Marian ja Ollin koti ei mene kaupaksi – sanovat suoraan, mikä jumitilanteen rahareikä harmittaa kaikkein eniten
Maria Sannström ja Olli Poutanen sekä Nina ja Fredrik Lindblad ovat yrittäneet myydä kotejaan pitkään, mutta asuntokauppa on tahmeaa. Se syö rahaa ja hermoja.
Maria Sannström, Olli Poutanen, heidän tyttärensä Ylva ja Ollin teini-ikäinen poika ovat jo muuttaneet uuteen kotiin. Olli ja Maria ovat myyneet puoli vuotta perheen vanhaa kotia.
Maria Sannström ja Olli Poutanen sekä Nina ja Fredrik Lindblad ovat yrittäneet myydä kotejaan pitkään, mutta asuntokauppa on tahmeaa. Se syö rahaa ja hermoja.
Kuin hieroisi suolaa haavoihin. Tältä helsinkiläisestä perheenisästä Fredrik Lindbladista tuntuu, kun oma koti ei ole vuoteen käynyt kaupaksi. Perheellä on uusi koti varattuna ja siihen liittyvä toivottu tulevaisuus käden ulottuvilla, mutta ei kuitenkaan ole.
Runsaan vuoden ajan asuntokauppa on ollut hyvin tahmeaa. Syynä ovat korkeat korot, yleinen hintatason nousu ja talouteen liittyvä epävarmuus.
– Korona-ajan valtavan kysynnän jälkeen asuntokaupan lasku on Suomessa ollut Euroopan syvimpiä, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg sanoo.
Pääkaupunkiseutu on kärsinyt pahimmin asuntomarkkinoiden ongelmista.
Asuntokaupoista 80 prosenttia tehdään perustarpeiden takia: perhe kasvaa tai pienenee, tulee ero, tulot muuttuvat. Kun kodit eivät mene kaupaksi, nämä perustarpeet jäävät täyttymättä. Eroaikeissa olevat joutuvat sinnittelemään saman katon alla, kun eri teille ei ole varaa lähteä ennen kuin yhteinen koti on myyty. Kun taloyhtiön remonttilainat nostavat vastikkeen liian suureksi tuloihin nähden, ei tilanteesta pääse eroon, kun koti ei mene kaupaksi.
Tässä jutussa kaksi perhettä kertoo, minkälaista on olla jumissa vanhan asuntonsa kanssa. Fredrik ja Nina Lindbladin perhe on kasvanut, mutta he ovat kiinni pienessä kodissaan. Maria Sannström ja Olli Poutanen ovat kahden asunnon loukussa.
Maria ja Olli ostivat unelmakodin riskillä
Asunto oli ihana. Juuri sellainen, mistä Maria ja Olli olivat haaveilleet: 1950-luvulla rakennetun rivitalon pääty ja niin lähellä vanhaa kotia Helsingin Maunulassa, että 8-vuotiaan tyttären ei tarvitsisi vaihtaa koulua. Hinta oli kohtuullinen. Huoneet kaipasivat vain maalia, mutta ajan kanssa tiloja saisi muokattua enemmänkin, he totesivat asunnossa kierrellessään.
Päätös oli vartissa kypsä. Tämä olisi heidän uusi kotinsa.
Kuvittajana työskentelevä Maria ja uusiutuvan energian konsultti Olli ehtivät etsiä aktiivisesti uutta asuntoa muutaman viikon viime kesänä. Kun tämä täysosuma tuli vastaan elokuussa, heille tuli kiire tehdä tarjous. Asunnosta oli ollut jo monta näyttöä, ja siitä oli tehty ehdollinen tarjous, joka tosin raukeaisi, jos joku tekisi ehdottoman tarjouksen.
– Meidän ainoa vaihtoehtomme oli tehdä suora ehdoton tarjous ja ottaa riski, että vanha asuntomme ei mene helposti kaupaksi, Olli kertoo.
Niin heistä tuli unelmakodin omistajia. Syksyn mittaan vanhan asunnon myyntiin liittynyt riski on kuitenkin toteutunut.
