Ihmiset ja suhteet

Ystävä hylkäsi Helin – pantiin valitsemaan joko mies tai ystävyys: ”Mykkäkoulu on jatkunut tähän saakka”

Helin, 47, ystävä katkaisi välit hänen kanssaan pari vuotta sitten. Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo neuvoo, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä.

Teksti:
Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuvat:
iStock
Kuvitus:
Tinka Lindroth

Kunkin perheen on syytä laittaa omat rajansa, joita ulkopuolisten on syytä kunnioittaa, sanoo Kirsi Heikinheimo. Kuvituskuva.

Helin, 47, ystävä katkaisi välit hänen kanssaan pari vuotta sitten. Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo neuvoo, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä.

Heli:

Tutustuin ystävääni vuosia sitten hänen miehensä kautta, joka oli tuolloin työkaverini. Työskentelimme samassa tiimissä ja tulimme hyvin juttuun.

Meillä oli noihin aikoihin tapana lähteä aika ajoin työporukalla lyhyelle reissulle. Kerran päätimme, että jokainen voi halutessaan ottaa myös puolisonsa mukaan.

Jo menomatkalla Tallinnan-laivalla tutustuin työkaverini vaimoon. Meillä synkkasi heti, koska meillä oli samanlainen huumorintaju. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja päätimme mennä joku päivä yhdessä syömään.

Meistä tuli nopeasti ystäviä. Se tuntui alussa sopivan myös työkaverilleni.

Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo:

Aikuisiällä ystävyyssuhteet syntyvät usein työelämän tai harrastusten kautta. Yhteinen huumori, ilo ja kohtaamisen helppous ovat usein ystävyyssuhteiden kantava voima.

Kohtaamisenne kuulostaa hienolta hetkeen heittäytymiseltä.

Heli:

Huomasimme, että meillä oli paljon yhteistä. Koska oma mieheni oli työnsä vuoksi aika paljon pois kotoa, sain tukea ystävättäreltäni. Myös meidän lapsemme tykkäsivät kovasti ystävästäni.

Tapasimme kuitenkin enimmäkseen kahden kesken. Päätimme ottaa omaa aikaa perhearjen keskellä. Vietimme usein tyttöjen iltaa. Kävimme kaupungilla syömässä, leffassa tai teatterissa.

Silloin tällöin lähdimme myös viihteelle ja päädyimme baarikierrokselle.

Huomasin, että työkaverini ei tykännyt siitä, että hänen vaimonsa tuli huppelissa kotiin. Hän saattoi kuittailla minulle töissä, että menikö rouvilla taas vähän liian lujaa.

Kirsi:

Jos oma puoliso ei syystä tai toisesta kykene olemaan läsnä arjessa, tyhjäksi jäänyt tila voi täyttyä jonkun toisen toimesta. Näin kävi myös sinulle. Tällaisessa tilanteessa ystävyyssuhteesta voi tulla uhka myös parisuhteelle.

Eri perheissä on erilaiset tavat tyttöjen ja poikien iltojen suhteen. Emme voi olla ystäviemme perheissä näkemässä, miten hauska juhlailta vaikuttaa tämän perheen sisällä.

Heli:

Reilut pari vuotta sitten järjestimme mieheni kanssa viikonloppuna puutarhajuhlat. Asumme omakotitalossa, ja meillä on ihana iso takapiha. Tykkään tosi paljon järjestää juhlia ja odotin niitä innolla koko viikon.

Kutsuimme muutaman ystäväperheen aikuiset. Lapset menivät kavereidensa luokse yökylään, jotta saisimme juhlia aikuisten kesken.

Olin tosi iloinen, että ystäväni pääsi mukaan miehensä kanssa. Ajattelin, että tästä tulee ikimuistoinen ilta.

Niin myös todellakin kävi. En unohda ikinä niitä juhlia.

