Ja niin tulivat varusnaiset ja iloiset sinkut – 1990-luvulla Anna raportoi Sarajevosta ja haastatteli ensimmäisiä naisalikersantteja

1990-luvun alun Suomi rämpi lamassa. Mitä pidemmälle vuosikymmen eteni, sitä vahvemmin naiset ottivat paikkansa muuttuvassa Suomessa.

Minkähän saippuaoopperan tulevia suhdekiemuroita Anna mahtoi raottaa lukijoilleen syksyllä 1993? Kauniiden ja rohkeiden tietenkin. Sarja oli noussut huippusuosioon talousongelmaisessa Suomessa. Glamouria uhkuvat miljööt ja dramaattiset juonenkäänteet toivat muuta ajateltavaa taloushuolien ja työttömyyden, vararikkojen ja leipäjonojen sijaan.

1900-luvun viimeinen vuosikymmen oli valjennut ankeana. Kun 1980-luvulla kuluttamisen humala hujahti päähän, nyt maksettiin krapulaisena velkoja. Talouden ylikuumenemisen ja Neuvostoliiton romahtamisen seurauksena kaatui niin tehtaita kuin pankkejakin, ja työttömyys kohosi hurjiin lukemiin.

Kriisi ravisutti etenkin naisia, sillä esimerkiksi Pohjoismaiden mittavimman tekstiiliteollisuuden romahtaminen jätti työttömiksi niin ompelijoita, vaatemyyjiä kuin mainostoimistojen ideanikkareitakin.

Myös Estonia-laivan uppoaminen syyskuussa 1994 veti mielet mataliksi. Anna seurasi myötätuntoisesti surullisia tarinoita menetetyistä rakkaista ja kuolemanpelkoa potevista selviytyneistä.

Romahtaneesta Somaliasta saapuneet pakolaiset antoivat kasvot globaalille hädälle mutta päätyivät myös joidenkin silmissä syntipukeiksi laman kourissa kitkuttelevassa Suomessa.

Lohtua haettiin viihteestä. Televisio tarjosi sokerikuorrutetta, kun todellisuus oli liian julma. Kotimaisista julkkiksista seuratuimpiin kuului vuoden 1991 Miss Suomi Tanja Vienonen, joka sittemmin toimi kansanedustajana ja kulttuuriministerinä ja joka tunnetaan nykyään Tanja Karpelana. Vuonna 2003 hän kihlautui silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön kanssa. Kihlaus purkautui vuonna 2004.

1990-luvun alkupuolella Tanja esitti ravintoloissa liikunnallista Superbody-show’ta miesmallina tunnetun Mark El-Zeinin kanssa. Tanja kertoi siitä Annassa.

Palkkakuoppia ja kilometritehtaita

1990-luvun lamassa ei edes koulutus auttanut, vaan hyvästä tutkinnosta huolimatta saattoi livetä tyhjän päälle. Toimittaja Eija Mäkisen jutussa Annassa vuonna 1991 pohdittiin akateemista työttömyyttä. Kun edellisellä vuosikymmenellä osaavat nuoret oli revitty yliopiston tai kauppakorkeakoulun penkiltä töihin, nyt jono työvoimatoimistossa piteni.

Kriisi ruokki epätasa-arvoa. Toimittaja Marja Aallon raportti Annassa vuonna 1990 julisti, että nainen on palkkaneuvotteluissa ikuinen häviäjä. Naisten palkka laahasi artikkelin mukaan kolmanneksen miesten ansioita jäljessä.

Säästäväisyys oli kunniassaan. Vuonna 1993 Annan ruokatoimittaja Taina Salovaara vinkkasi lukijoita järjestämään ystäville edulliset kutsut, joilla tarjoiltaisiin ranskalaista kasviskeittoa ja vitamiinikiisseliä.

Naispresidentti Suomeen?

Maanmahtava mummi. Niin Elisabeth Rehniä luonnehdittiin Annan haastattelun otsikossa. Puolustusministerinä tuolloin toiminut Rehn oli RKP:n ehdokkaana kirinyt vuoden 1994 presidentinvaalien kakkoskierrokselle. Silloin suomalaiset jännittivät, saisiko Suomi nyt ensimmäisen naispresidenttinsä.