Näytöissä on käynyt kiinnostuneita. Asuntoa myytiin aluksi tarjouskaupalla, josta he saivat kolme ehdollista tarjousta. Yhden niistä Maria ja Olli hyväksyivät.
Tarjous kuitenkin raukesi, kun ostajaehdokas ei saanut vanhaa kotiaan kaupaksi.
Neljän makuuhuoneen tilava ja vastaremontoitu perheasunto 1950-luvun kerrostalossa on juuri niitä kohteita, jotka menivät kuumille kiville korona-aikana. Olli ja Maria myivät asuntoa puoli vuotta, mutta nyt he ovat ottaneet sen hetkeksi pois markkinoilta. Asuntoon ovat muuttaneet tilapäiset vuokralaiset.
Pariskuntaa lohduttaa se, että monet todella haluaisivat ostaa heidän vanhan kotinsa. Asunnossa tai sen sijainnissa ei ole vikaa. Ostajien vaa’assa painavat taloudelliset syyt ja ehkä myös pelko ottaa samanlaista riskiä, jonka Maria ja Olli ottivat.
Lue myös Kotiliesi.fi: Oletko myymässä kotiasi? Kiinteistönvälittäjä listaa 6 asiaa, jotka laskevat asunnon arvoa – nämä on helppo korjata!
”Eniten harmittaa rahan meno korkokuluihin”
Pankki myönsi Ollille ja Marialle siltalainan uuden asunnon ostoon. Sellaisella voi rahoittaa asuntokaupan väliaikaisesti, kunnes tilanteeseen löytyy pysyvä ratkaisu, eli vanhan asunnon myynti.
Pari maksaa siltalainasta korkoja samalla kun he lyhentävät vanhan asuntonsa lainaa. Rahaa uppoaa myös molempien asuntojen vastikkeisiin. Sen lisäksi muutto, uuden kodin maalaaminen ja jotkut välttämättömät kalustehankinnat aiheuttivat kuluja.
– Eniten harmittaa rahan meno korkokuluihin. Olisi ihan eri tilanne, jos summa menisi lainan takaisinmaksuun. Silloin maksaisi itselle eikä pankille, Olli sanoo.
Asuntomarkkinoilla näkyy kiinnostava ilmiö. Kun asuntojen hinnat laskevat, asuntokauppojen määrät laskevat vielä enemmän, vaikka se voi tuntua maalaisjärjen vastaiselta. Tutkijat arvelevat yhdeksi selitykseksi säännönmukaisuutta, joka näkyy suuria tilastotietoja tarkasteltaessa. Asunnon myyjä pyrkii saamaan vähintään sen hinnan, minkä itse maksoi asunnosta.
– Ilmiötä kutsutaan nimellisen tappion kaihtamiseksi. Myyjät kokevat voimakkaasti, että pitää saada omat takaisin, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Teemu Lyytikäinen sanoo.
Pari on alkanut suunnitella talouttaan tarkemmin
Ollille ja Marialle jumi on ollut pitkittyessään henkisesti raskas. He ovat kuitenkin keksineet keinoja, joilla helpottaa sekä stressiä että talouttaan.
– Pääasiassa ne ovat pieniä juttuja, joita aikaisemmin ei tarvinnut miettiä, Maria sanoo.
Pari on asuntokaupasta lähtien kirjannut tulot ja menot ylös, jotta rahatilanne on selkeä kaiken aikaa. Ruokaa he ostavat suunnitelmallisemmin entiseen verrattuna. Heräteostokset jäävät pois, kun ruoka tilataan kaupasta. Mitään isoja rahareikiä ei heidän taloudessaan ole asumisen lisäksi. Freelancerina työskentelevän Marian mielestä on myös positiivista, että talous on tiukoilla.
– Olli menee nykyisin palkkaneuvotteluihin eri asenteella kuin ennen. Motivoituneempana. Tulojen ja menoja excelöinti olisi ollut hyvä aloittaa jo kauan sitten. On aika rauhoittavaa, kun syöttää numerot taulukkoon. Näkee konkreettisesti, että pää on pinnalla.
