Hometalohuolet olivat musertaa Sofia Virran – hyväpalkkainen kansanedustajan työ pelasti

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta oli jo lapsena säästäväinen ja yritti varautua pahimpaan. Kun kodista löytyi hometta, suhtautuminen rahaan muuttui.

Kansanedustajan, vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, 33, elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen hometalon oston. Yksi väärä ostopäätös muutti rahaan ja sen ansaitsemiseen liittyvän ajattelun.

– Oli järkyttävää tajuta, että omaisuuteni arvo romahti kerralla ja maksaisin tappioita vuosikymmeniä eteenpäin. Sen vuoksi tiedän, millaista on murehtia rahasta. Olin koko siihenastisen elämäni tottunut miettimään, miten saan palkan riittämään. Tuntui tragikoomiselta, että tilanteessa, jossa minulla yhtäkkiä oli elämäni parhaat tulot, syliin tipahtivat järkälemäiset taloushuolet.

Sofian lapsuudenperheessä taloudellinen tilanne vaihteli.

– Vanhempani onnistuivat kääntämään hetket, joissa rahasta oli tiukkaa, ajatukseksi, ettei kukaan tarvitse kaikkea. Meillä ei koskaan surkuteltu, ettei ylimääräistä rahaa ollut. Kävimme metsäretkillä ja pelasimme lautapelejä, mikä ei maksanut mitään.

Sofia meni töihin 16-vuotiaana, koska halusi tienata itse.

– Minulle oli tärkeää kyetä rakentamaan kaikki alusta asti itse omalla työlläni. Päätin, että aikuisena en aio laskea jokaista euroa. Minulla on aina ollut suuri tarve olla riippumaton ja itsenäinen. Sen vuoksi olen ollut nuoresta asti säästäväinen ja yrittänyt varautua pahimpaan tietämättä, mitä se voisi olla.

”En tiedä, missä asuisimme, jos minusta ei olisi tullut kansanedustajaa”

Ennen kansanedustajan tointa Sofia työskenteli järjestöissä, lastensuojelussa ja terapiayrittäjänä. Vuonna 2015 hän osti talon Varsinais-Suomesta. Neljä vuotta myöhemmin selvisi, että koti oli homeessa. Sofia oli juuri valittu kansanedustajaksi.

– Olin ehtinyt vasta hetken iloita, että olin päässyt tehtävään, jossa pystyin vaikuttamaan yhteiskuntaan ja josta sai hyvää palkkiota. Olin nuorempana haaveillut, että pystyisin ostamaan vanhemmilleni jotain, mihin heillä ei ole ollut mahdollisuutta. Tuntui uskomattoman epäreilulta, että juuri kun ajattelin saaneeni mahdollisuuden hyvään taloudelliseen tilanteeseen, talon ongelmat pamahtivat esiin.

Sofia kamppaili katkeruuden kanssa kunnes huomasi, ettei elämä romahtanutkaan.

– En voi sanoa, että olisin kiitollinen tapahtuneesta, mutta on sillä myös kultareunus. En juokse enää rahan perässä. Olin kuvitellut, että elämäni muuttuisi automaattisesti onnellisemmaksi, jos pääsisin tavoittelemaani talou­delliseen asemaan.

Lue myös: Johanna Kuvaja kärsi homesairaudesta ja masentui mutta luo nyt uraa laulajana: ”Olisin voinut jäädä kiinni katkeruuteen”

Vastoinkäymiset kuitenkin kirkastivat, että onni on etsittävä muualta.

– Toisaalta olin jo lapsena oppinut, ettei rahan määrä määritä ihmistä, joten en ehkä olisi tarvinnut näin kovaa opetusta.

Sofia on miettinyt, miten olisi selvinnyt tilanteesta ilman nykyistä työtään.

– Jos olisin vielä matalapalkkaisella sotealalla, en olisi selvinnyt hometalon kustannuksista. En tiedä, missä asuisimme pienen tyttäreni kanssa, jos minusta ei olisi tullut kansanedustajaa. Olen kiitollinen, että olen yksinhuoltajana kyennyt vastoinkäymisistä huolimatta turvaamaan tilanteemme.

Sofia ei ole taikauskoinen, mutta talonsa arvon romahdettua hän tunnustaa ymmärtäneensä, miksi hänestä tuli yllättäen kansanedustaja niin pienen vauvan äitinä.

Suhtautuminen materiaan muuttui

Omaisuudesta iso osa katosi hometalon myötä. Menetys on muuttanut Sofian suhtautumista materiaan.

– Lapsena minusta tuntui, että ihmisillä oli kaapit täynnä tavaraa. Pula-ajan eläneet isovanhempani eivät raaskineet luopua mistään. 25-vuotiaana aloin ahdistua tavarapaljoudesta ja nauttia, mitä tyhjempää kodissani oli.

Aiemmin hän tunnistaa itsekin hakeneensa turvaa materiasta.

– Koirani eivät olisi todellakaan tarvinneet niin montaa sadeasua. Vaikka omaisuudesta luopuminen oli kauhea kokemus, se vapautti minut ajatuksesta, että tarvitsisin tavaroita turvakseni. Ihailen veljeäni, joka asuu maailmalla ja pakkaa omaisuutensa matkalaukkuihin. Se, jos mikä, on todellista vapautta.

Sofia on aina tuntenut huonoa omaatuntoa kuluttamisesta.

– Olen joutunut opettelemaan, että joskus on ihan ok käyttää rahaa johonkin, mistä voi nauttia. Tyttäreni on heikko kohtani kuluttamisen suhteen. Sorrun hankkimaan hänelle kirpputorilta uusia pehmoleluja, vaikka tiedän, että meillä on niitä tarpeeksi. Nälkäisenä ja kiireisenä sorrun myös liian helposti tilaamaan ruokaa ravintolasta. Sitten harmittelen jälkikäteen, että olisi pitänyt kokata itse.

Lue myös Kotiliesti.fi: Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, 33, on menettänyt omaisuutensa ja kokenut väkivaltaa töissä ja kotona: ”Elämä on antanut turpiin jo monta kertaa”

---

---

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Työ ja raha

   Pirkko Mannola tuhlaili nuorempana surutta, nyt eläkkeen pienuus yllätti

2. Ihmiset ja suhteet

   Santeri Kinnunen miettii rahankäyttöään tarkkaan: Pieni luksus on hävinnyt näyttelijän elämästä

3. Ihmiset ja suhteet

   Suomen ”täykkäri” Linda Jakobsson kiusaantuu, kun häneltä kysytään rahasta: ”Minua ei löydä verokoneesta”