Koti ja sisustus

Siirtolapuutarhamökki valkoista rakastavan Katin tapaan – nämä 16 hyötykasvia kukoistavat kuuden kilometrin päässä kotoa

Siirtolapuutarhamökki toteutti Katin torppaunelman. Hän on vielä vasta-alkaja, mutta vaikuttava kasvi- ja kukkalajikkeiden määrä ei häntä hätkäytä!

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
Kati Huttunen

Valkoinen ja punainen ovat päävärejä Kati Huttusen siirtolapuutarhaunelmassa.

Siirtolapuutarhamökki toteutti Katin torppaunelman. Hän on vielä vasta-alkaja, mutta vaikuttava kasvi- ja kukkalajikkeiden määrä ei häntä hätkäytä!

Olisiko se nyt tässä, kysyi kuopiolaisen Kati Huttusen, 45, isä Sakari Kolehmainen, kun he seisoivat pienen punamultaisen siirtolapuutarhamökin edessä kaksi kesää sitten. Myynti-ilmoituksen perässä oli lähdetty sitä katsomaan, tarkoituksena tehdä pitkän ajan unelmasta totta: löytää oma siirtolapuutarhamökki ja sen ympärillä piha rapsuteltavaksi.

Ja olihan se siinä! Myyntikohde oli hyvin pidetty, soma ja juuri oikean värinen, ja piha pursuili hyöty- sekä koristekasveja.

– Nimenomaan punamultainen mökki oli ollut unelmissani, Kati kertoo.

Siirtolapuutarhamökki on kolmen sukupolven yhteisprojekti

Kaupat syntyivät melkein saman tien, ja kolmen sukupolven yhteinen siirtolapuutarhaprojekti oli valmis alkamaan.

– Isäni omistaa mökin, mutta yhdessä hänen kanssaan minä ja mieheni sekä lapsemme käytämme, hoidamme ja kunnostamme sitä, kukin osaamisensa ja jaksamisensa mukaan. Tämä on ihana tapa viettää aikaa yhdessä, olla ulkona ja rentoutua.

Työnjako tässä siirtolapuutarhamökissä on selvä:

– Minä olen ideanikkari ja miehet toteuttaa.

Lähes 400 neliön pihalla varustettu 1940-luvun siirtolapuutarhamökki on Päivärannan siirtolapuutarhan vanhimpia mökkejä ja yksi ensimmäisistä sinne rakennetuista. Kallavesi tuo vettä kuistin tiskauspisteelle asti, jossa sitä voi lämmittää käyttövedeksi lämmittimen avulla. Sähköt on vedetty ja vessa viime kesänä tehty, eli välttämättömät mukavuudet löytyvät.

siirtolapuutarhamökki: piha
Siirtolapuutarhamökin piha on entistä Kallaveden pohjaa eli savipohjaista. Keväisin mökki on vinksallaan vähän mihinkin suuntaan.

Kukkapenkki ja muut siirtolapuutarhapihan kukkaihanuudet

Kati kiittelee mökin hyvää kuntoa, samoin kuin pihaa, jonka rapsuttelemista oli huolellisen hoidon jäljiltä helppo jatkaa.

– Olisimme voineet asettua mökkiin ihan sellaisenaan, sen verran hyvässä kunnossa se oli. Halusimme kuitenkin tehdä joitakin pieniä muutoksia, ja ensimmäinen kesä menikin niissä projekteissa.

Kaikki huonekalut maalattiin, keittiön kaapit päällystettiin uudelleen ja terassin ovi vaihdettiin. Puutarhan annettiin olla niine hyvineen ja katsottiin, mitä siirtolapuutarhamökki pihoineen kätki sisäänsä eli mitä maasta nousi.

Tänä keväänä asialistalla on ollut lattian uusiminen. Myös mökin viereinen kukkapenkki on saanut uudet värit. Entinen kukkapenkki oli runsas ja värikäs, ja nyt tilalla kasvaa Katin silmää miellyttävämmin pääasiassa valkoista kukkaa – Katin lempiväriä – ripauksella vaaleanpunaista.

Uudessa penkissä on puuliljaa, pionia ja kuuliljaa.

– Ajattelen, että mökin punamulta on se tärkein väri, jota valkoiset kukat hienosti kehystävät.

Lisäksi pihalla kasvavat muun muassa tuomi ja syreeni, valkoisia nekin, ja pihan kruunu, valtava hortensia. Väriä tuovat punaiset ja pinkit pelargoniat, ruusupegoniat ja marketat.

Kati on perustanut perheen mökille Instagram-tilin, jolla hän jakaa hetkiä ja kuvia siirtolapuutarhaidyllistä.