He ovat myös oppineet, että väliaikaisesti sijoitusasunnoksi muuttuneen vanhan kodin korkokuluja voi vähentää verotuksessa. Riskin ottaminen ja unelmakodin ostaminen ei paria kaduta, sillä he uskovat vanhan kotinsa menevän ennen pitkää kaupaksi.
– Hankimme itsemme näköisen asunnon, ja sen kanssa eletään, Maria sanoo.
Tilanne on synnyttänyt heissä myös ylpeyttä omasta sitkeydestä ja uskalluksesta. He ottivat ison askeleen, vaikka pelotti. Tässäkin tilanteessa he pärjäävät, eikä kriisiä syntynyt.
Nina ja Fredrik ovat myyneet kotiaan yli vuoden
Nina ja Fredrik Lindblad alkoivat katsella omakotitaloja Helsingin ulkopuolelta kesällä 2022. Pari asui tuolloin kahden pienen lapsensa ja koiransa kanssa kerrostalokolmiossa Helsingin Ruoholahdessa, keskustan tuntumassa. Ja siellä he asuvat edelleen, vaikka ovat myyneet kotiaan aktiivisesti yli vuoden.
Jälkeenpäin on helppo nähdä, että tilanne asuntomarkkinoilla synkkeni juuri niihin aikoihin, kun he aktivoituivat vaihtamaan asuntoa.
Nina oli jo pitkään haaveillut omasta talosta. Kesällä 2022 hän oli kuopuksen kanssa vanhempainvapaalla laboratoriodiagnostiikka-alan asiantuntijatehtävästä. Myös autoalan yrittäjänä toimiva Fredrik innostui omakotitalosta, kun Nina alkoi puhua haaveestaan. He tarvitsivat toisen lapsen myötä lisää tilaa.
Sen kesän Nina ja Fredrik kiersivät katsomassa kaupan olevia taloja ja laittoivat oman asuntonsa myyntiin. Katsojia kävi paljon, ja kolmessa viikossa he saivat tarjouksen, jonka aikoivat hyväksyä. Myös heillä itsellään oli kiikarissa talo.
Kun asuntojen hinnat laskevat, kauppojen määrät laskevat vielä enemmän. Se tuntuu maalaisjärjen vastaiselta.”
Juuri ennen kauppojen allekirjoitusta perheelle tuli tieto, joka laittoi kaiken uusiksi. Nina sai diagnoosin vakavasta sairaudesta ja joutui isoihin leikkauksiin.
– Hylkäsimme tarjouksen ja laitoimme muuttosuunnitelmat jäihin. Siinä tilanteessa ei tiennyt, miltä tulevaisuus näyttäisi, Nina sanoo.
”Helppo homma, oletimme”
Loppuvuodesta 2022 oli selvää, että Nina parantuisi. Asuntokaupat käynnistettiin uudestaan. Syksyn mittaan heille oli kypsynyt tarkka näkemys siitä, minkälaista taloa he etsivät. Joulukuussa Fredrikin sähköpostiin tupsahti esite kohteesta, joka täytti kaikki kriteerit. Kierreltyään talossa viisi minuuttia he olivat varmoja valinnastaan: se oli täysosuma.
Oma koti laitettiin uudestaan myyntiin.
– Elokuussa olimme viittä vaille myyneet sen ja luulimme tietävämme, mitä siitä saa ja kuinka nopeasti se menee kaupaksi. Helppo homma, oletimme, Fredrik sanoo.
Asuntomarkkinoilla kaikki oli kuitenkin muuttunut muutamassa kuukaudessa. Korot olivat nousseet, inflaatio huiteli huipussaan. Asunnonkatselijat eivät olleet liikkeellä ostohousut jalassa. Silti näytöissä vielä kävi ihmisiä vuodenvaihteessa 2022–2023. Sittemmin myös kävijöiden määrä hiipui.
– Muutama läheltä piti -tilanne on kyllä ollut, mutta kaupat ovat kaatuneet eri syistä, Fredrik sanoo.
