“Mietin usein, miksi en näytä samalta” – tällaisia ulkonäköpaineita suomalaiset naiset kokevat

Kysyimme kolmelta eri-ikäiseltä suomalaiselta naiselta, millainen vaikutus median naiskuvastolla on heidän itsetuntoonsa.

Helsinkiläinen Maria Koivisto, 21, tietää, kuinka suuri vaikutus itsetuntoon mediassa nähdyllä naiskuvastolla voi olla. Yläasteikäisenä hän sairastui syömishäiriöön, josta on sittemmin parantunut.

“Mainosten naiset ovat usein pitkiä, hoikkia, vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä. Mietin tosi usein, miksi en näytä samalta.”

Koivisto ei suinkaan ole ajatustensa kanssa yksin. Yksi kolmesta naisesta kokee painetta muokata ulkonäköään verkossa näkemänsä sisällön perusteella, selviää kosmetiikkavalmistaja Doven teettämästä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta.

Nuorten naisten kokemat ulkonäköpaineet ovat tuttuja myös psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevälle tamperelaiselle Aune Väisäselle, 37. Hän kertoo olleensa itsekin joskus nykyistä alttiimpi ulkoisille vaikutteille. Aikuistumisen myötä suhde itseen on kuitenkin muodostunut terveeksi ja rakastavaksi.

“En koe paineita median tarjoamiin syötteihin vastaamisesta. Itsetuntoni koostuu ihan muista asioista. En oikeastaan edes tiedä, millainen ja kenen luoma tämän päivän kauneusihanne on.”

Espoolainen Helena Räikkönen, 60, pitää median välittämiä viestejä osin ristiriitaisina.

“Toisaalta ihannoidaan nuoruutta, mutta samaan aikaan viestitään, että kauneus lähtee sisältä ja että positiivinen asenne näkyy ulospäin.”

Tekoälyllä tuotettu kuvasto luo paineita

Jokainen naisista on törmännyt tekoälyllä luotuihin kuviin.

“Tekoäly on työväline siinä missä vasara ja puukkokin: sitä voi käyttää harkiten tai harkitsemattomasti ja saada aikaan joko hyvää tai pahaa”, Väisänen sanoo.

“Iso kysymys on, miksi tekoälyä ylipäänsä halutaan käyttää ja miksi sillä luodaan juuri sennäköistä naiskuvastoa kuin luodaan.”

Pitkän uran media-alalla tehnyt Räikkönen löytää vastauksen markkinataloudesta.

“Meille pyritään syöttämään vääristyneitä uskomuksia, ikään kuin olisimme puutteellisia, jos emme ole tietynlaisia tai osta tiettyjä tuotteita.”

Siksi Räikkönen käyttää medioita valikoiden. Aika kuluu itselle tärkeiden sisältöjen, kuten second handin, puutarhanhoidon ja luontoaiheiden, parissa.

Saman strategian on omaksunut myös Väisänen.

“Suhtaudun kriittisesti kaikkiin julkaisuihin. Somessa keskityn itseäni kiinnostaviin juttuihin ja ohitan muut. Algoritmi syöttää minulle nykyään lähes pelkkiä pullareseptejä”, hän kertoo.

Näyttelijän ammatista haaveilevalle Koivistolle tekoälyllä tuotettu kuvasto on tuttu casting-ilmoituksista, joilla haetaan tietynnäköisiä esiintyjiä mainoksiin tai elokuviin.

“Ilmoitukset pakottavat vertaamaan omaa ulkonäköään tekoälyllä luotuihin kuviin ihmisestä. Se luo paineita.”

Itsekriittisyys on tuttu tunne

Doven tutkimus paljastaa, että kriittisyys omaa ulkonäköä kohtaan on suurta Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa: 73 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi olevansa itsensä pahimpia kriitikoita.

Syömishäiriön selättänyt Koivisto tunnustaa olevansa edelleen ankara itseään kohtaan.

“Haluaisin hyväksyä itseni tällaisena kuin olen, mutta se on vaikeaa. Somessa ihmiset mainostavat hoitoja ja kauneuskirurgisia toimenpiteitä, joissa ovat käyneet. Se saa miettimään, pitäisikö minunkin tehdä vastaavia itselleni. Yritän kuitenkin muistaa, että kaikki ovat kauniita omalla tavallaan.”

Joskus Koivisto on piilottanut tai lakannut seuraamasta käyttäjiä, jotka aiheuttavat hänelle ulkonäköpaineita. Omien sometilien sulkemisen esteenä on toistaiseksi ollut pelko paitsi jäämisestä ja ulkopuolisuuden tunteesta.

“Vaikka usein ajatellaan, että paineet tulevat ulkoapäin, lopulta kaikessa kyse on suhteesta itseen”, Väisänen sanoo.

“Arvioin omaa ulkonäköäni lähinnä sisäisen kokemuksen kautta; saatan ajatella, että näytän kipeältä tai väsyneeltä – mutta so what? On aamuja, jolloin en katso peiliin kotoa lähtiessä. Mukava olo merkitsee minulle enemmän kuin se, mitä muut ajattelevat ulkonäöstäni.”

Räikkönen muistelee olleensa aiemmin turhankin vaativa itseään kohtaan. Ikääntyminen on tuonut mukanaan armeliaisuutta.

“Peilikuva on vain yksi pieni heijastus meistä. Ihmisarvo on paljon syvemmällä. Mitä suuremmalla lempeydellä suhtaudumme itseemme, sitä onnellisempia olemme – ja sitähän me kaikki taidamme viime kädessä tavoitella.”

Moni kuitenkin mieltää kauneuden kovaksi valuutaksi. Doven kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että kauniilla naisilla on paremmat mahdollisuudet elämässä.

Räikkönen haluaa uskoa, että mahdollisuuksia tuo ennemminkin hyvä itsetunto kuin ulkonäkö.

“Olen edelleen yhtä turhamainen kuin parikymppisenä. Silloin vertailin itseäni enemmän muihin, mutta nyt riittää, että kelpaan itselleni.”

Kyselytutkimus on osa Doven Koodi-kampanjaa, joka havainnollistaa tekoälyn vaikutuksia kauneuteen ja sitä, miten Doven työ aidon kauneuden puolesta on muuttanut kauneuskäsityksiä 20 viime vuoden aikana. Dove lupaa, ettei tule koskaan käyttämään viestinnässään tekoälyllä luotuja kuvia naisista ja on osana kampanjaa laatinut ohjeistuksen, jolla tekoälyä voi opettaa luomaan moninaisempaa kuvastoa.

Lue myös psykologin haastattelu aiheesta: Näin tekoäly vaikuttaa itsetuntoosi – “Jos kuva on liian täydellinen ollakseen todellinen, se luultavasti ei ole aito”