Norjan kuninkaalliset ovat taistelleet rakkauden puolesta.
Kuninkaalliset

Norjan kuningas Harald teki radikaalin uhkavaatimuksen naisen vuoksi – se muutti hovin avioliittomarkkinat pysyvästi

Naapurimaamme Norjan hovi tuntuu henkivän harmoniaa ja hyvää tahtoa. Vuosikymmenten mittaan sen jäsenet ovat kuitenkin joutuneet käymään katkeria kamppailuja varsinkin sydäntensä valinnoissa.
Teksti: Mirva Saukkola Kuvat: Sølve Sundsbø/The Royal Court ja MVPhotos

Viisi vuotta sitten Norjan kuningas Harald V piti 80-vuotisjuhlissaan hämmästyttävän puheen.

− Norjalaiset ovat tyttöjä, jotka rakastavat tyttöjä, poikia, jotka rakastavat poikia ja tyttöjä ja poikia, jotka rakastavat toisiaan. Norjalaiset uskovat Jumalaan, Allahiin, universumiin ja ei mihinkään. Toisin sanoen: Norja olet sinä. Norja olemme me, hallitsija lausui.

Pienen kuningaskunnan varttuneen hallitsijan suvaitsevaisuutta suitsuttava puhe sai paitsi norjalaiset myös somekansan kaikkialla maailmassa hurraamaan. Kuningashuoneilta osataan yleensä odottaa konservatiivisuutta, mutta Harald V:n puhe oli kannanotto moninaisuuden puolesta.

Tällä hetkellä Harald V:ttä, 85, ja hänen kuningatartaan Sonjaa, 84, ikä alkaa jo painaa. Siksi monet edustustehtävistä onkin jo siirretty kruununprinssi Haakonille. Mutta millaisen perinnön Harald V tulee jättämään pojalleen ja miten Haakon aikoo luotsata maataan eteenpäin?

Lapsuus sodan melskeissä

Kun Harald syntyi 21. helmikuuta 1937 kuopukseksi kruununprinssi Olavin ja Ruotsista Norjaan naidun prinsessa Märthan perheeseen, Euroopan poliittinen tilanne oli kireä kuin viulunkieli. Sekä Saksa että Italia olivat liukuneet fasistisen hallinnon ikeeseen ja Neuvostoliitto kalisutteli sapeleitaan. Haraldin ollessa vain kolmevuotias Saksa hyökkäsi Norjaan huhtikuussa 1940. Perhe joutui pakenemaan miehittäjiä ensin Ruotsiin.

Kauneudestaan kuulu prinsessa Märtha Harald-vauvan kanssa vuonna 1937.

Kauneudestaan kuulu prinsessa Märtha Harald-vauvan kanssa vuonna 1937.

Kruununprinssi Olavi asettui Isoon-Britanniaan taistelemaan sieltä käsin Saksaa vastaan, kun muu perhe eli prinsessa Märtha, pikkuprinsessat Ragnhild ja Astrid sekä prinssi Harald kuljetettiin turvaan Washingtoniin. Siellä prinsessa Märtha ponnisteli ahkerasti kerätäkseen varoja ja saadakseen apua maalleen. Tästä kertoo Ylelläkin nähty Atlantic Crossing -televisiosarja, jossa myös aprikoidaan sitä, oliko prinsessa Märthalla syvempiä tunteita perhettä isännöinyttä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltia kohtaan.

Totuutta ei koskaan saada tietää, sillä kauneudestaan kuulu prinsessa menehtyi syöpään vuonna 1954. Hänestä ei koskaan tullut Norjan kuningatarta, sillä Olavi V kruunattiin maan kuninkaaksi vasta vuonna 1957.

Saksalaisten antauduttua liittoutuneille toinen maailmansota oli ohitse Norjassa toukokuussa 1945. Samalla kuningashuoneen tähti oli nousussa.

Olavi V:n otettua kruunun vastaan koko kansakunta hurrasi. Uusi kuningas tunnettiin vaatimattomuudestaan ja maanläheisyydestään, vaikka hän olikin mäkihypyssä ja purjehduksessa kunnostautunut urheilutähti. Jälkimmäisestä lajista hän oli jopa pokannut kultamitalin Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928. Ei ihme, että urheiluhullut norjalaiset rakastivat hallitsijaansa, jonka suosio toisaalta asetti riman kruununprinssille vähintäänkin korkealle.

