Mira Vanttaja (vas.) suunnittelee Uhanan kuosit ja Hanna Virkamäki mallit. Yhdessä he tutkivat trendejä ja hahmottelevat mallistojen teemat. Uhanalta ilmestyy kaksi mallistoa vuodessa ja lisäksi muutamia pienempiä erikoismallistoja.
Mira Vanttaja (vas.) suunnittelee Uhanan kuosit ja Hanna Virkamäki mallit. Yhdessä he tutkivat trendejä ja hahmottelevat mallistojen teemat. Uhanalta ilmestyy kaksi mallistoa vuodessa ja lisäksi muutamia pienempiä erikoismallistoja.
Muoti

Haaveiletko sinäkin pukeutuvasi laadukkaisiin ja ajattomiin vaatteisiin, mutta ne tuntuvat liian kalliilta? Selvitimme, mistä kotimaisen neuleen hinta koostuu

Tyylikäs neule on viileiden päivien pelastaja. Vaan mikä olisi sopuhinta laatuneuleesta, jota voisi hyvillä mielin pitää vuosia? Ja joka olisi vielä vastuullinenkin.
Teksti: Piia Sainio Kuvat: Sara Pihlaja, Heli Hirvelä

Haaveilen neuletakista, josta tulisi uusi lempivaatteeni. Voisin pukea sen yhtä lailla t-paidan kuin pikkumustankin päälle. Sen pitäisi kestää käytössä useita vuosia ilman nyppyjä tai muita kulumia. Ja tietenkin se tuntuisi iholla pehmeältä ja lämpimältä.

Olen ajatellut, että voisin vähän panostaa tähän ostokseen. Googlailen kotimaisia putiikkeja. Löydän kauniin, ajattoman mallin kotimaiselta Uhanalta. Neuletakki on väljähkö ja ulottuu polven yläpuolelle. Taskut on. Materiaali italialaista merinovillaa. Hinta 259 euroa.

Nielaisen. Olen tottunut ostamaan vaatteeni melko halvalla. Jo nuoruudessani 1980-luvulla opin etsimään sieltä, mistä sain halvalla jotain kivaa – pikkukaupungissa se tarkoitti joko Seppälää tai Pelastusarmeijan kirppistä. Viime vuosina, pitkän pikamuotikauden jälkeen, olen kääntänyt katseeni keskihintaisiin brändeihin. Mutta että maksaisin neuletakista yli 200 euroa? Kannattaisiko se?

Ainakin minulla on mahdollisuus harkita sitä, olenhan vakituisessa työsuhteessa. Entä pienillä tuloilla sinnittelevät naiset? Pätkätyöläiset, lomautetut, eläkeläiset, kotihoidontuella kitkuttelevat? Pitääkö olla varakas, jotta voi ostaa pitkäikäisiä, laadukkaita vaatteita?

Lue lisää: Kotimaisesta muodista saa olla tänä syksynä ylpeä – hullaannu ihanasta mekkomuodista

Vastuullisuus on alan suurin haaste

Kotimaiset brändit ovat suosittuja second hand -verkkokauppa Rekissä. Himoituimmat neuleet myydään yleensä ensimmäisen tunnin aikana.

Kotimaiset brändit ovat suosittuja second hand -verkkokauppa Rekissä. Himoituimmat neuleet myydään yleensä ensimmäisen tunnin aikana.

Tyylikkään pukeutumisen ei todellakaan pitäisi olla vain eliitin yksinoikeus, Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja Sami Sykkö huudahtaa, kun jututan häntä puhelimessa.

Sykön mukaan laadukkaan vaatteen voi löytää yhtä hyvin pikamuotiketjuista kuin putiikeistakin. On vain opittava tunnistamaan, miltä laatu tuntuu hyppysissä.

– Alan suurin trendi ja haaste on vastuullisuus. Yksikään muotialan yritys ei voi sitä ohittaa, jos aikoo pysyä mukana bisneksessä. Myös pikamuotiketjut, kuten H&M, tekevät hartiavoimin töitä löytääkseen ratkaisuja siihen, miten kuluttaja voi ostaa muotia vastuullisesti ja suhteellisen edullisesti.

Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi kierrätyskuituihin. Tänä vuonna korona on lisännyt haastekerrointa. Sykkö kertoo, että monilla Fashion Finlandin jäsenyrityksillä myynti tippui keväällä 80 prosenttia. Tilanne ei ole edelleenkään valoisa.

– Muotikaupan yllä leijuu kaksi mustaa pilveä. Toinen on se, että kaupunkien keskustat tyhjenevät, jos kauppa ei käy kivijalkaliikkeissä. Toinen liittyy nettikauppaan. Jos vaatteet ostetaan ulkomaisista nettikaupoista, hyvinvointi valuu Suomen ulkopuolelle. Täältä katoavat työpaikat ja verotulot.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta vastuullista toimintaa olisi siis käyttää euronsa – vaikka ne vähäisetkin – kotimaisessa kaupassa. Täällä on paljon pieniä muotialan yrityksiä, jotka ovat löytäneet markkinarakonsa. Ehkä osa niistä kasvaa isommiksi.

– Kaipaisimme kipeästi uusia menestys­tarinoita Marimekon, Makian, Reiman ja Luhdan rinnalle, Sami Sykkö sanoo.

Päättäjät, kuten pääministeri Sanna Marin, näyttävät esimerkkiä.

– On mahtavaa, että maan johdossa on ihminen, joka suosii suomalaista. Pukeutuminen on aina viesti, eikä ole yhdentekevää, kuinka päättäjät pukeutuvat. Eikä se ole pelkästään naisten asia! Olisi komeaa, jos maata johtavat miehetkin suosisivat suomalaista.

Kivijalkaliikkeeseen tullaan juttelemaan

Tässä Tampereen-liikkeessä pääministeri ei juuri käy, vaan Sanna Marin on tuttu näky Helsingin Uhana-putiikissa. Mira ja Hanna eivät tunne häntä henkilökohtaisesti.

Tässä Tampereen-liikkeessä pääministeri ei juuri käy, vaan Sanna Marin on tuttu näky Helsingin Uhana-putiikissa. Mira ja Hanna eivät tunne häntä henkilökohtaisesti.

Jos haluaisi suosia ihan vain oman kotiseudun brändejä, pirkanmaalaiselta se kävisi. Tamperelaisten suunnittelijoiden Mira Vanttajan ja Hanna Virkamäen perustaman Uhanan kivijalkamyymälä sijaitsee Tampereen keskustassa, kivenheiton päässä hotelli Ilveksestä. Kerrostalojen keskellä pilkottaa matala rakennus, jonne Mira ja Hanna toivat bisneksensä viitisen vuotta sitten. ­Alueella on paljon muitakin paikallisia design-putiikkeja, ja alkuun tässä rakennuksessa toimi lankakauppa.

Myyjä Mira-Liina Skyttälä kertoo, että ohikulkijat näyttävät usein peukkua ja huikkaavat tsemppiterveisiä suunnittelijoille. Ei ole ihme, että muotibisnes kiinnostaa paikallisia. Onhan Tampereella pitkä historia tällä saralla: on sukuja, joissa leipä on aikoinaan ansaittu Finlaysonilla, Verkatehtaalla tai jossain muussa tekstiilialan yrityksessä.

Laajempi kiinnostus Uhanaa kohtaan heräsi huhtikuussa, kun musta Mirage-neulemekko nähtiin pääministeri Sanna Marinin päällä Vogue-lehden kuvissa. Varsinaiseen maailmanvalloitukseen Mira ja Hanna eivät kuitenkaan vielä ole lähteneet, vaikka nettikauppa onkin kasvanut 130 prosenttia viime vuodesta. Ulkomaille myytävät tuotteet menevät lähinnä ulkosuomalaisille.

Tänään, aurinkoisena marraskuun päivänä, myymälässä jutellaan muun muassa siitä, voisiko Uhanalla olla myös miesten mallisto. Mira ja Hanna eivät pidä ajatusta mahdottomana. Tosin jo nyt mallistossa on unisex-vaatteita.

Ei ole mitenkään poikkeavaa, että jutun­aiheet kumpuilevat myymälässä. Mira ja Hanna ovat huomanneet, että etenkin näin korona-aikaan monilla on tarve tulla ihan vain juttelemaan.

