Itsetuntemus

Kestääkö ystävyys suoraa puhetta? Suoraan puhuminen on aina riski – näin vältät karikot

Vaikeista asioista puhuminen ystävälle suoraan voi tuntua odotusten rikkomiselta. Se voi kuitenkin auttaa toista uusille ajatuspoluille ja samalla lujittaa ystävyyssuhdetta entisestään.
10.12.2018 Teksti: Riina-Maria Metso Kuvat: Tinka Lindroth

Saako ystävän miestä vihata? Ajatus käy mielessä, kun Petra valottaa taas parisuhteensa valtasuhteita. Ulkopuoliselle on selvää, että suhde on vinoutunut. Petra alistuu miehensä jokaiseen oikkuun. Entä se tieto, että miehen auto on jatkuvasti toisen naisen pihassa? Siltäkin Petra on sulkenut silmänsä.

Tekisi mieli sanoa suoraan, mutta eihän niin voi tehdä. Vai voiko? Kuinka suoraan ystävälle voi oikeasti puhua?

Se riippuu ystävyyssuhteesta, sanoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

– Ystävyyteen ei ole olemassa kovin paljon yleispäteviä sääntöjä tai kikkoja. Jokainen ystävyyssuhde on ainutlaatuinen. Yhdelle ystävälle voi sanoa hyvinkin suoraan tietäen, ettei suhde siitä kärsi. Toisesta tietää intuitiivisesti, että hänelle asiat pitää muotoilla toisella tavalla.

Hyödynnä hiljaista tietoa viisaasti

Jokainen ihmissuhde on täynnä hiljaista tietoa. Suhteeseen on alkanut rakentua tapa olla yhdessä siitä hetkestä lähtien, kun se alkaa. Vuosien aikana suhteen pelisääntöjä on neuvoteltu hiljaisesti johonkin muotoon.

Ne eivät silti estä ottamasta puheeksi vaikeitakaan asioita. Hiljaista tietoa kannattaa vain käyttää hyväkseen, kun miettii, kuinka asian esittää. Paras tapa tehdä se on pyytää ensin lupa. Niin Luomajoki itse on tehnyt, jos on nähnyt ystävän voivan huonosti esimerkiksi parisuhteessa.

– Kysyn ensin: haluatko kuulla, mitä tuo minussa herättää? Jos vastaus on kyllä, sanoitan selkeästi, että ”Okei, nyt annoit minulle luvan sanoa tämän. Puhun nyt suoraan, ja sitten voit tehdä tällä tiedolla, mitä haluat.”

Luomajoki tietää, että usein vastapuolella on odotus siitä, mitä hän haluaisi kuulla. Antamalla luvan toinen ottaa kuitenkin sen riskin, että oma ajatuspolku voi lähteä uusille urille. Siitä on sovittu yhdessä.

– En muista yhtään tilannetta, jossa minulle olisi sanottu, että en halua kuulla näkemystäsi.

Kysy vaikeista asioista, mutta älä tongi

Hauskaksi suunniteltu tyttöjen ilta – ja Katia talutetaan taas kesken illan taksiin. Kukaan ei haluaisi olla ilonpilaaja, mutta Katin alkoholinkäyttö mietityttää koko ystäväpiiriä. Onko normaalia, että nelikymppinen nainen sammuu jokaisessa illanvietossa? Arkenakin Kati päivittää Instagramiin aika usein helmeilevän viinilasin kuvan. Miten huolen voisi ilmaista leimaamatta ystävää juopoksi?

Luomajoki suosittelee pientä introa.

– Asioista, joihin liittyy häpeää, on usein todella vaikeaa puhua. Tämäkin on sellainen. Sen voi sanoa toiselle ääneen: ”Tämä, mitä tulen sanomaan, voi synnyttää häpeää. Toivon, että voisimme silti puhua tästä, koska toivon sinulle parasta.”

Pehmentävän intron jälkeen huolen voi sanoa suoraan. Hedelmällisintä on ilmaista se esittämällä kysymyksiä. Millainen elämäntilanteesi on? Onko alkoholista tullut sinulle ratkaisu johonkin asiaan? Mihin?

– Kysymyksillä auttaa toista pysähtymään tilanteen äärelle. Mutta on yhdentekevää kysyä, joitko viisi lasillista vai pullollisen. Kysymysten tulisi tähdätä tulevaisuuteen. Sille polulle, joka auttaa eteenpäin, Luomajoki kuvaa.

Tonkimisellakin on silti rajansa. Jos toinen sanoo, ettei halua puhua asiasta, siihen on tyydyttävä.

