Julkkikset

Seksi ei ole ihmisen perustarve, väittää filosofi Timo Airaksinen: ”On lisättävä erotiikkaa, romantiikkaa ja etiikkaa, kunnes seksi alkaa näyttää ihmismäiseltä hommalta”

Tuottelias filosofi ja kirjoittaja Timo Airaksinen on käyttänyt korona-ajan ajattelemiseen. Muun muassa seksin ajattelemiseen. Nyt ajatukset ovat kansien välissä.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Niclas Mäkelä

– Erotiikka on kukkiva puutarha, seksi kuin verstas ja työpaja.

Tuottelias filosofi ja kirjoittaja Timo Airaksinen on käyttänyt korona-ajan ajattelemiseen. Muun muassa seksin ajattelemiseen. Nyt ajatukset ovat kansien välissä.

Kuluneen vuoden aikana filosofi Timo Airaksisella, 73, ei ole ollut oikein muuta tekemistä kuin ajatella. Onneksi se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Timo jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta 2015, mutta työntekoa hän ei ole lopettanut. Vuoden sisällä on ilmestynyt neljä kirjaa, joista tuorein on nimeltään Himon ilo – ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta. Se on eräänlainen jatko-osa 2001 julkaistulle teokselle Rakkauden vangit, jossa Timo käsitteli vain rakkautta ja ohitti seksin. Nyt hän toimi päinvastoin.

Seksi on filosofin mukaan aina ajankohtainen aihe. Aiemmin siksi, että sukupuolikuria valvottiin niin tarkasti. Nykyään siksi, että seksi on vapautunut pakkopaidasta ja etsii uusia ilmenemismuotoja.

– Alkeellinen ihminen söi, nai ja tappeli. Sivistyneessä yhteiskunnassa apina meissä pysyy kontrollissa – paitsi seksin tiimellyksessä. Saatamme hävetä, pelätä ja inhota omia halujamme, mutta kiima riisuu vaatteet ja sivistyksen kahleet.

”Erotiikka houkuttaa, seksi tekee ja suorittaa”

Puhutaan siis himosta. Se on Timo Airaksisen mukaan pohjimmiltaan primitiivinen halu, jonka ainoa päämäärä on orgasmi. Tätä tavoitellessaan kaksi ihmistä teutaroi toistensa kimpussa keinoja kaihtamatta. Kliimaksin jälkeen odotellaan tovi ja sama toistetaan, kunnes uuvutaan. Sitten ei ole enää mitään yhteistä.

Siinä on seksin koko kuva. Mutta kuka tällaista kuvaa kestää katsoa, Timo kysyy. Ei kukaan.

– Siksi kuvaa on muokattava ja sievistettävä, lisättävä siihen erotiikkaa, romantiikkaa ja etiikkaa, kunnes seksi alkaa näyttää ihmismäiseltä hommalta.

Silti seksi on aina salattua. Rakkauteen sekoitettua erotiikkaa voi vielä esittää vaikkapa mainoksissa, mutta mitä lähemmäs mennään itse toimintaa, sitä kätketymmäksi se muuttuu.

– Erotiikka on kukkiva puutarha, seksi kuin verstas ja työpaja. Erotiikka houkuttaa, seksi tekee ja suorittaa.

Seksistä puhutaan joskus perustarpeena. Sitä se ei Timon mukaan ole: naimisen puutteeseen ei kuole. Toisin kuin syömisen ja juomisen, seksin tarpeen pystyy torjumaan määräämättömäksi ajaksi. Toissijainen tarve seksi saattaa olla, kuten vaikkapa tarve harrastaa liikuntaa tai luovaa toimintaa.

– Silti seksi ei ole vain elämänalue muiden joukossa tai harrastus siinä missä muutkin. Seksuaalisuus on, kuten Freud oivalsi, ihmisen minän salatuista rakenteista haurain ja olennaisin.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Jutussa Timo Airaksinen kertoo muun muassa neljännestä avioliitostaan, Ferraristaan ja siitä, miksi pandemia ja eristäytyminen on seitsemänkymppiselle kovempi koettelemus kuin nelikymppiselle. Lue koko juttu Annasta 8/2021 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X