Taistelu rakkauden puolesta

Nuori Harald kulki pitkälti samaa polkua kuin kuningashuoneiden perilliset muuallakin Euroopassa. Hän sai perinpohjaisen sotilaskoulutuksen, minkä lisäksi hän opiskeli Oxfordin yliopistossa muun muassa taloustieteitä ja poliittista historiaa. Isänsä tavoin Harald oli innokas purjehtija, mutta opiskeluvuodet Isossa-Britanniassa saivat hänet liittymään lisäksi alma materinsa soutujoukkueeseen.

Jo 22-vuotiaana Harald kohtasi elämänsä rakkauden Sonja Haraldsenin. Ihastuttava nuori nainen oli oslolaisen vaatekauppiaan­ tytär ja siksi itsekin perehtynyt alaan. Lisäksi Sonja täydensi koulutustaan opiskelemalla ranskaa, englantia ja taidehistoriaa Oslon yliopistossa.

Vuonna 1968 Harald avioitui rakastettunsa Sonja Haraldsenin kanssa. Keskiluokkaista morsiankandidaattia ei ensin haluttu hyväksyä kuninkaalliseen sukuun. Kuva:

Vuonna 1968 Harald avioitui rakastettunsa Sonja Haraldsenin kanssa. Keskiluokkaista morsiankandidaattia ei ensin haluttu hyväksyä kuninkaalliseen sukuun. Kuva:

Tavallisessa perheessä hänen kaltaisensa tyttö olisi näyttäytynyt ihanteellisena morsianehdokkaana. Vielä 1960-luvulla kuninkaallisissa piireissä kaikki oli kuitenkin toisin.

Haraldin suku juureutui suoraan Ison-Britannian maineikkaasta kuningatar Viktoriasta, Sonja puolestaan ei ollut siniverinen. Vielä tuolloin kansan parista kohonnutta puolisoehdokasta ei haluttu kelpuuttaa parempiin piireihin.

Harald ilmoitti isälleen: mikäli hän ei saisi naida Sonjaa, hän ei solmisi lainkaan avioliittoa.

Harald kuitenkin uskoi rakkauteensa. Seurusteltuaan yhdeksän vuotta Sonjansa kanssa hän ilmoitti isälleen päätöksensä: mikäli hän ei saisi naida Sonjaa, hän ei solmisi lainkaan avioliittoa. Se puolestaan johtaisi Norjan kuningashuoneen kuolemiseen sukupuuttoon. Olavi V hyväksyi poikansa vaatimuksen pitkin hampain, ja elokuussa 1968 rakastunut pari sanoi toisilleen ”tahdon”.

Vuonna 1971 perheeseen syntyi prinsessa Märtha Louise ja kaksi vuotta myöhemmin prinssi Haakon. Silloisen lainsäädännön mukaan kruunu periytyi pojalle. Niinpä Haakonista tulee isänsä jälkeen Norjan kuningas. Sittemmin lainsäädäntöä on muutettu, joten kruunun perii jatkossa aina vanhin lapsi – olipa tämä sitten poika tai tyttö.

Prinsessa Märtha Louise tervehtii synnytyssairaalasta kotiutunutta pikkuveljeään Haakonia vuonna 1973.

Prinsessa Märtha Louise tervehtii synnytyssairaalasta kotiutunutta pikkuveljeään Haakonia vuonna 1973.

Olavi V:n menehdyttyä Harald V nousi valtaistuimelle tammikuussa 1991. Isänsä tavoin hän on niittänyt kansansuosiota.

Iästään huolimatta Harald V ja kuningatar Sonja edustavat yhä aktiivisesti, joskin kruununprinssi Haakon on sijaistanut isäänsä tämän vuosituhannen puolella muun muassa kuninkaan toipues­sa virtsarakon syövän hoidoista ja sydänleikkauksesta. Kuningatar Sonja nähtiin muun muassa keväällä Venetsian taidebiennaalissa, jossa hän avasi Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteisen saamelaispaviljongin.

Paheksutut mielitietyt

Harald V:n jälkeläiset ovat omaksuneet isänsä asenteen. Omaa sydäntä on seurattava, vaikka se ottaisikin koville.

Hallitsijaparin esikoinen, prinsessa Märtha Louise, 50, on nostattanutkin päätöksillään konservatiivisimpien kuningashuoneen seuraajien kulmakarvat aina hiusrajaan asti. Hän on puhunut avoimesti uskostaan enkeleihin ja kokee olevansa selvänäkijä.

