Työ ja raha

Pippa Laukan perheen ruokaostokset maksavat vain 60 euroa viikossa

Pippa Laukan mielestä rahasta puhuminen herättää helposti kateutta. – Olen monella tapaa etuoikeutettu. Minulla on hyvä ammatti ja varma työ, josta maksetaan hyvää palkkaa.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Sampo Korhonen, Pippa Laukan kotialbumi ja iStock

Pippa Laukan arkimenot ovat pienet. – Vapaailtoina ostamme karkkia ja sipsiä ja katsomme jotain ohjelmaa.

Pippa Laukan mielestä rahasta puhuminen herättää helposti kateutta. – Olen monella tapaa etuoikeutettu. Minulla on hyvä ammatti ja varma työ, josta maksetaan hyvää palkkaa.

Urheilulääkäri Pippa Laukka, 54, iloitsi jo lapsena siitä, että pystyi tienaamaan itse. Lapsuudenkodissaan hän oppi, että itse tienattu raha tuottaa enemmän iloa kuin ilmaiseksi saatu.

– Olen aina ollut säästeliäs ja harkinnut tarkkaan, mihin rahojani käytän. Kun 17-vuotiaana lähdin vaihto-oppilaaksi, aloitin säästämisen jo pari vuotta aiemmin, jotta minulla olisi tarpeeksi käyttörahaa. Tein töitä rakennustyömailla ja sain säästettyä kesätyörahoistani 18 000 markkaa. Se oli siihen aikaan iso summa, Olet mitä syöt -ohjelmasta tuttu Pippa muistelee.

Pippa on säästäväisyytensä ansiosta kerryttänyt mukavan puskurin ja hankkinut useampia sijoitusasuntoja.

– En ajattele olevani valtaisan rikas, mutta olen aina ollut sukanvarteen keräilijä. Siksi taloustilanteeni on nykyään turvattu.­ Tunnen ylpeyttä siitä, että olen ansainnut omalla työlläni. Se ei ole tullut ilmaiseksi, eikä tilanteeni ole seurausta siitä, että olisin syntynyt kultalusikka suussa.

Pippa ei puhu rahasta mielellään muiden kuin oman puolisonsa kanssa.

– Rahasta puhuminen herättää helposti kateutta. Verotietoja tarkastellaan vain siitä näkökulmasta, mitä kukin on tienannut sen sijaan, että katsottaisiin, miten paljon on maksettu veroja. Koen olevani monella tapaa etuoikeutettu, sillä minulla on hyvä ammatti ja varma työ, josta maksetaan hyvää palkkaa.

Lue myös Kotiliesi.fi: Sijoittaja paljastaa isoimman sijoitusmokansa – ja varoittaa muita sijoittajia 4 yleisestä virheestä

Rahankäyttö linjassa oman persoonan kanssa

Taloudellisesti tiukkojen opiskeluvuosien jälkeen Pippa osaa arvostaa nykytilannetta. Kun hän opiskeli lääkäriksi, ylimääräistä rahaa ei ollut, vaan oli opittava venyttämään penniä.

– Silloin ei ostettu uusia vaatteita eikä huonekaluja, koska ei ollut Ikeaa. Hamppareitakaan ei Kuopiosta saanut. Joskus saattoi olla varaa yhteen lörtsyyn.

Esikoinen syntyi Pipan opintojen loppuvaiheessa, joten hänellä oli lapsikin elätettävänä.

– En muistele noita aikoja vaikeina, koska meillä oli opiskelijatovereideni kanssa todella hauskaa. Olimme kaikki samassa tilanteessa, enkä kokenut, että olisin jäänyt mistään paitsi. Pikemminkin olen miettinyt, olenko nykyään onnellisempi, kun minulla on mahdollisuus käyttää rahaa rennommin kuin silloin. Sanoisin, etten välttämättä ole.

Pippa myöntää, että hänen rahankäyttönsä on linjassa hänen persoonansa kanssa.

– Yritän karistaa mielikuvaa, että olisin kauhean kunnollinen ja eläisin kuten opetan, mutta mihinpä koira karvoistaan pääsisi. Rahankäyttöni on pitkälti sellaista kuin olen itsekin. Eli harkitsevaista ja pohdiskelevaa, mutta tarvittaessa löytyy sähäkkyyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä.

Välillä Pippakin innostuu tekemään nopeita hankintoja. Sitä ennen hän käy kuitenkin miehensä kanssa keskustelun ostoksen tarpeellisuudesta.

– Olemme talousasioissa umpirehellisiä ja läpinäkyviä. Luotamme toistemme arviointikykyyn, ja meillä on aina ollut omat rahat. Maksamme menot puoliksi. Jos olen tekemässä isompaa hankintaa, mieheni yleensä toteaa, että sinun rahojasihan ne ovat.

Lue myös: Nämä ovat parisuhteen yleisimmät rahariidat – rahasta riidellään erityisesti silloin, kun talous on tiukilla

Sanaharkkaa aikuistuvien lasten rahallisesta tukemisesta

Rahasta ei tule riitaa, mutta välillä pariskunta on eri mieltä siitä, missä asioissa he tukevat lapsiaan taloudellisesti.

– Käymme keskusteluja siitä, mitä me maksamme ja missä vaiheessa aikuistuvien lasten on aika ottaa vastuuta raha-asioistaan. Välillä puolisoni haastaa minua pohtimaan ostoksiani tarkemmin. Se on hyväkin asia, koska mitään isompaa ei pitäisi hankkia puhtaasti tunteella.

Viimeksi keskustelua käytiin, kun Pippa oli ostamassa Vespa-skootteria työmatkoja varten.

– Puoliso kysyi, olenko tosissani ja tiesinkö, missä kaikkialla sillä saa ajaa. Väittelimme, ja lopulta yllätin itsenikin hankkimalla skootterin, vaikken ollut aiemmin edes haaveillut sellaisesta.

Pippa iloitsee, että hänellä on nykyisin mahdollisuus hankkia haluamansa.

– Minun ei tarvitse ruokakaupassa miettiä, onko johonkin varaa, mutta tiedän, että rahaa saa menemään, jos sen käyttöä ei suunnittele. Meillä ei ole isoja arkimenoja. Emme käy ravintoloissa, juo tai juhli. Meillä ei muutenkaan mene ruokaan hirveästi rahaa. Mieheni käy kaupassa pari kertaa viikossa, ja ostokset maksavat yleensä 60 euroa. Nyt kun lapsista kaksi kolmesta on lentänyt pesästä, ruokaa riittää pidempään.


Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 23/2024.


X