Punainen tupa, perunamaa ja paljon muuta

Uusimpia istutuksia on villiviini pergolan reunalle. Siitä Kati toivoo loppukesän ja syksyn ruskaloiston lähdettä tulevaisuudessa.

Katin isällä on runsaasti kokemusta perunankasvatuksesta, joten itseoikeutetusti pihalle kuuluu nykyisin perunamaa. Siellä kasvaa myös porkkanaa.

Siirtolapuutarhamökki pihoineen tuottaa myös muuta kuin porkkanat ja perunat perheen pöytään: hyötykasvien määrä tontilla on riemastuttavan suuri.

– Omenapuita, luumupuita, valko-, musta- ja punaherukkaa, sipuleita, kurkkua, tomaattia, lehtisalaattia, salaattia, Kati luettelee.

Mansikkaa kasvaa kolmessa lavakauluksessa, ja viime kesänä siitä riitti satoa pakkaseen asti. Myös esimerkiksi salaattia tuli niin runsaasti, ettei kaikkea saatu edes syötyä.

Tavoitteena maalaismaisuus ja rentous

Katista tuli siirtolapuutarhamökki-ihminen verraten vähäisellä puutarhakokemuksella. Hänellä ei ole takanaan pitkään harrastuneisuutta tai ammatillista taustaa puutarhanhoitoon. Parturi-kampaajan työssä tarvittava värisilmä ja estetiikan taju tosin auttaa myös puutarhamaailmassa.

– Osaan nähdä kokonaisuuksia ja näen kauneutta sielläkin, missä muut eivät välttämättä näe kuin pelkän rojun, Kati sanoo ja viittaa mökin ja sen pihan moniin koristeisiin, jotka ovat peräisin roskalavalta. Toisen roska on hänen käsissään muuttunut taide-esineeksi.

Sisätilat on sisustettu Katin lempivärillä.

Lisäksi mökkiin on tuotu runsaasti suvusta peräisin olevia vanhoja esineitä: isän ja äidin lapsuudenkodin tavaroita ja mummon esineitä, kippoja ja ja kappoja. Niin mummon vanha pyykkipata, kahviprännäri kuin lampaanvillakarsta ovat löytäneet osaksi sisustusta ja koristeiksi mökkiin tai pihalle.

Tavoitteena on säilyttää maalaismaisuus ja välttää liikaa stailaamista.

– Viivoittimen ja vatupassin kanssa ei lähdetä tekemään vaan sopivasti rempallaan saa olla kaikki. Haluamme säilyttää vanhan ajan leppoisan tunnelman täällä ja välttää viivasuoria penkkejä ja liian modernia ilmettä, Kati kuvaa.

Mökillä on muutenkin tarkoitus etupäässä rentoutua. Siirtolapuutarhaideologiaan sen perustamisvaiheessa kuului oleellisesti työpainotteinen hyötyajattelu, mutta Kati haluaa päästää siitä historiasta irti. Palstalla puuhataan voimien ja fiiliksenkin mukaan.

Lue myös: Leeni Peltosen kolumni: 4 asiaa, jotka puutarha opettaa

siirtolapuutarhamökki: terassilla
Valkoinen väri toistuu myös terassin kaiderakenteissa.

Siirtolapuutarhamökki on täydellinen paketti

Siirtolapuutarhamökki on Katin mielestä täydellinen valinta, jos haluaa mökkielämää, luonnon rauhaa ja paikan puutarhahommille lyhyen välimatkan päästä kotoa. Huttusten mökkimatka on kuusi kilometriä. Sen kipaisee helposti pyörällä tai vaikka juosten, ja mökillä voi piipahtaa vaikka kukat kastelemaan tai töiden jälkeen makkarat paistelemaan.

Siirtolapuutarhayhteisö tarjoaa sosiaalisuutta heille, jotka sitä kaipaavat, mutta yksinkin saa halutessaan olla. Kukaan ei häiritse pyytämättä, mutta jos ja kun apua tai juttuseuraa tarvitsee, sitä löytyy aina.

Kahden vuoden siirtolapuutarhakokemus on ollut Katille kauttaaltaan myönteinen. Erityisesti yksi asia on häntä yllättänyt:

– Siirtolapuutarhamökki on muodostunut lyhyessä ajassa rakkaaksi paikaksi meille kaikille. Yllätyin, miten nopeasti olen sujahtanut mökkielämään ja miten kova on into meillä kaikilla olla siellä ja laitella paikkoja. Aina vaan odotetaan, että milloin taas päästän mökille.

Ja mikäs mökille on mennessä, kun sinne pääsee vaikka jalan.

X