MM-Leijonien supermummon järjettömän hyvät pikkuleivät vievät kielen – Sinikka Kapanen paljastaa suvun salaisen reseptin
Kolmen sukupolven MM-Leijonamummo Sinikka Kapasen juhlapöydän pikkuleivät ovat suussasulava herkku, mikä kruunaa jälkiruokapöydän. Nyt Sinikka paljastaa suvun salaisen herkkureseptin.
Sinikan juhlapöydän pikkuleivät ovat hyvin samantapaiset kuin klassikko herrasväen pikkuleivät. ©Kristiina Kurronen/Otavamedia ja Sinikka Kapanen
Kolmen sukupolven MM-Leijonamummo Sinikka Kapasen juhlapöydän pikkuleivät ovat suussasulava herkku, mikä kruunaa jälkiruokapöydän. Nyt Sinikka paljastaa suvun salaisen herkkureseptin.
– En ota ruoanlaittoa kovinkaan vakavasti. Tärkeintä minulle on, että ruoka on ravitsevaa, maistuu hyvälle ja sitä on riittävästi.
Näin kuopiolainen Sinikka Kapanen kuvailee suhdettaan ruoanlaittoon. Hän ei ole omien sanojensa mukaan ruoanlaittajana varsinainen hifistelijä. Vuosien varrella hän on opetellut tekemään ravitsevaa ja hyvää arkiruokaa, joka valmistuu nopeasti kiireisen jääkiekkoperhearjen keskellä.
Kapasten kuuluisa jääkiekkoperhe
Nyt eläkkeellä oleva Sinikka on elänyt vuosia kiireistä perhearkea, jossa jääkiekko on ohjannut arjen rutiineja. Hänen aviomiehensä Hannes sekä pojat Sami ja Kimmo ovat entisiä huippukiekkoilijoita, ja perheessä intohimo jääkiekkoon on jatkunut seuraavassa sukupolvessa. Kymmenestä lapsenlapsesta neljä pelaa jääkiekkoa. Viime vuosina Sinikan pojanpojat Kasperi ja Oliver Kapanen on nähty pelaamassa Suomen maajoukkueessa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
Sinikalla on läpi vuosikymmenten ollut oma tärkeä roolinsa kiekkoperheessä. Hän kokee olleensa ennen kaikkea tukija, kannustaja ja huoltaja.
– Olen pysytellyt taustajoukoissa. Aikanaan minun vastuulleni jäi arjen pyörittäminen. Nyt lastenlasteni kohdalla toimin lähinnä apukätenä esimerkiksi harjoituksiin kuljettamisessa ja ruoan tekemisessä, Sinikka kertoo.
Kiireisen arjen keskellä muistettiin aina syödä
Kiireisen arjen keskellä Sinikka halusi varmistaa, että pojat ehtivät aina syömään kunnolla ennen harjoituksia ja pelejä. Joskus Sinikka lähti töistä aikaisemmin ehtiäkseen hakemaan pojat kotiin syömään ennen harjoituksia.
Nykyään jääkiekkoilijoille pidetään ravintoluentoja, mutta Sinikan poikien nuoruudessa ruokavalio perustui pitkälti perheen oman kokemuksen ja miehen ruokailutottumusten varaan.
– Ruoka oli sitä, mitä olimme hahmottaneet ja todenneet hyväksi Hanneksen kiekkouran myötä, Sinikka muistelee.
Arkiruoat olivat usein keittoja, pastoja, wokkeja ja uuniruokia, jotka oli helppo valmistaa ja mistä sai tehtyä isomman annoksen ruokaa useammalle päivälle. Sinikka muisteleekin huvittuneena perheen ruokamääriä. Ruokaa kului hirmuisia määriä, sillä kasvavat pojat tarvitsivat paljon energiaa.
Pelipäivinä taas suosittiin nopeasti sulavia ruokia, kuten pastaa. Liharuokia syötiin sitten jonakin muuna päivänä kuin pelipäivänä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Leijonakapteeni Marko ”Mörkö” Anttilan mummon suklaapalat – leivo suklainen herkku suvun suosikkireseptillä äidille ja MM-kisakatsomoon
Monet ruoat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle
Nykyään Sinikka ja hänen miehensä asustavat kaksistaan Kuopion keskustassa. Lapset ja lapsenlapset käyvät kylässä silloin kun omilta kiireiltään ehtivät, mutta he pitävät tiiviisti yhteyttä isovanhempiin. Osa lapsenlapsista asuu Kuopiossa, mutta osa on muuttanut muualle.
Aina kun lapsenlapset tulevat kylään, Sinikka valmistaa heille ruokaa. Monet ruoat, kuten pastat ja wokit, ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
Yhteiset ruokailuhetket ovat Sinikan mukaan tärkeä osa perheen yhteistä aikaa ja yhteenkuuluvuutta. Samalla lapsenlapset pääsevät vaihtamaan kuulumisiaan toistensa kanssa, ja irtaantumaan hetkeksi harrastuksista ja opinnoista.
Kahdestaan ollessaan Sinikka ja Hannes tekevät hieman erilaista ruokaa mitä he tekevät lapsenlapsille. Sinikka kertoo, että pariskunnan ruokavalio on muuttunut vuosien aikana kevyemmäksi, painottuen kanaan, kalaan ja kasviksiin. – Minä en nykyään syö punaista lihaa juuri ollenkaan, Sinikka lisää.
Vaikka pariskunta onkin keventänyt heidän ruokavaliotansa, arkeen mahtuu myös omat herkkuhetkensä.
”Famun” tunnistettavat pikkuleivät
Ruoanlaittamista enemmän Sinikka kertoo pitävänsä leipomisesta.
– Leipominen on minulle vähän kuin terapiaa. Aina jos minulla on joutavaa aikaa, alan leipomaan, Sinikka kertoo.
Sinikan leipomat pullat ovat erityisesti lastenlasten mieleen. Arkena pullia leipoessaan Sinikka usein laittaa perheen viestiketjuun viestiä, että ”nyt olisi lämmintä pullaa tarjolla”. Viestiketju käy kuumana kun lapsenlapset toisensa jälkeen ilmoittaa tulevansa syömään pullia. Hetken kuluttua Sinikan ja Hanneksen koti täyttyykin lapsenlapsista.
Perhejuhlia ja joulua varten Sinikka leipoo aina juhlapöydän pikkuleipiä, joiden resepti on kulkenut suvussa yli 50 vuotta. Sinikan anopilta saatu juhlapöydän pikkuleipäresepti muistuttaa hyvin paljon klassisten herrasväen pikkuleipien reseptiä. Sinikan pikkuleipiin tulee kuitenkin vispikermaa, mitä herrasväen pikkuleipiin ei tule.
Herrasväen pikkuleivät leivotaan yleensä saman päivän aikana. Sinikka tekee juhlapöydän pikkuleipätaikinan edellisenä päivänä valmiiksi ja laittaa sen vuorokaudeksi jääkaappiin jähmettymään. Näin taikinasta tulee tiiviimpi, ja sitä on helpompi käsitellä.
Seuraavana päivänä taikinasta otetaan pienellä lasilla pyöreitä keksipohjia, jotka sokeroidaan ennen täyttämistä ja kerroksittain kokoamista.
– Ohjeellani tulee yleensä kolme pellillistä pikkuleipiä, joiden sokeroiminen ja täyttäminen käy ihan työstä. Yleensä me leivommekin mieheni kanssa yhdessä pikkuleivät, mutta joskus lapsenlapset ovat mukana auttamassa, Sinikka kertoo.
Sinikan juhlapöydän pikkuleivät ovat aina odotettu herkku perhejuhlissa. Lapset sekä lapsenlapset tunnistavat heti, että pikkuleivät ovat ”famun” eli mummon tekemiä. Lapset ja lapsenlapset ovat vuosia kutsuneet Sinikkaa mummon sijaan famuksi.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous