Juha Kanerva ei ole koskaan tilannut vaatteita verkkokaupasta – etsii ideoita pukeutumiseensa taidemuseoista: ”Sonnustaudun pukuun kotioloissakin”
Millainen on oma tyylisi, Juha Kanerva?
Tyylini on persoonallinen ja peloton. Olen pukeutujana vaimoni kasvattama. Hän toimi pitkään makutuomarinani, mutta ilmoitti jossain vaiheessa, että osaathan sä ostaa tyylikästä itsekin.
En ole antanut värien tai erikoisten vaatteiden rajoittaa pukeutumistani. Lopullisesti silmäni avautuivat häämatkalla New Yorkissa kesällä 1990. Oivalsin, että päälle voi laittaa mitä tahansa ja silti näyttää coolilta.
Miten työsi vaikuttaa pukeutumiseesi?
Aika vähän. Mielestäni toimittajan pitää pukeutua fiksulla tavalla tilanteen mukaan. Sadattuhannet ihmiset katsovat maanantaiaamuisin Jälkihiki-ohjelmaa, joten haluan istua sohvalla mieluummin yli- kuin alipukeutuneena.
Urheilutapahtumat ovat usein rentoja tilaisuuksia, ja voin seurata jalkapallo-ottelua helteisenä päivänä sortseissa. Kun työskentelin jalkapallotoimittajana, matkustelin enemmän. Silloin otin tavoitteekseni, etten häviä tyylikkyydessä ruotsalaisille tai saksalaisille kollegoilleni. Italialaisia en tohtinut haastaa.
– Kävelin Chicagossa kolme tuntia löytääkseni Oak Street Bootmakers -kaupan, josta ostin liikkeen yläkerrassa valmistetut nilkkurit. Hieman myöhemmin törmäsin Pariisin BHV-tavaratalossa villapaitaan, jonka väri mätsäsi aika hyvin kyseisiin kenkiin.
Mikä on sinusta tyylikästä, Juha Kanerva?
Se, miten ihminen kantaa kehoaan ja vaatteitaan. Joku on sanonut, että esileikki alkaa riisuuntumisesta, mutta minusta se alkaa pukeutumisesta. Aistikas vaatetus voi olla tyylikästä, tyylikäs pukeutuminen on aina aistikasta.
Mistä ostat vaatteesi?
Pidän värikkäistä ja kuviollisista asuista. Niistä ei ole Suomessa ylitarjontaa, joten hankin pääosan vaatteistani ulkomailta. Lissabonista ja Istanbulista saa edullisesti kaikkea kiinnostavaa. Italia puolestaan on kenkien ja villakankaiden kehto. Valtaosan vaatteistani olen hankkinut Pariisista ja Berliinistä.
Juha Kanerva pitää värikkäistä ja kuviollisista asuista.
Mikä vaikuttaa ostopäätökseesi?
Haluan koskea vaatteisiin, verkosta en ole tilannut koskaan mitään. Teen salamaratkaisuja. Jos näen putiikin ikkunassa makean näköiset kengät, saatan ostaa ne saman tien. Jos pikkutakkirekistä erottuu poikkeuksellisen tyylikäs väri, ja mikäli oikea koko löytyy, hankintapäätös on saletti. Toisaalta saatan vaeltaa Brionin tai Ermenegildo Zegnan liikkeessä tunnin ostamatta mitään, koska pelkkä brändi ei vetoa meikäläiseen.
Mihin satsaat?
Yksityiskohtiin ja tiettyyn minimalismiin. Väriä pitää olla, mutta ei liikaa eikä sekaisin. Mielestäni sininen ja vihreä eivät sovi yhteen. Jos paidassa on raitoja tai kuvioita, silloin solmio on yksivärinen – ja päinvastoin.
Kenkien on oltava aina huolella puhdistetut ja sovittava hengeltään muihin vaatekappaleisiin. Puvuista pidän niin paljon, että sonnustaudun sellaiseen välillä kotioloissakin.
Juhlapuvun Juha Kanerva osti Moldovan pääkaupungista Chișinăusta. Aurinkolasit tarttuivat mukaan Barcelonasta 2009.
Millaisia asusteita käytät?
Vyön materiaalin ja värin täytyy sopia kokonaisuuteen. Oopperakiikari, jalkapallo ja lierihattu kuuluvat sivistyneen herrasmiehen varusteisiin. Taskuliinoja olen alkanut vältellä, koska niitä kasvaa kaupungilla joka toisessa taskussa.
”Oopperakiikari, jalkapallo ja lierihattu kuuluvat herrasmiehen varusteisiin.”
Hiski-poikani oli 10-vuotias, kun menimme lomalle Milanoon. Esittelin hänelle oopperatalo La Scalan, jalkapallon La Scalan eli San Siron stadionin sekä Borsalinon hattuliikkeen.
Mistä saat ideoita tyyliisi?
Elokuvista, televisiosta, lehdistä ja kadulta. Vierailen usein museoissa, mikä ei voi olla kehittämättä estetiikantajua. Historiaa esittelevissä museoissa tajuaa, kuinka ajatonta muoti on. Taidemuseoissa puolestaan törmää villeihin kokeiluihin, joita tällainen tavallinen tallaaja voi surutta matkia.
Kenen tyyliä ihailet?
Tyylikirjani ensimmäiset sivut täyttyivät 1980-luvulla Alain Delonin kuvista. Ranskan kulttuuriministeri Jack Langin huikea verbaliikka sai puvunkin näyttämään hyvältä. Nuoremmista hepuista voin mainita Viggo Mortensenin, jolla on persoonalliset kasvot ja tyyli.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 31/2020.
Lue lisää:
Mallitoimiston johtaja Jaana Ukkola pukeutuu yhä 1980-luvun vaatteisiin: ”Tyylikästä on se, että ihminen on itsevarma”
Martta Louekarin kaikki vaatteet mahtuvat yhteen rekkiin: ”Vaatteeni antavat valtavasti iloa”
Kommentit
Tyylikkkäästi pukeutuvia ja huoliteltuja miehiä on mukava katsoa. Ja heitä näkeekin Keski-Euroopan katukuvassa.. Monilla ammatti vaatii tiettyä pukeutumista ja työssä on tietyt pukukoodit. Krakoista on jo päästy eroon mutta valkoista kauluspaitaa käytetään mm pankeissa. Näin mielläkin meni että opetin mieheni pukeutumaan ja panostamaan hyviin kenkiin. Netin kautta ei osteta vaatteita vaan lähdetään naapurimaahan ostoksille kun tarvetta löytyy. Ja kummallista kyllä miehille löytyy enemmän valinnanvaraakin ja omia liikkeitä, kuten herrojen Hirmer.
Peukku Juha Kanervalle jutusta.
Kommentit
Löytyy noita tyhjän kuoren tällääjiä miehissäkin. Turhuuden markkinat!
Tyylikkkäästi pukeutuvia ja huoliteltuja miehiä on mukava katsoa. Ja heitä näkeekin Keski-Euroopan katukuvassa.. Monilla ammatti vaatii tiettyä pukeutumista ja työssä on tietyt pukukoodit. Krakoista on jo päästy eroon mutta valkoista kauluspaitaa käytetään mm pankeissa. Näin mielläkin meni että opetin mieheni pukeutumaan ja panostamaan hyviin kenkiin. Netin kautta ei osteta vaatteita vaan lähdetään naapurimaahan ostoksille kun tarvetta löytyy. Ja kummallista kyllä miehille löytyy enemmän valinnanvaraakin ja omia liikkeitä, kuten herrojen Hirmer.
Peukku Juha Kanervalle jutusta.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous