Ylikonstaapeli Michela Söderström ei halua tottua yhteen työtehtäväänsä: ”En halua pitää sitä millään tavalla tavanomaisena”

Halipoliisina tunnettu ylikonstaapeli Michela Söderström kokee olevansa unelmatyössään ratkoessaan nuorten ongelmia ja rikoksia. Joissakin tilanteissa silti turhauttaa. Kun tuntuu, ettei kukaan muu välitä.

Haukotus on pitkä ja harras. Helsingin poliisissa ylikonstaapelina työskentelevä Michela Söderström, 32, on viettänyt haastattelua edeltävän yön kenttätyössä yövuorossa. Kuten usein käy, on vuoro tälläkin kertaa venähtänyt. Michela on päässyt lähtemään kotiin aamukuuden sijaan vasta kahdeksalta.

Tällä kertaa Michelaa – tai Mikkeä kuten kollegat ja asiakkaat häntä kutsuvat – ja hänen työpariaan työllistivät lukuisat näpistykset, ryöstöt ja aamuyöllä narautettu rattijuoppo, josta työpari sai ilmoituksen vain varttia ennen vuoron päättymistä. Itse tehtävässä ei kestänyt kauaa, mutta sen jälkeisissä paperitöissä vierähti aikaa.

– Se ei haittaa. Hoidan mielelläni tehtävän alusta loppuun, Michela sanoo ja hörppää mustaa kahvia isosta kupista 13 tuntia kestäneen työvuoronsa ja neljän tunnin unien jälkeen.

Michela on työskennellyt Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävässä toiminnassa vuodesta 2017 lähtien. Alkuvuodesta hän aloitti yhdeksän kuukauden mittaisen työkierron kenttätyössä. Vaihtelu tuntui raikkaalta.

– Piipaa-ajo on yksittäisten tulipalojen sammuttamista ja ratkaisujen löytämistä juuri sillä hetkellä käsillä olevaan tilanteeseen. Ennalta estävässä työssä paneudutaan rikosten juurisyihin. Siinä tulosten mittaaminen on vaikeampaa, hän kertoo.

Syyskuussa Michela palaa työkierroltaan ennalta estävään yksikköön esihenkilöksi ja vararyhmänjohtajaksi. Ennalta estävän työn tärkein tavoite on parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Siihen kuuluu rauhattomien alueiden ongelmien ratkominen sekä nuorten ja huolta aiheuttavien ihmisten ohjaaminen oikeanlaisen avun piiriin, jotta he eivät päätyisi rikollisille teille.

Tiivistä yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja perheiden kanssa.

– Pyrimme olemaan siellä, missä nuoret ovat, ja tuntemaan heidät. Yritämme löytää tarpeeksi ajoissa ne, jotka ovat vaarassa pudota raiteilta, ja auttaa heidät takaisin kiinni yhteiskunnan järjestelmiin.

”Olin ajatellut, ettei kaltaiseni nuori nainen voisi olla poliisi”

Sininen vihko täyttyi sormenjäljistä. Alakouluikäisinä Michela ja hänen isosiskonsa leikkivät etsiviä ja yrittivät ottaa kiinni kuvitteellisia rikollisia.

Michela varttui Vantaalla suomenruotsalaisen perheen kuopuksena. Ensimmäisen kerran hän haaveili poliisin urasta jo pikkutyttönä. Silloin häntä kiehtoi eniten mahdollisuus ajaa lujaa hälytysajoneuvolla.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Ihmiset

   Julia Sangervo käytti teininä huumeita pahaan oloon – "Nyt minulla on poliittista vaikutusvaltaa ja minua toivottavasti kuunnellaan"

2. Työ ja raha

   Kun poliisikoira Sinko kuuli sanat ”Onko mummo mennyt metsään”, se tiesi mitä tehdä

3. Ihmiset

   Poliisina toiminut Annukka Cederlöf muutti maalle ja irtisanoutui: ”Haluan toteuttaa haaveitani nyt, koska huomenna voi olla myöhäistä”