Koti ja sisustus

Kaunokirjoitus on katoavaa – minkä näistä J-kirjaimista opettelit koulussa? Katso kaunoaakkoset läpi historian

Nykykoululaiset eivät ole enää vuosiin opetelleet kaunoa. Mitkä erilaisista kaunokirjaimista sinä aikanaan harjoittelit?

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Otavamedia

Kansakoulun opettaja kirjoittaa taululle 1950-luvulla. Pikkukuvassa kolmasluokkalaisen kaunokirjoitusnäyte 1990-luvun lopulta.

Nykykoululaiset eivät ole enää vuosiin opetelleet kaunoa. Mitkä erilaisista kaunokirjaimista sinä aikanaan harjoittelit?

Kaunokirjoituksen –  tai tarkemmin sanottuna sidosteisen käsialan – opetus kouluissa jäi historiaan vuonna 2016 uudessa opetussuunnitelmassa. Aiemmin ensimmäisellä luokalla opeteltiin tekstaus ja toisella luokalla luokalla kaunokirjoitus. Nykykoululaisille opetetaan vain tekstauskirjaimet, ja sen jälkeen aletaan pian harjoitella tietokoneella kirjoittamista.

Kaunokirjoituksesta luopumisen taustalla oli Opetushallituksen mukaan monia tekijöitä. Yksi syistä oli opettajien huomio siitä, että suurin osa yläkoululaisista ja lukiolaisista kirjoitti pääosin tekstaamalla kirjoittaessaan käsin.

Kenties kaunokirjoitus jäi koulutaipaleen edetessä vähitellen paitsioon, kun sitä ei enää ylemmillä luokilla ollut pakko käyttää.

Muistatko vielä, millaisia kaunokirjaimet oikeastaan olivatkaan?

Kaunokirjoitus kolmella eri tyylillä – mitkä kirjaimet opettelit?

Arkkitehti Toivo Salervon suunnittelemat ensimmäiset viralliset tyyppikirjaimet otettiin käyttöön 1930-luvulla. Kirjaimissa oli hyvin paljon koukeroita ja silmukoita.

Kaunokirjaimia uudistettiin 1950-luvulla. Koristeellisuutta vähennettiin ja kirjaimia yksinkertaistettiin.

Kaunokirjoitus 1950-luvun kirjaimilla.
Toimittajan jäljennökset 1950-luvulla käyttöönotetuista kaunokirjaimista.
Kaunokirjaimet 1950-luvun tyyppikirjaimilla.
Jäljennökset 1950-luvulla käyttöönotetuista kaunokirjaimista.

Vuonna 1988 kaunokirjoitus yksinkertaistui reilusti. Kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelemissa kirjaimissa oli vähemmän kaaria ja silmukoita kuin Toivo Salervon kaunokirjaimissa. Etenkin monet isot kirjaimet alkoivat jo muistuttaa hyvin paljon tekstausta. Silmukka riisuttiin esimerkiksi yleisistä H-, J- ja K-kirjaimista.

Jos olet aloittanut koulutaipaleesi 1980-luvun lopun jälkeen mutta ennen 2000-luvun alkupuoliskoa, todennäköisesti opettelit kaunokirjaimet alla olevalla tyylillä.

Kaunokirjoitus opeteltiin näillä kirjaimilla 1980-luvun lopulta alkaen.
Noin 1990-lukulainen tyyli: toimittajan jäljennökset Toivo Heiskasen kaunokirjaimista.
Kaunokirjoitus 1988 kirjaimilla.
Jäljennökset Toivo Heiskasen kaunokirjaimista.

Vuonna 2004 kaunokirjoitus uudistui jälleen. Tällöin otettiin käyttöön Toivo Heiskasen ja kalligrafi Liisa Uusitalon muotoilemat tyyppikirjaimet. Kirjainten muotokieli yksinkertaistui entisestään ja silmukat ja koukerot vähenivät. Suuren muutoksen kokivat erityisesti pienet r- ja s-kirjaimet, jotka erotti teksauskirjaimista vain pieni kallistus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 -julkaisun kirjainmallit.

Lue myös: Allekirjoitus muuttui täysin – tähän tyyliin nuoret sen nyt tekevät

Tältä näyttävät nykyiset simppelit mallikirjaimet

Vuodesta 2016 lähtien kouluissa on opetettu vain tekstauskirjaimet. Graafikko Jarno Lukkarilan suunnittelemat kirjaimet ovat hyvin selkeitä ja helposti opeteltavissa.

Vaikka kaunokirjoitus tai sidosteinen käsiala ei enää ole koulussa harjoiteltava taito, kirjainten yhdistämistä toisiinsa ei ole kielletty. Kun kirjoitustaidon karttumisen myötä kirjoitus nopeutuu, kirjaimet alkavat usein luonnostaan yhdistyä toisiinsa. Lopputulos voi ehkä muistuttaa tekstauksen ja kaunon yhdistelmää.

Nämä kirjaimet opetetaan nykykoululaisille.

Onko tämänhetkisissä koulutaipaleen kirjaimissa enää kaunosta tuttua nojaa? Suosituksen mukaan pieni noja oikealle on lähtökohta oikeakätisille, mutta ei vasenkätisille.

Lähteet: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus

X