Kirsi:

Juhlat ja ystävien kanssa jaettu yhteinen ilo voivat parhaimmillaan luoda upeita muistoja vuosikausiksi. Vaikuttaa siltä, että odotuksesi olivat korkealla.

Järjestäessämme juhlia toivomme, että ystävämme viihtyvät ja kaikilla on mukavaa. Mitä tärkeämmistä ihmisistä on kyse, sitä korkeammalle odotukset ja toiveet onnistumisesta nousevat.

Pettymys unelman romuttumisesta tuntuu aina kovemmalta kuin tilanteissa, jolloin odotuksia ei suuremmin ole ollut. Niin hyvässä kuin pahassa, tunteidemme suuruus on suoraan suhteessa asian merkityksellisyyteen.

Heli:

Istuimme ystävättäreni miehen kanssa pöydässä vastakkain. Juttu luisti alkuun ihan kivasti. Olin itse vaihtanut työpaikkaa, joten emme olleet tavanneet vähään aikaan.

Mies oli alkanut vuosien mittaan ärsyttää minua. Olin kokenut jo jonkin aikaa, että hän kontrolloi vaimoaan. Ystävätär joutui välillä perumaan meidän yhteisiä tapaamisiamme. Hänellä tuntui olevan milloin mitäkin tekosyitä.

Välillä ajattelin, että onkohan mies kateellinen minun ja hänen vaimonsa ystävyydestä.

Juhlissa miehelle maistui. Olin itsekin jo melkoisen tukevassa humalassa. Meille tuli sanaharkkaa, joka leimahti hetkessä ilmiliekkeihin.

Tuli sanottua tosi pahasti, puolin ja toisin.

Haukkuminen on tyypillinen kontrolloinnin keino ihmissuhteessa.
Myöhemmin Heli pyysi ystävältään anteeksi, miten kohteli tämän miestä – mutta miehelle hän ei halunnut esittää anteeksipyyntöä.

Kirsi:

Kivoistakin tyttöjen iltojen hetkistä seuraukset voivat olla perheelle kurjia.

Kunkin perheen on syytä laittaa omat rajansa, joita ulkopuolisten on syytä kunnioittaa.

Joskus ystävällekin voi olla vaikea sanoa ei varsinkin tilanteissa, joissa kysyjällä on kova tarve ja tilaus yhteiselle ajanvietolle.

Onkin hyvä kysyä itseltä, miten suhtaudun, jos minulle sanotaan ei.

Alkoholi poistaa esteitä käyttäytymisen ja tilannetajun suhteen. Tulee sanottua asioita, jota ei selvinpäin sanoisi. Näin kävi myös teille juhlissa.

Heli:

Riita jatkui. Kysyin entiseltä työkaveriltani, onko hän mustasukkainen minulle vaimostaan. Hän vastasi, että ei ollut koskaan ymmärtänyt, miksi hänen vaimonsa halusi ystävystyä kanssani.

Muut vieraat seurasivat hiljaa ja noloina riite­lyämme. Tilanne oli tosi kiusallinen. Ystäväni oli ollut koko riidan ajan käymässä sisällä, joten hän ei tiennyt, mistä oli kyse.

Hän yritti rauhoitella meitä. Mies kieltäytyi kertomasta vaimolleen, mitä oli tapahtunut. Minä en siinä tilanteessa kyennyt kertomaan omaa versiotani. Ystävättäreni tilasi taksin ja lähti miehensä kanssa kotiin.

Muutkin vieraat lähtivät. Mieheni oli tosi hämillään ja syytti minua juhlien pilaamisesta. Jäin yksin pihalle itkemään. Olin vihainen.

Kirsi:

Myös ystävästä voi olla mustasukkainen. Toisinaan ystävyyssuhde voi kiinteydessään muodostua merkitykseltään ja tiiviydeltään ikään kuin parisuhteen ulkopuoliseksi suhteeksi.