Kertaalleen eronnut kolmen tyttären äiti kihlautui kesäkuussa yhdysvaltalaisen šamaanin Durek Verrettin kanssa. Kaikki eivät nähtävästi ottaneet uutista vastaan iloisina. Pari nimittäin julkaisi pian kihlauksensa jälkeen sosiaali­sen median kanavissaan videon, jossa he kertoivat afroamerikkalaisen sulhasen saaneen tappouhkauksia ihonvärinsä vuoksi.

Prinsessa Märtha Louisen ja Durek Verrettin suhdetta ruoditaan tiuhaan Norjan sensaatiolehdissä.

Prinsessa Märtha Louisen ja Durek Verrettin suhdetta ruoditaan tiuhaan Norjan sensaatiolehdissä.

Haakonia on valmisteltu tulevaan kuninkaan rooliin jo pienestä pitäen. Isänsä tapaan hän on saanut perusteellisen sotilaskoulutuksen, minkä lisäksi hän on kartuttanut tietojaan politiikan saralta kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa ja taloustieteestä arvostetussa London School of Economicsissa. Hänen puolisovalintansa kuitenkin puhututti norjalaisia Haakonin avioituessa vuonna 2001.

Kruununprinssin mielitietty, Mette-Marit Tjessem Høiby, nyt 48, ei nimittäin mahtunut kaikkein perinteisimpään prinsessakandidaatin muottiin. Keskiluokkaisten, eronneiden vanhempien tytär ei sujahtanut heti oppivelvollisuutensa päätettyään opintoputkeen, vaan eli etsikkoaikaansa ja työskenteli muun muassa tarjoilijana.

Hän on itse kertonut myöhemmin tehdessään nuorisotyötä kruununprinsessana, että vanhempien eron ja isän alkoholismin vuoksi hän ei ollut onnellinen. Hän ajelehti tilanteesta toiseen päämäärä hukassa.

Norjan raikkaat, nuoret kasvot. Kruununprinssipari, prinssi Sverre Magnus ja prinsessa Ingrid Alexandra edustavat modernia Norjaa, jossa kuitenkin myös vaalitaan perinteitä.

Norjan raikkaat, nuoret kasvot. Kruununprinssipari, prinssi Sverre Magnus ja prinsessa Ingrid Alexandra edustavat modernia Norjaa, jossa kuitenkin myös vaalitaan perinteitä.

Ehkä siksi hän kohtasi Morten Borgin, joka oli joutunut virkavallan kanssa tekemisiin huumausaineiden hallussapidon vuoksi. Mette-Marit ja paha poika Morten huumaantuivat toisistaan. Suhteesta syntyi tammikuussa 1997 poikavauva, joka sai nimen Marius Borg Høiby. Jälkikasvusta huolimatta yhteiselo oli jo ohi, ja Mette-Maritista tuli yksinhuoltajaäiti.

Suosituilla Quart-festareilla vapaaviikonloppua viettämässä ollut nuori äiti törmäsi samana vuonna kohtaloonsa: kruununprinssi Haakoniin. Suhteesta tuli julkinen, kun hän esiintyi ensimmäisen kerran rakkaansa rinnalla Oslon Nobel-päivällisillä joulukuussa 2000. Vain muutamia viikkoja myöhemmin parin kihlaus julkistettiin uuden vuoden vaihduttua.

Moni Norjan kansasta paheksui Haakonin valintaa, mutta kuningaspari tuki poikaansa. Olivathan he itsekin joutuneet kamppailemaan saadakseen avioitua toistensa kanssa. Elokuussa 2001 tanssittiin kruununprinssiparin häitä, ja pikku-Marius toimi ansiokkaasti juhlassa kukkaispoikana.

Vuonna 2004 uusperhe täydentyi Ingrid Alexandra -prinsessalla ja vuotta myöhemmin pikkuprinssi Sverre Magnuksella.

Kuningas Harald V ja kruununprinssi Haakon ovat kulkeneet samankaltaisen tien. Molemmat ovat taistelleet rakkautensa puolesta ja haluavat kehittää Norjasta entistäkin modernimman maan.

Kuningas Harald V ja kruununprinssi Haakon ovat kulkeneet samankaltaisen tien. Molemmat ovat taistelleet rakkautensa puolesta ja haluavat kehittää Norjasta entistäkin modernimman maan.

Toivo lepää nuorissa

Nykyään norjalaiset arvostavat kruununprinsessa Mette-Maritia­, joka on työllä ja vaivalla täydentänyt koulutustaan niin paikallisissa kuin kansainvälisissäkin yliopistoissa. Hän toimii myös Norjan Punaisen Ristin ja monien muiden yleishyödyllisten yhdistysten suojelijana.