Toimittaja Erja-Outi Heinon haastattelussa Rehn – jota myös Lillaniksi kutsuttiin – kertoi olleensa tahtonainen jo pikkutyttönä. Mikäli tämä perheensä kuopus ei pienenä halunnut syödä paistettuja perunoita, hän ei niitä mutustanut ja sillä siisti. Vahvatahtoinen nainen toimi yhtä tinkimättömästi politiikassa, ja vaikka presidentin virka ei hänelle auennut, hän muutti maailmaa. Vaa­lien ja puolustusministeriyden jälkeen hän toimi Balkanin ihmisoikeusraportoijana. Ensimmäisen kosketuksen sotaan Rehn oli saanut jo pikkulottana 1940-luvulla.

Euroopan maaperällä riehunut konflikti langetti mustan varjon myös Annan lukijoiden mieleen. Vuonna 1994 joulun alla Anna vieraili Sarajevossa tapaamassa paikallisia naisia, joilta arjen pyörittäminen poikkeusolosuhteissa vei kaikki voimat. Kranaatti-iskuja oli tehty jopa leikkipuistoihin.

Missikisoista kasarmille

Misseissä oli glamouria, ja kauneuskilpailut olivat nuorelle naiselle tie menestykseen. Alkuvuodesta 1994 Annan toimittaja Asta Leppä lähti mukaan missikier­tueelle seuraamaan kauneuskuningatarkandidaattien unelmien toteutumista tai romahtamista. Jutun haastateltavat vertasivat kiertueelle lähtöä asepalvelukseen astumiseen, sillä molemmissa suhteiden ylläpitäminen ulkomaailmaan oli haastavaa.

Vuotta myöhemmin mahdollisuus varusmiespalvelukseen avautui suomalaisnaisille. Annan Miia Siistonen oli paikalla, kun Suomen neljä ensimmäistä naisalikersanttia palasi siviiliin ja opiskelijaelämään. Muille naissotilaille tietä raivanneita pioneereja ihmeteltiin. Kun nainen meni sotilaspuvussa rintaliiviostoksille, myyjät lymyilivät hyllyjen lomassa. Näin naiset kertoivat.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen lama hellitti ja naiset raivasivat tiensä EU-Suomessa yhä uusille alueille. Bisnesmaailmassa voittoa takoi Nokia, jonka johtokuntaan oli vuonna 1994 nimitetty Sari Baldauf. Naiset alkoivat ottaa paikkaansa myös miehiseksi mielletyssä rokin maailmassa. Annassa heistä jututettiin muun muassa Maija Vilkkumaata ja Jonna Tervomaata.

Maailmaa valloittamaan

Menestymisen merkkinä 1990-luvulla pidettiin kansainvälisyyttä. Anna haastatteli lukuisia maailmanvalloittajia, kuten Brysselissä 
asiantuntijatehtävissä kirivää Assi Liikasta, huippumalli Angelika Kalliota ja viulisti Linda Lampeniusta, joka matkusti Playboyn malliksi.

Miehistä Annan luupin alle päätyivät kiekkosankari Saku Koivu sekä maailmanmestaruuden vuonna 1998 saavuttanut formulakuski Mika Häkkinen, joka kaasutti avioliiton satamaan morsiamensa Erja Honkasen kanssa samana vuonna.

Keväällä 1996 kaukomaiden purjehtijana tunnettu Hjallis Harkimo esitteli Annalle uuden hankkeensa eli tulevan Hartwall Arenan tonttia. Suomalais-kanadalainen vaatemiljonääri Peter Nygård puolestaan pohdiskeli Kalevi Niikulaisen tekemässä haastattelussa, ettei hänen elämästään puutu mitään – ei rahaa eikä naisia.

Moni suomalaisnainen ei enää pitänyt kummoisenakaan ongelmana sitä, jos rinnalla ei ollut kumppania. Vuonna 1993 Annassa oli pohdittu, oliko naimaton nainen marginaali-ilmiö, mutta vuosikymmenen lopussa sinkkunaisen elämä nähtiin ilon läpi. Vuonna 1997 aloittanut komediasarja Ally McBeal ja Suomessa ensiesityksensä kesäkuussa 1999 saanut Sinkkuelämää toivat esiin vapauden hurmaa.

Juttu on julkaistu Anna-lehden numerossa 29/18.