Pari on laskenut hintaa sen verran, mitä samantyyppisten asuntojen pyyntihinnat ovat laskeneet. Toisenlaista kauppatapaakin on kokeiltu: tarjouskauppaa, joka on ikään kuin huutokauppa. Matalan lähtöhinnan on tarkoitus houkutella laaja ostajakunta paikalle. Tarjoukset ovat voimassa kaksi vuorokautta, ne ovat julkisia ja jokaisella on mahdollisuus nokittaa. Hinta nousee, kun tarjoajia on paljon.
– Tämä ehkä toimii erilaisessa markkinatilanteessa, kun tarjoajia tosiaan on paljon, pari sanoo.
Julkinen valta on tullut hätiin helpottamaan asuntokauppaa. Tämän vuoden alusta alennettiin varainsiirtoveroa, jota ostajat joutuvat kohteesta maksamaan. Myös lainakattoa korotettiin, ja nyt asuntolaina voi olla 90 prosenttia suhteessa asunnon arvoon. Ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron poisto tämän vuoden alussa vilkastutti asuntokauppaa viime vuoden lopulla.
Tilanne on synnyttänyt myös ylpeyttä omasta sitkeydestä ja uskalluksesta.”
– Tutkimuksissa on havaittu, että varainsiirtoverolla on voimakas vaikutus asuntokauppaan, Teemu Lyytikäinen sanoo.
Unelmatalo on yhä varattuna Ninalle ja Fredrikille
Ninan ja Fredrikin tilanteeseen näillä toimilla ei ole ollut vaikutusta.
Kun pari osti asunnon muutama vuosi sitten, esittelytilanne oli huutokauppamaisen kiihkeä. Paikalla oli paljon ihmisiä, ja kaikki jättivät tarjouksen.
– Piti oikein miettiä, mitä itse tarjoaa, että saisi tämän, Fredrik sanoo.
Sen ajan kun Nina ja Fredrik ovat myyneet omaansa, unelmatalo on ollut varattuna heille.
Viime vuoden tammikuussa he tekivät talosta ehdollisen tarjouksen. Se raukesi, kun oma ei mennyt kaupaksi määräajassa. Talo olisi siirtynyt takaisin myyntiin, mutta myyjä oli valmis tekemään Lindbladien kanssa esisopimuksen. Sopimuksen mukaan he maksoivat rahtusen kauppasummasta etukäteen ja asunto siirtyi pois myynnistä, varatuksi Ninalle ja Fredrikille määräajaksi. Sopimus on ehtinyt runsaan vuoden aikana umpeutua muutaman kerran, mutta myyjä on heidän onnekseen aina halunnut jatkaa sitä.
”Jokainen sunnuntai tuo mukanaan toivon”
Ennen pitkää asuntokauppa nytkähtää liikkeelle ja jumi hellittää. Eniten siihen vaikuttaa korkotaso, asiantuntijat sanovat.
– Tilanne on paranemassa tasaisesti. Hintojen laskun aika näyttäisi olevan ohi, kiinteistönvälittäjiä edustava Jussi Mannerberg sanoo.
Tällä hetkellä jumi on pysäyttänyt Lindbladien elämän tuskastuttavaan välitilaan. Edessä on jo toinen kesä, jolloin ei suunnitella lomia, koska muutto voi toteutua milloin vain. Esikoisen piti aloittaa esikoulu uudesta kodista käsin, mutta nyt hänet on ollut pakko ilmoittaa jo kouluunkin vanhoilla kulmilla. Uuden kodin sisustustakaan he eivät välitä suunnitella.
– Se olisi kuin hieroisi suolaa haavoihin.
Lindbladien elämä pyörii viikon sykleissä, sunnuntain näytöstä seuraavan sunnuntain näyttöön. Yhteensä niitä on kertynyt viitisenkymmentä.
– Jokainen sunnuntai tuo mukanaan toivon, Fredrik sanoo.
– Sitä paitsi meille on kehittynyt älyttömän tehokas siivousrutiini, Nina sanoo.
Yhtä asiaa heidän on kaikesta odotuksesta huolimatta vaikea kuvitella. Kuinka hyvältä mahtaakaan tuntua, kun koti lopulta menee kaupaksi.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous