Ihmissuhteet

Turkkilainen Melek, 49, erosi määräilevästä miehestään: ”Annoin hänelle kaiken paitsi pizzeriani”

Avioero voi olla surullinen suhteen päätös, mutta monelle se on myös uuden elämän alku. Miten avioeroon suhtaudutaan eri kulttuureissa? Kysyimme sitä turkkilaiselta Melekiltä, 49, ja pakistanilaiselta Nailalta, 60.

Teksti:
Maija Liuhto
Kuvat:
Kemal Aslan, Saiyna Bashir ja haastateltavien kotialbumit

Melek on eronnut mutta ennen kaikkea vapaa nainen.

Avioero voi olla surullinen suhteen päätös, mutta monelle se on myös uuden elämän alku. Miten avioeroon suhtaudutaan eri kulttuureissa? Kysyimme sitä turkkilaiselta Melekiltä, 49, ja pakistanilaiselta Nailalta, 60.

Töiden jälkeen 49-vuotias Melek istahtaa alas viinilasin ääreen omistamassaan pizzeriassa Istanbulissa ja huokaa helpotuksesta. Kukaan ei soita ja tivaa, missä hän viipyy.

Turkkilainen Melek erosi kontrolloivasta miehestään kuusi vuotta sitten.

– Nyt minulla ei ole enää kiire mihinkään, hän sanoo ja hymyilee ravintolansa kellarissa, viinilasi kädessä.

Nainen syntyi alempiluokkaiseen uskonnolliseen perheeseen Istanbuliin. Konservatiivisen perheen tyttären oli taisteltava tiensä vapaampaan elämään; isä olisi halunnut lähettää hänet uskonnolliseen kouluun, eikä työskentely tarjoilijana olisi tullut kysymykseenkään.

– Vasta kun he ymmärsivät, että lisätienestit eivät olisi pahasta, he pehmensivät kantaansa.

Lue myös Kotiliesi.fi: Parisuhteen päättyminen on kriisi mutta myös kasvun paikka – näin erosta toipuminen alkaa

Ravintolassa Melek tapasi ex-miehensä. Mies oli liberaalimmasta ja paremmin toimeentulevasta perheestä.

Melekin konservatiivinen tausta tarkoitti, että häntä painostettiin heti menemään naimisiin miehen kanssa. Heillä ei ollut paljon mahdollisuuksia tutustua.

Häiden jälkeen miehen sairaalloinen mustasukkaisuus alkoi tulla esiin. Jos Melek puhui puhelimessa naisystävänsä kanssa, puolison oli tarkistettava, ettei kyseessä vain ollut mies. Hän alkoi rajoittaa Melekin sosiaalista elämää.

– En ollut ennen liiton solmimista koskaan ollut hänen kanssaan 24 tuntia päivässä. Kolmen kuukauden aikana ymmärsin, että liittomme ei tulisi onnistumaan.

Turkki on kulttuurillisesti hyvin monimuotoinen maa. Ylemmissä liberaalimmissa luokissa avioeroon saatetaan suhtautua melko neutraalisti, vanhoillisemmissa taas ei.

– Perheeni neuvoi meitä hankkimaan lapsen, jotta saisimme liittomme pelastettua, Melek sanoo. Tyttären syntymä ei auttanut tilannetta.

Eräänä päivänä Melek mainitsi tyttären ongelmista miehen äidin kanssa. Mies raivostui.

– Hän tarttui veitseen, painoi sen kurkkuani vasten ja sanoi, etten saa puhua hänen äidistään näin.

Pian Melekille myös selvisi, että mies petti häntä.

Vapauden symboli

Melek oli aiemmin onnistunut perustamaan oman pizzeriansa ja näki siinä nyt tilaisuuden taloudelliseen itsenäisyyteen. Hän päätti vihdoin hakea avioeroa.

Turkissa avioeron saaminen voi kuitenkin olla vuosia kestävä prosessi, jos osapuolet eivät pääse ­asioistaan sopuun. Siihen Melek ei ollut valmis.

– Niinpä annoin hänelle kaiken paitsi tämän pizzerian.

Melek muutti omaan asuntoon, jossa oli ympärivuorokautinen vartiointi. Tytär jäi miehen luo. Lopulta oli pakko kertoa myös perheelle. Melek soitti isosiskolleen, joka on hyvin uskonnollinen.

– Sanoin hänelle, että jos kertoisin, mitä olen joutunut kestämään 17 vuoden ajan, hän olisi surullisempi siitä kuin avioerostani.

Sisko kysyi, pettikö mies.

– Aloin vain itkeä. Ja siskoni sanoi, että hän ymmärtää.

85-vuotiaalle isälle kertominen oli hankalampaa. Sen muistelu tuo vieläkin kyyneleet Melekin silmiin.

– Isäni sanoi, että jos haluat minun elävän, unohda avioero.

Kuvan nojatuoli oli Melekin ensimmäinen ostos avioeron jälkeen. Myös rakastamaansa taidetta hän saa nykyisin ostaa neuvottelematta miehen kanssa.
Kuvan nojatuoli oli Melekin ensimmäinen ostos avioeron jälkeen. Myös rakastamaansa taidetta hän saa nykyisin ostaa neuvottelematta miehen kanssa. © Melekin kotialbumi

Tämä oli kuitenkin Melekille mahdotonta. Ajan kanssa perhe on hyväksynyt avioeron. Kommunikaatio ex-miehen kanssakin sujuu nykyään hyvin. Nyt Melek nauttii vapaudestaan voida ostaa taidetta tai mitä hyvänsä ilman, että kaikesta on päätettävä miehen kanssa.

Pizzeriasta hän ei tule luopumaan: se on hänen vapautensa symboli.

Melek halusi esiintyä jutussa vain etunimellään.

”Mielenrauhani on arvokkaampaa kuin mikään muu”

Naila päätti avioliittonsa, vaikka avioeroon suhtaudutaan Pakistanissa yleisesti negatiivisesti.
Naila päätti avioliittonsa, vaikka avioeroon suhtaudutaan Pakistanissa yleisesti negatiivisesti. © Saiyna Bashir

Eräänä aamuna parikymmentä vuotta sitten Naila heräsi valtavassa huvilassaan Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa väänteitä vatsassaan, niin kuin muinakin aamuina. Edes häntä ympäröivä luksus, ikkunasta avautuva huolella hoidettu puutarha tai vehreänä suoraan edessä kohoavat Margalla-kukkulat eivät helpottaneet hänen oloaan.

– Sinä aamuna vain päätin, etten voinut enää elää valheessa, hän sanoo nyt.

Naila, 60, kuuluu Pakistanin pieneen yläluokkaan, joka elää melko liberaalia ja länsimaalaistunutta elämää. Niinpä kun Naila ilmaisi perheelleen haluavansa mennä naimisiin lapsuudestaan saakka tuntemansa miehen kanssa, perhe ei vastustellut paljoa. Pakistanissa suurin osa avioliitoista on järjestettyjä, ja tavallisesti tuleva aviomies tai vaimo on perheen äidin ja isän valinta. Vanhempien toiveita ei ole yleensä helppo vastustaa.

Naila tiesi, että mies oli hankala ja saattoi käyttäytyä arvaamattomasti.

– Kaikki yrittivät neuvoa minua olemaan menemättä naimisiin hänen kanssaan, mutten kuunnellut heitä.

Ongelmat alkoivat heti alussa. Mies osti ja myi työkseen tontteja. Pakistanissa tällaiseen bisnekseen liittyy paljon politiikkaa, oikeuskiistoja ja uhkailua, ja mies olikin jatkuvasti matkoilla. Nailasta tuntui, että mies vältteli häntä.

– Tiesin jollain tasolla, että mieheni ei todellisuudessa halunnut olla kanssani, mutta hänellä ei ollut rohkeutta jättää minua.

Silti Naila yritti kaikkensa saadakseen avioliiton toimimaan. Ajan kanssa miehelle kehittyi alkoholiongelma. Pariskunnalle oli syntynyt näihin aikoihin tytär.

– En halunnut tyttäreni kasvavan sellaisessa ympäristössä, Naila sanoo.

Teoriassa helppoa, sosiaalisesti vaikeaa

Vastoin yleisiä luuloja avioero Pakistanissa on ainakin teoriassa helppo prosessi.

– Voit vain mennä asianajajan luo, antaa paperit ja sanoa, ettet halua katsella puolisosi naamaa enää.

Maassa toimitaan islamilaisen lain mukaan, ja eroja on kaksi: talaq, joka on miehen aloittama tai myöntämä avioero, ja khula, joka on naisen hakema avioero. Khula siis käytännössä tapahtuu vain silloin, kun mies ei suostu myöntämään naiselle avioeroa.

Nailan tapauksessa tämä ei ollut ongelma. Mies suostui avioeroon helposti. Yleisesti avioeroon suhtaudutaan kuitenkin Pakistanissa negatiivisesti. Nailan perhe ei olisi halunnut käsitellä koko asiaa.

– He teeskentelivät kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, Naila sanoo. Myös monet hänen entisistä tutuistaan hyljeksivät häntä ja jatkoivat rikkaamman ex-miehen tapaamista.

Naila löysi eron jälkeen islamin mystisen suuntauksen suufilaisuuden ja sai sen avulla tasapainon elämäänsä. Hän on hankkinut paljon suufilaista kirjallisuutta. – Allah on ollut kanssani aina, kun kaikki muut ovat jättäneet minut.
Naila löysi eron jälkeen islamin mystisen suuntauksen suufilaisuuden ja sai sen avulla tasapainon elämäänsä. Hän on hankkinut paljon suufilaista kirjallisuutta. – Allah on ollut kanssani aina, kun kaikki muut ovat jättäneet minut. © Nailan kotialbumi

Pariskunnan tytär jäi eron jälkeen asumaan äitinsä luokse. Ex-mies maksoi Nailan vuokraa ja lapsen elatusta. Naila siirsi monia miehen hänen nimiinsä kirjaamia kiinteistöjä takaisin tälle.

Nailan taloudellinen tilanne kärsi. Hän alkoi pyörittää catering-bisnestä. Silti nainen sanoo olevansa nyt onnellisempi kuin koskaan aiemmin elämässään, sillä hänen elämänsä on niin yksinkertaista.

– Minulla ei ole paljon muuta kuin mielenrauhani, ja se on arvokkaampaa kuin mikään muu maailmassa.

Kaikki kiteytyy hänelle kiitollisuuteen.

– Nautin nykyään heräämisestä uuteen päivään. Näin ei ollut ennen. Olen oppinut pitämään itsestäni ja nauttimaan omasta seurastani.

Naila halusi esiintyä jutussa vain etunimellään.


Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 23/2024.


X