Julkkikset

Uutisankkuri Petteri Löppönen salskeassa nuoruuskuvassa matkaoppaana – käteen työnnetty käyntikortti sysäsi Yleisradioon

Petteri Löppösen nykyinen työ muistuttaa häntä nuoruuden työstä matkaoppaana. ”Uutisankkuri kulkee katsojan rinnalla ja kokee eri tapahtumia hänen kanssaan.”

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Petteri Löppösen kotialbumi

Petteri kokee itsenäistyneensä ja aikuistuneensa matkaoppaana työskennellessään.

Petteri Löppösen nykyinen työ muistuttaa häntä nuoruuden työstä matkaoppaana. "Uutisankkuri kulkee katsojan rinnalla ja kokee eri tapahtumia hänen kanssaan.”

“Siskoni ottamassa kuvassa olen kesällä 1992 matkaoppaana Marmariksessa Turkissa. Olen suomalaisjoukon oppaana rennolla veneretkellä, jonka aikana otettiin aurinkoa, uitiin, grillattiin ja pelattiin rantapelejä. Mikäpä sen parempi duuni 23-vuotiaalle nuorelle miehelle! Takanani kannella istuu äitini, joka oli tullut siskoni kanssa minua tapaamaan.

– Opin matkaopasvuoteni aikana arvostamaan ja rakastamaan monikulttuurisuutta, Petteri Löppönen sanoo.
– Opin matkaopasvuoteni aikana arvostamaan ja rakastamaan monikulttuurisuutta, Petteri Löppönen sanoo.

Halusin jo nuorena päästä asumaan ja elämään keskelle toista kulttuuria, tutustumaan sen ihmisiin, tapoihin ja historiaan sekä kokemaan maailmaa vähän toisesta näkökulmasta. En siis epäröinyt, kun minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä Turkkiin ja Egyptiin.

Tuo vuosi on ollut tavallaan tähänastisen elämäni upein. Itsenäistyin hurjasti ja kasvoin kohti aikuisuutta. Vastuuntunto kasvaa kummasti, kun nuori jolppi ottaa 57 asiakasta bussin kyytiin ja lähtee kohti Saharan autiomaata.

Yhden kiertomatkan päätteeksi eräs rouva ojensi käyntikorttinsa minulle. Siinä luki Yleisradio. Hän oli äänitarkkailija Tuulikki Rostela, joka vinkkasi, että minulla saattaisi olla mahdollisuuksia radiotoimittajaksikin. Kohtaaminen jäi mieleeni, ja se oli alkusysäys nykyiselle uralleni.

Matkaopasvuoden jälkeen aloitin opinnot Tampereen yliopistossa valtio-opin koulutusohjelmassa. Muutamia vuosia myöhemmin hain kesätöihin Yleen ja satuin pääsemään suoraan radiouutisiin. Sillä tiellä olen vieläkin. Kerran olin studiossa vetämässä uutislähetystä, kun huomasin, että lasin takana oli äänitarkkailijana tutun näköinen rouva. Sehän oli Tuulikki.

Olen lapsesta asti nauttinut esiintymisestä. Äitini oli töissä vanhainkodissa ja järjesti siellä virkistysretkiä eri puolille Suomea. Ja kuinka ollakaan, bussissa oli usein mukana eräs pojankoltiainen, joka halusi innokkaasti kertoa tietojaan retkikohteista bussin mikrofoniin.

Olen työskennellyt tämän vuoden uutisankkurina ja huomannut, että sekin on eräänlaista matkaoppaan työtä. Uutisankkuri kulkee katsojan rinnalla ja kokee eri tapahtumia hänen kanssaan.”

Petteri Löppönen, 54, työskentelee uutis­ankkurina Ylellä.


Juttu on julkaistu Elämäni kuva -palstalla Anna-lehdessä 49/2023.


X