Panosta empatiaan

Entä jos on aina tottunut olemaan ystävän olkapää? Kuuntelija, joka tukee, muttei liiemmin kommentoi? Eikä ainakaan kyseenalaista. Eikö se ole hyvän ystävän rooli?

Roolit ovatkin mielenkiintoisia, sanoo Luomajoki. Ystävyyssuhteissa niitä helposti tarjotaan meille, mutta esimerkiksi kuuntelijan roolia ei ole pakko ottaa jatkuvasti vastaan. Eikä se aina ole hyväksi suhteellekaan.

– Se, mitä ihminen toiselta tilaa, ei välttämättä ole se, mitä hän tarvitsee. Sympatia on yksinkertaistettuna sitä, että kuuntelet ymmärtävästi ja komppaat toisen haluamaa vastausta. Empatia taas vaatii molemmilta enemmän: jos olet empaattinen ystävä, et välttämättä pelkästään myötäile vaan saatatkin kommentoida uudesta näkökulmasta.

Juuri empatiasta ystävä sekä ystävyyssuhde voivat hyötyä enemmän. Empatia voi synnyttää uutta. Katin kaltaista ystävää empatia voi auttaa merkittävästi enemmän kuin sympatia.

– Ystävälle voi sanoa, että voin vastata tuohon kuten olen kaikki nämä vuodet vastannut. Mutta olen alkanut miettiä, että se ei ole enää se, mitä tarvitset päästäksesi eteenpäin. Haluan nyt sanoa jotain tästä ihan uudesta tulokulmasta, onko se sinulle ok? Luomajoki sanoittaa.

– Voi olla, että joku puoli ystävässä on sitä odottanutkin. Että joku sanoo suoraan: nyt riittää tämä häpeässä rypeminen.

Suoraan puhuminen on aina riski

Suoraan puhumisessa on aina riski. Entä jos toinen suuttuu? Luomajoki esittää vastakysymyksen: entä sitten?

– Ajattelemme helposti, että jos toiselle tulee paha mieli, se on maailmanloppu – tai vähintään suhteen loppu. Mutta ei mielensä pahoittaminen ole vaarallista. Itse asiassa se on avain kaikkeen kehittymiseen.

Kun mieli pahoittuu, jokin odotus ei täyttynyt. Kannattaa pysähtyä miettimään sitä tarkemmin. Oliko odotukseni kohtuullinen? Odotinko liikaa? Tai oletinko asioita tarkistamatta toiselta?

– En ole nähnyt yhtään ihmissuhdetta, joka olisi mennyt eteenpäin ilman, että mieliä olisi jossain vaiheessa pahoitettu, Luomajoki sanoo.

Katkostilanteet ovat ystävyyssuhteissa merkittäviä etappeja. Sellainen on myös mielensä pahoittaminen: katkos, joka rikkoo aiemmin aina samanlaisena rullanneen suhteen. Voi olla, että joku suhde päättyykin, kun katkos horjuttaa sitä. Mutta yhtä hyvin suhde voi kasvaa ja kehittyä, kun yhteyden katkos pystytään selvittämään yhdessä.

– Suhde lujittuu, ja siihen syntyy uudenlainen luottamus: me pystyimme selvittämään tällaisenkin asian. Sellainen ystävyys on kullanarvoinen, Luomajoki kuvaa.

Ystävyys on vapaaehtoinen suhde

Vaikka jokainen ystävyyssuhde on erilainen, yksi ohjenuora Luomajoelta kuitenkin löytyy. On olemassa tapa selvitä monenlaisista ystävyyttä testaavista tilanteista. Se on: älä ajattele, mitä itse tarvitset tai mitä ystävä tarvitsee. Kumpikaan teistä ei ole se tärkein.

Kysy mieluummin: mitä tämä suhde kaipaa?

– Suhde on se kolmas, jossa ovat sekä sinun että minun tarpeeni. Mitä tämä suhde nyt tarvitsee, kun tuntuu niin jännittyneeltä? Jos sitä pystyy miettimään yhdessä ystävän kanssa, yleensä löytyy hyvä tapa korjata asia kuin asia.

Luomajoki huomauttaa, että ystävyys on vapaaehtoinen suhde toisin kuin sukulaisuus. Sitä rakennetaan ja huolletaan. Jos huomaa, että suhteen huoltaminen ei huvita, se saattaa olla merkki ystävyyden ohenemisesta. Joskus myös siitä, että kokee rasittuvansa ystävyydestä liikaa.

– Ystävyyteen ei kannata lähteä liian uhrautuvalla mielellä. Kaikkea ei tarvitse kestää ja kuunnella. On tärkeää, että on myös oman itsensä ystävä. Sekin auttaa huoltamaan ystävyyssuhdetta.