuksessa, ostan niitä aina. Minulla on varastossa valtavat määrät lankoja, joista en ole vielä ehtinyt neuloa mitään.

”Elimme ensimmäiset kuusi vuotta kompostointikäymälän kanssa”

Kuusihenkinen perhe asuu ekotalossa, jonka pihapiirissä on ulkorakennus kanoille ja lampaille sekä sauna, joka jaetaan naapureiden kanssa.

– Tämä talo oli kuin meitä varten tehty. Talo on valmistettu kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista hirsistä, ja vanhat ovetkin ovat täällä uusiokäytössä. Alun perin talossa ei ollut tavallista vesivessaa, vaan elimme ensimmäiset kuusi vuotta kompostointikäymälän kanssa. Se oli aika raskasta, koska vessa ei toiminut hyvin ja sen käyttömekanismia oli hankala selittää vieraille. Olen kuitenkin ylpeä, että onnistuimme sen käytössä niinkin pitkään.

Puulämmitteinen talo viileni talvisin liikaa. Asuttuaan talossa vuoden perhe päätti satsata maalämpöön.

– Taloa piti lämmittää puilla jatkuvasti. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä meidän piti olla päivät töissä. Kun sisälämpötila laski yhdeksään asteeseen, päätimme vaihtaa maalämpöön. Se oli kallis projekti, jota varten jouduimme ottamaan lainaa. Onneksi ryhdyimme siihen, sillä maalämpöön satsaaminen on ollut parhaita sijoituksiamme.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Hypokoira Mimmi pelasti diabetesta sairastavan Maritan, 63, hengen ällöttävällä yöherätyksellä – "Miten viisas koira minulla onkaan!"

2. Ihmiset

   Terapeutti Harri Virtanen havahtui itsepetokseen – laittoi kulutustottumuksensa ja ruokavalionsa uusiksi: "Pidin itseäni luonnonsuojelijana, mutta en ollut tehnyt ainoatakaan ekologista valintaa"

3. Hyvinvointi

   Kun Ullasta kuoriutui ulkoilmaihminen, luonto muutti koko elämän – ”Aloin hymyillä niin paljon, että läheiseni huomauttelivat asiasta”