– Ihmiskontaktia tarvitaan edelleen, vaikka niin paljon toimitaankin digimaailmassa. Moni on yksin tai tarvitsee hengähdystaukoa perheen kesken olemisesta. Haluamme, että tämä on paikka, jossa ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi ja tulee kuulluksi ja nähdyksi, Mira sanoo.

Yritys on toiminut kahdeksan vuotta ja työllistää Miran ja Hannan lisäksi kahdeksan henkeä. Myyjät ovat tärkeitä brändille: juuri he poimivat henkareilta asiakkaalle oikeat värit ja yhdistelmät. Mikään vaate ei kestä pitkään käytössä, jos se ei ole mukava päällä ja omaan vaatekaappiin sopiva.

Vastuullinen vaate kestää aikaa – mutta sitäkin pitää huoltaa

Uhanan neuleet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa.

Uhanan neuleet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa.

Neuleen kestävyyteen vaikuttaa myös huolto. Jos neuleesta jaksaa aina välillä harjata pölyt pois ja viedä sen ulos tuulettumaan, se säilyy hyväkuntoisena pidempään.

Kuinka pitkän käyttöiän Mira ja Hanna neuleilleen antavat?

– Minulla on ollut joitakin meidän neuleitamme käytössä alusta saakka, eli kahdeksan vuotta. Esimerkiksi hame ja huppuhuivi ovat yhtä hyvässä kunnossa kuin uutena, Hanna kertoo.

– Toki en käytä niitä joka päivä. Neuleenkin on hyvä antaa levätä välillä. Paljon riippuu siitä, osaako neuletta huoltaa oikein. Ja tietenkin materiaalin pitää olla laadukas.

Yrityksen neuleet valmistetaan Tuusulassa Kutomo-Holopaisella, jonne langat tulevat Italiasta. Kutomo-Holopainen on ollut alalla 1960-luvulta läh­tien ja käyttänyt kyseistä lankaa jo ennen Uhanaa.

– Lanka on tosi kestävää ja silti pehmeää, Mira sanoo.

– Laadukaskin neule voi nyppyyntyä, mutta tämä kyseinen lanka ei nyppyynny.

Tunnustelen neuletta sormieni välissä. Materiaali on yllättävän ohutta, mutta ei läpikuultavaa. Melkein kuin vohvelikangasta, vain hyvin pehmeää sellaista.

Silti kynnys satsata 259 euroa neuleeseen voi olla iso. Ymmärtävätkö myyjät, jos asiakas pähkäilee ostosta todella pitkään?

– Ilman muuta. Enemmän ihmettelen sitä, jos jotain ostetaan sovittamatta. Sellaistakin tapahtuu, Mira kertoo.

Alennusmyyntiä asiakkaiden on turha odotella, niitä Uhana ei harrasta. Tuotteet ovat myynnissä niin pitkään kuin niitä riittää. Harvinaisempia vaatekappaleita löytyy myymälän takaosasta Uhana Dreams -vuokraamosta, josta vaatteen voi varata kahdeksi viikoksi tarvitsematta maksaa siitä satasia.

Forever-neuletakki, johon olen iskenyt silmäni, on mallistoissa mukana vuodesta toiseen. Toisin kuin moni muu firma, Uhana kertoo sentilleen, mistä tuotteen hinta koostuu.

– Haluamme herättää asiakkaan miettimään sitä, mistä hän maksaa. Summalla on iso työllistävä vaikutus. Hinnassa ei ole ilmaa, vaikka moni niin ajattelee.

Jos Uhanan 259 euroa maksavan neuleen ostaa jälleenmyyjältä, Uhanalle jää tuotteesta 30,10 euroa. Siitä katetaan muun muassa suunnittelu, kaavoitus, työnantajakulut, palkat, vuokrat ja markkinointi. Jos samaisen neuleen ostaa yrityksen omasta liikkeestä tai verkkokaupasta, sille jää summasta 134 euroa. Siitä katetaan kiinteiden kulujen lisäksi tuotekehityskuluja, kuten vaatevuokraamon kehittäminen.

– Luotettavat jälleenmyyjät ovat meille todella tärkeitä. Kivijalkaliikkeiden verkoston kautta myyjien ammattitaito on useampien asiakkaiden ulottuvilla.

Uhanan vaatteita valmistetaan paitsi Suomessa myös muun muassa Virossa ja Portugalissa.

