Ihmissuhteet

Tara, 42, kasvoi katoliseen kulttuuriin, jossa avioliitto ajatellaan ikuiseksi – lopulta onnen toi avioero

Tara O’Malley, 42, päätti avioliittonsa vastoin sekä itsensä että perheensä odotuksia. Yhdysvaltalainen Julie Fowells, 57, ei puolestaan koskaan uskonutkaan avioliittoon, mutta nai englantilaismiehen silti.

Teksti:
Aino Kangaspuro Haaparanta
Kuvat:
Barbara Davidson, Aleksi Niemelä ja haastateltavien kotialbumit

Taran mukaan hän on elävä todiste siitä, että lapsettomat sinkkunaiset ovat tutkimustenkin mukaan onnellisinta sakkia.

Tara O’Malley, 42, päätti avioliittonsa vastoin sekä itsensä että perheensä odotuksia. Yhdysvaltalainen Julie Fowells, 57, ei puolestaan koskaan uskonutkaan avioliittoon, mutta nai englantilaismiehen silti.

– Avioliitto ei koskaan sopinut minulle. Koin alusta asti olevani siinä loukussa, Lontoossa asuva Tara O’Malley, 42, linjaa.

Tara kertoo yllättyneensä, kuinka avioliitto muutti ihmisten suhtautumisen häneen. Hänet saatettiin esimerkiksi esitellä uusille tuttavuuksille vain miehensä vaimona – ilman, että hänen omaa nimeään edes mainittiin. Lisäksi Tara koki paineita viettää aikaa aviomiehensä suvun seurassa, mistä hän ei juurikaan nauttinut.

– Tuntui, ettei minulla ollut mitään odotettavaa tulevaisuudelta, Tara kuvailee.

Päätös avioerosta oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo. Taralla on tukevat irlantilaiset sukujuuret, vaikka hän itse on syntynyt ja asunut aina Englannissa.

– En koskaan ajatellut, että tulisin kokemaan avioeron, koska perheeni on katolinen. Se, että niin kävi, tuntui suurelta henkilökohtaiselta pettymykseltä.

Lue myös Kotiliesi.fi: Terhin puoliso sai aivoinfarktin ja unohti, miten puhutaan – Terhi joutui miettimään, saako vieraaksi muuttuneesta miehestä erota

Oma päätös

Tara oli tavannut niin ikään irlantilaiset sukujuuret omaavan ex-miehensä yhteisten ystävien kautta baarissa, kun he olivat olleet juhlistamassa Irlannin suojelupyhimyksen Pyhän Patrickin päivää maaliskuussa 2006. Kuusi vuotta myöhemmin naimisiin mennyt pariskunta yrittikin kaikkensa, jotta avioliitto toimisi.

Vaikka päätös erosta ja yhteisestä kodista luopumisesta oli pariskunnan yhteinen, päätöksen avioerosta Tara joutui lopulta tekemään yksin.

– Odotin asumuseromme jälkeen pari vuotta ja toivoin, että mieheni olisi laittanut avioeron vireille. Koska hän ei sitä tehnyt, minä tein sen.

Katolinen kirkko on perinteisesti suhtautunut avioeroon hyvin torjuvasti. Kirkon mukaan avioliitto on elinikäinen ja purkamaton pyhä sakramentti.

Myös maallinen avioerolaki oli Englannissa yhä Taran avioeron aikaan Suomeen verrattuna ankara. Ennen huhtikuussa 2022 voimaan astunutta uutta lakia avioeron myöntämiseen meni useita vuosia, jollei toista osapuolta osoitettu syylliseksi uskottomuuteen, hylkäämiseen tai kohtuuttomaan käytökseen.

Jos eronnut pari oli kuitenkin asunut erillään kaksi vuotta, kuten Tara ja hänen ex-miehensä, saattoi avioeron saada ilman kenenkään syylliseksi leimaamista.

– Perheeni oli pettynyt avioerooni, mutta he hyväksyivät sen, Tara sanoo.

Taran suvussa on kokemusta nimittäin myös siitä, mitä tapahtuu, jos avioeroa ei saa.

– Irlannissa asunut tätini joutui pysymään naimisissa vastoin tahtoaan, koska avioero tuli lailliseksi maassa vasta 1990-luvun lopussa. Hän on kertonut itkeneensä ilosta sinä päivänä, kun avioerosta tuli mahdollista.

Lue myös Kotiliesi.fi: Irmeli, 70, miettii: Saako erota ihan hyvästä puolisosta, jos suhde on laimea? Asiantuntija vastaa

”Rakastan asua yksin”

Taralle avioeron vireille saaminen maksoi 600 puntaa eli noin 704 euroa nykyrahassa. Lopullisesta avioerosta kertovan kirjeen saapumiseen meni noin vuosi. Henkilökohtaisia kuulemisia tai kiperiä neuvotteluita ei Taran mukaan tarvittu.

– Meillä ei ollut lapsia, ja asuimme vuokra-asunnossa, josta ex-mieheni muutti pois. Yhteisen talouden purkaminenkin kävi helposti. Olimme hyvin kun­nioittavia toisiamme kohtaan, ja kaikki viha ja kiukku sulivat pois heti, kun päätös erosta oli tehty.