Jos ystävästä tulee erityisen tärkeä, voimme myös omia hänet itsellemme. Omiminen pohjautuu välittämiseen, mutta on käytännössä rajojen ylittämistä.

Teidän tapauksessanne ystäväsi joutui kahden itselleen tärkeän henkilön repimäksi.

Heli:

Soitin seuraavana päivänä ystävälleni. Hän kertoi miehensä loukkaantuneen minulle verisesti. Olin arvostellut häntä siitä, että hän oli huono aviomies ja perheenisä. Olin kutsunut häntä tyranniksi, joka määräsi kaapin paikan koko perheessä.

”Nielaisin. Minua hävetti aivan hirveästi. Olin päästellyt humalapäissäni sammakoita suustani.”

Nielaisin. Minua hävetti aivan hirveästi. Olin päästellyt humalapäissäni sammakoita suustani. Pyysin ystävältäni anteeksi, että olin kohdellut hänen miestään huonosti. En kuitenkaan kokenut tarvetta pyytää mieheltä anteeksi, koska myös hän oli kutsunut minua itsekkääksi akaksi.

Mies pisti heti välit poikki minuun. Sitten hän laittoi myös vaimonsa valitsemaan joko minun tai hänen välillään. Ystävättärelläni ei hänen omasta mielestään ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa yhteydenpito minuun.

Kirsi:

Vastakkainasettelu kulminoitui juhlissasi tapahtuneeseen riitaan. Hienoa, että sait kiinni omasta huonosta käytöksestäsi. Voimme vaikuttaa vain omaan käytökseemme, emme muiden.

Ymmärrän, että halusit pahoitella ystävättärellesi hänelle tullutta mielipahaa, mutta dramaattisen riidan kohde oli ollut ystävällesi rakas henkilö, hänen puolisonsa.

On toisaalta epäreilua vaatia ihmisiä valitsemaan puolta itselleen tärkeiden henkilöiden välillä. Käytännössä tällaisessa tilanteessa ihmiset voivat kokea haluavansa jopa irrottautua paineen alla molemmista suhteista.

Heli:

Loukkaannuin ystävälleni. Välillemme syntyi mykkäkoulu, joka on jatkunut näihin päiviin saakka.

En pysty jättämään asiaa taakseni. Minua harmittaa eniten se, että riitaa ei ole missään vaiheessa edes yritetty selvittää. Olemme kaikki halunneet lakaista asian maton alle. On varmasti kaikkien kannalta kiusallista muistella riitaa, joka tapahtui humalassa.

Silti olen alkanut miettiä, pitäisikö asia oikeasti selvittää ja keskustella kuten aikuiset. Olen hiljattain lähettänyt ystävälleni pari tekstiviestiä ja kysellyt kuulumisia. Hän on laittanut vain lyhyitä kohteliaita kuittauksia.

Mielestäni on epäreilua, että minut on pullautettu ulos heidän elämästään kysymättä minulta. Tai antamatta minulle edes mahdollisuutta selvittää riitaa.

En tiedä, pitäisikö vielä yrittää vai unohtaa asia lopullisesti.

Kirsi:

Toive asioiden käsittelystä edellyttää asianomaisilta kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Kun aika kuluu, on haastavaa enää muistaa, miten asiat menivät ja kuka teki mitäkin.

Voit kuitenkin päästää irti omasta syyllisyydestäsi ja mieltä jäytämään jääneistä tunteistasi pyytämällä anteeksi tai pahoittelemalla omasta puolestasi.

Ystävyys on vapaaehtoinen suhde. Se on myös taitolaji. On tärkeää oppia, kuinka tasapainoilla omien ja ystävän tarpeiden sekä rajojen kanssa.

Irti päästäminen on myös taitolaji, jota tarvitsemme aika ajoin. Aina emme voi vaikuttaa tapahtumien lopputulokseen, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten itse siihen suhtaudumme.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 9/2023.

X