Kruununprinssi Haakon ja Mette-Marit Tjessem Høiby huokuivat onnea lehdistötilaisuudessa elokuussa 2001, muutama päivä ennen häitään.

Kruununprinssi Haakon ja Mette-Marit Tjessem Høiby huokuivat onnea lehdistötilaisuudessa elokuussa 2001, muutama päivä ennen häitään.

Kansa kantaa kuitenkin huolta hänen terveydestään. Prinsessa sairastaa harvinaista keuhkofibroosia, joka vaikeuttaa hänen hengittämistään ja heikentää yleiskuntoa.

Etenkin korona-aika pelotti monia norjalaisia. Jos ärhäkkä virus olisi iskenyt Mette-Maritiin, miten hän olisi siitä selvinnyt? Siksi prinsessan on ollut pakko jättää edustustehtäviä väliin. Sairastuminen olisi ollut aivan liian suuri riski hänen terveydelleen.

Muuten kuningashuone tuottaa ilon hetkiä kansalaisille. Yksi suurimmista onnen aiheista on seurata, miten vastuullinen ja järkevä nuori nainen kruununprinsessa Ingrid Alexandrasta on varttunut. Hän täytti tammikuussa 18 vuotta.

Kruununprinssipari on halunnut kasvattaa lapsensa mahdollisimman maanläheisesti. Varsinkin Mette-Maritin esikoinen Marius on pysytellyt liki kokonaan poissa julkisuudesta. Kuvassa vuodelta 2007 Marius on 10-, prinsessa Ingrid Alexandra 3- ja prinssi Sverre Magnus 1-vuotias.

Kruununprinssipari on halunnut kasvattaa lapsensa mahdollisimman maanläheisesti. Varsinkin Mette-Maritin esikoinen Marius on pysytellyt liki kokonaan poissa julkisuudesta. Kuvassa vuodelta 2007 Marius on 10-, prinsessa Ingrid Alexandra 3- ja prinssi Sverre Magnus 1-vuotias.

Tarkoituksena oli järjestää syntymäpäivän kunniaksi tyylikkäät gaalaillalliset, jonne olisi kutsuttu muun muassa kummitäti eli Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Koronatilanteen kiihtyminen kuitenkin romahdutti suunnitelmat, ja niinpä suurta päivää juhlistettiin vain perhepiirissä. Hulppeat iltapukujuhlat järjestettiin sitten kesäkuun puolivälissä.

Kun Ingrid Alexandra astuu aikanaan valtaistuimelle, hänestä tulee toinen Norjaa hallinnut kuningatar. Edellinen oli 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa hallinnut tanskalainen kuningatar Margareeta I, jonka perustama Kalmarin unioni ulotti valtansa niin Norjaan kuin Ruotsiinkin.

Onnea! Prinsessa Ingrid Alexandra juhli 18-vuotispäiviään isoisänsä, kuningas Harald V:n seurassa.

Onnea! Prinsessa Ingrid Alexandra juhli 18-vuotispäiviään isoisänsä, kuningas Harald V:n seurassa.

Voimme odottaa Ingrid Alexand­rasta työteliästä ja kansaansa kunnioittavaa kuningatarta. Viime kesänä nuori prinsessa nimittäin päätti viettää lomansa auringossa lekottelun sijaan kesätöissä oslolaisen ravintolan tiskaajana, sillä hän halusi kartuttaa tietojaan tavallisesta työstä ja samalla ansaita taskurahaa omalla ahertamisellaan.

Ingrid Alexandran aikaa saamme kuitenkin vielä odottaa, sillä sitä ennen on vuorossa hänen Haakon-isänsä. Ei ole vaikea uskoa, etteivätkö poika ja pojantytär tukisi Harald V:n 80-vuotispuheessaan esittämää näkemystä suvaitsevaisesta ja monikulttuurisesta Norjasta. Kun asiat muuttuvat ja modernisoituvat omassa perheessä, on myös helpompi ymmärtää muun maailman menoa.

Kuningatar Sonja vihki kesäkuussa käyttöön uuden kansallismuseon Oslossa.

Kuningatar Sonja vihki kesäkuussa käyttöön uuden kansallismuseon Oslossa.

Lähteet: Frode Hansen & Tommy Fossom: Mette-Marit (Publicom Forlag 2005). Alf van der Hagen: Sonja: samtaler med dronningen (Forlaget Press 2021). Harald Stanghelle: Kongen forteller (Kagge Forlag 2020).

Kruununperilliset-juttusarjan osa 3/4 julkaistiin Annassa 30/2022.

X