Meditaatio voi laukaista ahdistuksen – Tiedosta meditaation ja mindfulnessin vaarat

Meditaatio ja mindfulness lievittävät stressiä ja auttavat elämään hetkessä. Mietiskely voi aiheuttaa herkälle ihmiselle myös rankkoja sivuoireita, kuten masennusta ja selittämättömiä kipuja.

Meditaatio ja mindfulness lievittävät brittitutkimuksen mukaan tehokkaasti masennusta. Meditaatiossa tavoitellaan mielen puhdistamista, ja mietiskelyyn voi liittyä uskonnollisia harjoituksia. Meditaatiosta johdetussa mindfulnessissa ei ole uskonnollista sisältöä, ja siihen on yhdistetty kognitiivisen psykologian menetelmiä.

Keskittymis- ja tietoisuusharjoitukset voivat joskus aiheuttaa tyhjyyden ja masennuksen tunteita. Mieleen voi nousta kipeitä muistoja, joiden käsittelyyn harjoitukset eivät aina riitä. Meditaatio ei myöskään automaattisesti korjaa ihmisen ongelmallista käyttäytymistä. Meditaation on todettu lievittävän esimerkiksi vankien stressiä, mutta se ei vähentänyt heidän aggressiivisuuttaan.

Osa mindfulness- ja meditaatio-ohjaajista on suorittanut tutkimustietoon pohjautuvan koulutuksen, mutta alalla on myös itseoppineita ohjaajia. Meditaatiota tutkiva brittiläinen psykiatri Florian Ruths kehottaa herkkiä ihmisiä harkitsemaan, sopiiko mietiskely heille ja tarkistamaan opettajan pätevyyden. Hyvä opettaja tuntee meditaation riskit. Hän auttaa käsittelemään vaikeita tunteita, ja ohjaa oppilaan tarvittaessa lääkärihoitoon.

1. Ylitiedostaminen voi tehdä olosta epätodellisen

Tietoisuusharjoitukset voivat aiheuttaa epätodellisen ja tyhjän olon. Ilmiötä kutsutaan depersonalisaatioksi. Oma elämä voi tuntua elokuvalta, ja spontaani toiminta on vaikeaa. Vieraantumisen tunne liittyy usein traumoihin. Harjoitukset voivat nostaa mieleen muistoja ja tunteita, jotka ihminen on kieltänyt itseltään. Kätkettyjen muistojen käsittely voi saada ihmisen kyseenalaistamaan koko persoonansa, mikä aiheuttaa epätodellisen olon.

Keskustele: Keho tuntuu katoavan

2. Masennus ei aina helpota vaan voi pahentua

Sielun tutkiminen voi olla raskasta herkälle ja masentuneelle ihmiselle. Ongelmistaan voi tulla liiankin tietoiseksi, ja positiivisiin ajatuksiin keskittyminen voi olla vaikeaa. Myötätuntoinen asenne itseä ja muita kohtaan on meditaation ja mindfulnessin ydin. Hyvä ohjaaja tunnistaa masennuksen ja painottaa harjoituksissa hyväksymistä ja lempeyttä. Vakavasti masentunut ihminen voi tarvita lisäksi psykiatrista tai lääkehoitoa.

Lue myös: Ole empaattinen itsellesi

3. Keskittyminen voi herkistää aisteja liikaa

Pitkät keskittymisharjoitukset voivat voimistaa aisteja epämiellyttävän paljon. Äänet voivat kuulostaa piinaavilta, ja hellä kosketus voi sattua. Jos aistisi herkistyvät liikaa, pidä harjoituksissa tauko. Rauhoita ympäristö ja totuttele aistimuksiin uudelleen rauhallisesti.

Keskustele: Aistien yhteys chakroihin

4. Energian vapautuminen voi aiheuttaa pää- ja selkäkipua

Meditaatiossa vapautuva energia voi aiheuttaa kipua. Harjoituksissa voidaan aktivoida kundaliinienergiarataa, jonka uskotaan kiertävän selkärankaa. Kundaliiniherätykseksi kutsuttu kohtaus on harvinainen, mutta meditaatioon perehtyneet psykiatrit kertovat potilaista, jotka kärsivät lantio-, selkä- ja pääkivuista, joille ei löydy lääketieteellistä syytä. Kipukohtaukseen voi liittyä myös mielialojen heittelyä, masennusta ja aggressiivisuutta.

Keskustele: Kundaliiniharjoittelun aloittaminen

5. Pettymys, kun meditaatio ei auta

Mindfulness ja meditaatio vaikuttavat ihmisiin eri tavalla. Kaikki eivät saa niistä apua ongelmiinsa, mikä voi olla suuri pettymys. Vaikeasti masentuneelle tai pahassa kriisissä olevalle ihmiselle harjoitukset voivat olla yksittäisiä apukeinoja, joiden lisäksi tarvitaan muutakin terapiaa. Vastuullinen ohjaaja ei anna itsestään kuvaa guruna, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Hän ehdottaa myös muita hoitomuotoja, joista voi olla apua.

Lue myös: Stressi haltuun mindfulnessin avulla

Lue lisää:

Meditaatiota Saharassa – löytyykö mielenrauha retriitistä?
Vaivaako stressi? Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla
Meditaatiosta mielenrauhaa

Teksti: Janica Brander
Kuva: Colourbox

Lähteet: Comfort Corner, Daily Mail, Guardian, Guardian, Suomen mindfulness-keskus, Terveyskirjasto, ThoughtBrick