– Missä päin maailmaa tahansa on mahdollista valmistaa vaatteita eettisesti ja ekologisesti. Itse tuotamme maissa, jotka on luokiteltu matalan riskin maiksi.

Näkyykö laatu aina hinnassa?

Pääsuunnittelija Miia Salomonsson vastaa Stockmannin Noom-brändin mallistoista. Suunnittelutiimi toimii Helsingissä.

Pääsuunnittelija Miia Salomonsson vastaa Stockmannin Noom-brändin mallistoista. Suunnittelutiimi toimii Helsingissä.

Eräs Uhanan jälleenmyyjistä on tavarataloketju Stockmann. Tunnettujen brändien lisäksi siellä myydään talon omia brändejä. Talon brändit ovat huomattavasti edullisempia kuin itsenäiset brändit, koska välikäsiä ei ole: tuotteet myydään omissa tavarataloissa, markkinoinnin hoitaa oma markkinointitiimi ja samoissa rahtilaivojen konteissa kulkee tuotteita useammalle omalle brändille.

Noom on juuri tällainen edullinen mutta laadukas Stockmannin oman tiimin suunnittelema brändi. Se on suunnattu kaikenikäisille ja -kokoisille naisille, kertoo suunnittelusta vastaava Miia Salomonsson. Kokoskaala ulottuu 34:stä 48:aan.

– Suunnittelen vaatteita, jotka oikeasti tulevat käyttöön. On tärkeää, että vaatteet mahtuvat, että asiakkaan on hyvä olla ne päällä, Miia sanoo.

Tämän syksyn mallistosta löytyy esimerkiksi kaunis, puoleen reiteen ulottuva neu­letakki, joka maksaa 59,90 euroa. Siinä on 38 % alpakkaa, 32 % polyami­dia, 25 % villaa ja 5 % elastaania. Miia myöntää, että polyamidi on mukana tasaamassa hintaa. Toiseksi se tasaa alpakan pörröisyyttä.

– Materiaalit hankitaan pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneiltamme. He vastaavat laadun tasaisuudesta ja tekevät muun muas­sa neuleille tarvittavat nyppyyntymistestit.

Neuleet valmistetaan Kiinassa.

– Tiedämme tarkkaan, missä tehtaassa ne on valmistettu. Stockmann-konserniin kuuluvan Lindexin ostokonttorit valvovat tehtaiden toimintaa ja materiaalien sekä koko tuotantoketjun vastuullisuutta niin Kiinassa kuin muissakin käyttämissämme tuotantomaissa.

Kauanko Miia ajattelee neuleen kestävän käytössä?

– Oikein hoidettuna laadukas neule kestää normaalissa käytössä useammankin vuoden. On hyvä huomioida, ettei sitä tarvitse pestä joka välissä. Monesti tuotteita pestään pilalle. Kun tuotteessa on luonnonmateriaaleja, kuten villaa ja alpakkaa, pelkkä tuulettaminen riittää pitkälle.

Vastuullinen vaate löytyy second hand -liikkeestä

Rekki työllistää 21 henkeä. Inka Kassinen (vas.), Kira Forsgård ja Hanna Äikäs tekevät sisältöä sosiaaliseen mediaan.

Rekki työllistää 21 henkeä. Inka Kassinen (vas.), Kira Forsgård ja Hanna Äikäs tekevät sisältöä sosiaaliseen mediaan.

Jos etsii edullista, jostain periaatteista pitänee tinkiä. Mutta tarvitseeko neuleen olla uusi? Tutkaillaan vielä käytettyjen vaatteiden kauppaa. Tampereella, Sarankulman teollisuus­alueella, sijaitsee varasto, jossa toimii Rekki-verkkokauppa. Varasto on täynnä pari metriä korkeita avohyllyjä, joille on pinottu 35 000 vaatekappaletta. Ne ovat kaikki myynnissä.

Jokaiseen tuotteeseen on kiinnitetty valkoinen lappu, jossa on viivakoodi. Sen perusteella tämän vaatekaupan myyjät eli tilausten keräilijät löytävät tuotteen hyllystä.

Rekin toimitusjohtaja Bertta Häkkinen kertoo, että juuri nyt neuleet liikkuvat todella nopeasti. Kun joku lähettää neuleensa myytäväksi Rekkiin, se kuvataan, koodataan, hyllytetään ja laitetaan verkkokauppaan myyntiin. Parin päivän päästä se saattaa jo olla matkalla uudelle omistajalle.