Taran ex-puoliso ei pitänyt matkustamisesta samalla tavalla kuin Tara. Avioeron jälkeen Tara on matkustanut esimerkiksi Guaruján rannalle Brasiliaan. – Kun minusta tuli sinkku, tunsin, että voin taas matkustaa vapaasti – ja rakastan sitä tunnetta yhä.
Taran ex-puoliso ei pitänyt matkustamisesta samalla tavalla kuin Tara. Avioeron jälkeen Tara on matkustanut esimerkiksi Guaruján rannalle Brasiliaan. – Kun minusta tuli sinkku, tunsin, että voin taas matkustaa vapaasti – ja rakastan sitä tunnetta yhä. © Taran kotialbumi

Avioeron jälkeen Tara sanoo olevansa paljon onnellisempi. Hän asuu yhä yksin, matkustelee paljon ja näkee ystäviään usein. Suurin yllätys on ollut se, että hän pärjää myös itsekseen.

– En ollut ennen eroa asunut koskaan itsekseni, mutta nykyään rakastan asua yksin.

”En oikeastaan edes usko avioliittoon”

Julie asuu koiransa Clementinen kanssa. Hän ei usko menevänsä enää naimisiin, vaikka oma kumppani olisikin kiva.
Julie asuu koiransa Clementinen kanssa. Hän ei usko menevänsä enää naimisiin, vaikka oma kumppani olisikin kiva. © Barbara Davidson

Viulisti ja valokuvaaja Julie Fowells, 57, on asunut Los Angelesissa, Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevassa talossaan kauan – tarkemmin sanottuna vuodesta 1996 alkaen.

28 vuoden aikana talo on kasvanut kiinteäksi osaksi Julien henkilökohtaista tarinaa. Julie on kuokkinut talon pihamaata vuosien aikana siten, että hän voi nykyään poimia suuren osan ruoanlaitossa käyttämistään raaka-aineista omalta pihaltaan. Maan lisäksi talossa on möyhennetty vuosien varrella myös Julien tunne-elämää: hän on paitsi mennyt talossa naimisiin ja yrittänyt tulla raskaaksi, lopulta myös eronnut.

– Menimme naimisiin kuistillani. Kaikki sukulaiseni olivat puutarhassa juhlistamassa meitä, ja kanani juoksentelivat ympäriinsä, Julie muistelee vuonna 1996 vietettyjä häitään.

Kansainvälinen järkiliitto

Häihin asti asiat olivatkin sujuneet suhteessa joutuisasti. Vain 9 kuukautta aiemmin Julie oli suunnannut esiintymään viulukonserttiin Méxicoon, jossa hän oli tavannut kaupungissa myös esiintymässä olleen englantilaismiehen.

– En oikeastaan edes usko avioliittoon, mutta mies asui Englannissa ja minä täällä ja halusimme olla yhdessä – joten menimme naimisiin, Julie kertoo.

Julien mukaan heille avioliitto oli ennemmin sopimus olla yhdessä kuin pyhä lupaus siitä.

Moni Yhdysvalloissa suhtautuu avioliittoon, kuten myös avioeroon, kuitenkin yhä harkiten. Osalle syynä on uskonto, osalle liitosta tai sen purkamisesta potentiaalisesti koituvat taloudelliset seuraamukset – sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä unohtamatta.

– Niille ihmisille, joiden seurassa elän, avioero ei ole stigmatisoitunut. Itse koin surun lisäksi helpotusta siitä, että suhde tuli tiensä päähän, Julie sanoo.

Avioeropäätöstä seuraavana aamuyönä kello kolme Julie haki sapelisahan ja alkoi raivoisasti purkaa kotinsa keittiötä. Keittiöremontista tuli hänelle kuin terapiaa, jossa vanha ja toimimaton purettiin palasiksi uuden tieltä.
Avioeropäätöstä seuraavana aamuyönä kello kolme Julie haki sapelisahan ja alkoi raivoisasti purkaa kotinsa keittiötä. Keittiöremontista tuli hänelle kuin terapiaa, jossa vanha ja toimimaton purettiin palasiksi uuden tieltä. © Julien kotialbumi

Sydän murtuneena

Yhdysvalloissa avioeroprosessit voivat erota toisistaan osavaltiotasolla. Osa osavaltioista vaatii avioliiton päättämiseksi jonkin syyn, kuten uskottomuuden, suhteessa tapahtuneen väkivallan tai esimerkiksi hylkäämisen, mutta Julien kotiosavaltio Kalifornia ei vaadi avioeron myöntääkseen erillisiä perusteluja.

– Sanon aina, että minulla oli maailman helpoin avioero – vaikka toki olin sydän murtuneena.

Koska Juliella ja ex-miehellä ei ollut yhteisiä lapsia tai lemmikkejä, ei kenenkään huoltajuudesta tai hoidosta tarvinnut eron yhteydessä sopia. Myös omaisuuden jako sujui helposti. Julie sai talon, mies kaupungissa sijaitsevan yksiön.

– Eropäätöksen jälkeen ex-mieheni muutti takaisin Englantiin ja oikeusasiakirjat avioeron osalta toimitettiin minulle allekirjoitettaviksi.

Kuluja avioerosta ei Julielle koitunut, sillä ex-puoliso laittoi eron vireille yksin. Avioerohakemuksen jättäminen maksaa Kaliforniassa tyypillisesti 435–450 dollaria eli noin 400–414 euroa nykyrahassa. Avioeron virallistamisessa kestää vähintään puoli vuotta.

Kymmenen vuotta kestäneen liiton aikana avioero nousi Julien ja hänen miehensä puheisiin useampaankin otteeseen.

– Joka vuosipäivä kysyimme itseltämme ja toisiltamme, haluammeko olla enää yhdessä. Siihen asti, kunnes erosimme, halusimme.


Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 23/2024.


X