Työpaikalla kytee kateus

Työpaikalla kadehditaan toisten asemaa, ulkonäköä ja menestystä. Kateutta ruokkivat keskinäinen kilpailu ja suosikkijärjestelmät.

Ihmiset kadehtivat muilta sitä, mitä pitävät tärkeänä. Tutkimusten mukaan naiset ja miehet kadehtivat hieman erilaisia asioita. Naiset seuraavat tarkkaan kollegojensa ihmissuhteita, ja miehet puolestaan ovat tarkkoja asemasta ja vallasta.

Kaikille tärkeitä ja haluttavia asioita ovat lahjakkuus, kyvykkyys, sosiaalisuus ja hyvät asiakassuhteet. Jopa hienompi työsuhdepuhelin voi herättää karvaita tunteita, koska työyhteisön jakamat resurssit viestittävät arvostuksesta.

Kilpailu ruokkii kateutta

Kateus on luonnollinen tunne, joka voi jopa kannustaa kehittämään omia taitoja. Pahimmillaan se kuitenkin katkeroittaa ja lisää halua mitätöidä toista ihmistä.

Työelämän kiristyvä kilpailu ja lisääntyvä turvattomuus ruokkivat kateuden ilmapiiriä. Työpaikkojen pudotuspelissä kyräily kukoistaa.
– Erityisen herkkinä kateudelle pidetään hierarkkisia ja naisvaltaisia aloja. Tästä ei ole olemassa tieteellistä tutkimustietoa, mutta nettikeskusteluissa ongelma nousee usein esiin, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Susanna Lundell.

Kateus myrkyttää

Työkaverin paremmuus uhkaa kateellisen omaa asemaa ja itsearvostusta. Tämä sekoittaa normaalia yhteistyötä niin, että päivittäiseen työhön kuuluva vuorovaikutus hyytyy ja palautteen antaminen vaikeutuu. Kateellisen on vaikea ottaa vastaan muilta mitään hyvää.

Hallitsematon kateus työyhteisössä estää lopulta tiedon jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen. Se on tehokas väline ilmapiirin myrkyttämiseksi ja luovuuden latistamiseksi. Jos tilanteelle ei tehdä mitään, energia hupenee ihmissuhdeongelmien hallintaan.

Jos kysymys ei ole sairaalloisesta kateudesta, on työyhteisöllä olemassa keinot kateuden karsimiseen ja terveen kehityksen luomiseen.

Yhteinen tavoite, erilaisuuden arvostaminen ja oikeudenmukainen johtaminen ehkäisevät hallitsematonta kateutta. Johdon tehtävä on huolehtia näistä työpaikan perusasioista. Työpaikalla pitää olla mahdollisuus keskittyä rauhassa työn tekemiseen.

Yksi tapa on elvyttää hyvän jakamisen ja kiitollisuuden kulttuuria. Se edellyttää paluuta vuorovaikutuksen perusasioihin.

Työpaikoilla pitäisi kannustaa ihmisiä kohteliaaseen käytökseen, auttamiseen ja toisen huomioimiseen sekä osaamisen ja tiedon jakamiseen.

– Hyvän jakaminen edellyttää avoimuutta. Yhteisöllisyyden perustana toimivat yhteinen tehtävä ja yhteisesti jaetut arvot. Sosiaalinen pääoma on kaikille yhteistä hyvää, joka perustuu vuorovaikutukseen. Mitä enemmän tätä sosiaalista pääomaa käytetään, sitä enemmän se kasvaa. Se on ehtymätön voimavara.

Hyvän jakaminen saa aikaan kiitollisuuden tunteita. Tämä lisää halua jakaa itsekin omaa osaamista, tietoa, hyvää mieltä ja innostusta toisille.

Hyväntahtoiselle vuorovaikutukselle voi olla tulevaisuudessa kysyntää. Ihmiset tekevät isoja ratkaisuja pienten ja tärkeiden asioiden perusteella. Niiden perusteella ihminen valitsee kumppaninsa mutta yhä useammin myös työpaikkansa ja työkaverinsa.

Teksti: Vuokko Maria Nummi