Uhanan vaatteet myydään minuuteissa, hyväkuntoisen käytetyn neuleen voi saada 50–100 eurolla. Myös Noom on suosittu, vaikka harva tietää, että se on kotimaista suunnittelua. Parhaiten käyvät kaupaksi tietyt ”kuumat merkit”, kuten Marimekko.

Rekin nettisivuille on listattu merkit, joita ei oteta kauppaan lainkaan. Listalla on pikamuotiketjujen brändejä, mutta vain osa niistä. Laadun ja jälleenmyyntiarvon lisäksi asiak­kaiden toiveet ratkaisevat sen, mikä myyntiin kelpaa.

Vielä viisi vuotta sitten rekkiläiset miettivät, pitäisikö tuotteet postittaa mahdollisimman huomaamattomasti niin, ettei asiakkaan tarvitsisi hävetä käytetyn vaatteen ostamista. Nyt tilanne on päinvastainen.

– Kierrätys on niin suuri trendi, että asiakkaat ovat ylpeitä saadessaan paketin ja jat­kaessaan vaatteen tarinaa.

– Aloitimme toimintamme vuonna 2015 kerrostalon kellarista Pispalasta, toimitusjohtaja Bertta Häkkinen kertoo.

– Aloitimme toimintamme vuonna 2015 kerrostalon kellarista Pispalasta, toimitusjohtaja Bertta Häkkinen kertoo.

Bertta Häkkinen näkee kierrätysmuodin osana kulttuurinmuutosta, joka on tulossa. Moni on tottunut halpoihin hintoihin ja nopeaan ostamiseen, silti yhä useampi välittää ympäristöstä ja karttaa kertakäyttömuotia. Kierrätysvaatteisiin ”tuhlaamalla” voi tehdä hyvän teon ja pidentää vaatteen elinkaarta.

– Jos rakastaa muotia, käytetyn vaatteen hankkiminen on helpoin tapa olla ekologinen.

Näin lasket ostoksen kannattavuuden

Samasta asiasta puhuu vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta. Hän on mukana vetämässä FINIX-hanketta, joka pyrkii nostamaan Suomea esille kestävän tekstiilivalmistuksen mallimaana.

– Kuluttamisesta haetaan edelleen hyvää mieltä, mutta tiedostavien nuorten naisten pikakulutusmentaliteetti on siirtynyt second hand -puolelle, Halme sanoo.

Hänellä on hyvä vinkki sopuhinnan arvioimiseen.

– Kannattaisi aina laskea, kuinka paljon hintaa tulee yhdelle käyttökerralle. Kun kouluttaa itsensä tähän uuteen ajatteluun, aika nopeasti vaatteiden hinnat alkavat näyttää erilaisilta.

Kuinka paljon yksittäisillä valinnoilla sitten on merkitystä?

– Yksittäisten valintojen merellä on vaikutusta, jotta euro saadaan kiertämään Suomen kansantaloudessa. Jos ostamme ulkomaisista verkkokaupoista, palkka jää saamatta.

Niin, se neuletakki. Taidanpa kaivaa puhelimesta laskimen esiin ja pähkäillä vielä pienen hetken.

80 % Suomessa myydyn vaatteen arvosta jää Suomeen, vaikka valmistus tapahtuisi muualla.

Lähde: Suomen tekstiili & muoti

Kaksi kolmesta kuluttajasta on valmis maksamaan enemmän, jos tuotteen käyttöikä on pitkä tai sen voi kierrättää.

Lähde: Kaupan liiton ja Postin vastuullisuustutkimus 2020

Vuonna 2019 suomalainen käytti vaatteisiin keskimäärin 749 euroa.

Lähde: Suomen tekstiili & muoti

Suomalaisten eniten käyttämät vaatetuksen kaupat 2019

1. Prisma

2. Tokmanni

3. K-citymarket

4. H&M

5. Zalando

6. Dressmann

7. Intersport

8. Sokos

9. Stadium

10. XXL

11. Stockmann

12. Lindex

13. KappAhl

14. Halonen

15. Halpa-Halli

Lähde: Kaupan liiton kuluttajakysely

X