Yleinen

Matkalla Pariisissa osa 2

16.5.2013 Teksti: Minna / Glitz & Glam

Jatketaan postauksia Pariisin matkastamme. Erillinen kosmetiikkapostaus vinkkeineen tulee matkakertomuspostauksien jĂ€lkeen. 😉

EnsimmÀinen aamu Pariisissa alkoi minun sekoillessa kellonajasta. Hoin, ettÀ emme ehdi aamupalalle ja meikkasin tuhatta ja sataa. KÀvimme hölmistyneen mieheni kanssa vain aamu-cappucinoilla hotellimme aulabaarin terassilla.

Hotellimme takapihalla oli pieni ja viihtyisÀ terassi. Muutaman pöydÀn lisÀksi oli allas ja seinÀ, josta valui vettÀ.

Altaassa oli myös kaloja! :O Olisi ollut kiva nÀhdÀ takapiha ja allas kaikessa kukoistuksessaan, mutta tietenkÀÀn toukokuussa ei kukat ja kasvit olleet vielÀ tÀysin vehreinÀ niin suojaisessa paikassa.

HörppÀsimme cappucinot ja minÀ kysyin mieheltÀni, ettÀ paljonko se kello jo on? Kuvittelin kellon huitelevan puoltapÀivÀÀ, mutta yllÀtyksekseni mieheni tokaisi, ettÀ kymmenen. Minulla oli hÀtÀ, ettÀ ehdinkö kunnolla kierrellÀ kosmetiikkaliikkeitÀ ja nauttia rauhassa Pariisin vilskeestÀ, kun illalla piti olla juhlakunnossa ja menossa jokiristeilylle, Eiffel-tornille ja Moulin Rougeen.

KĂ€vimme Forum des Halles nimisessĂ€ kauppakeskuksessa shoppailemassa
 ei kun siis minĂ€ shoppailin, mieheni yritti kestÀÀ. Kaikki ostokset olivat kosmetiikkaa ja tĂ€mĂ€n kuvan minĂ€ vilautinkin jo teille. Pariisin ensimmĂ€isen shoppailupĂ€ivĂ€n saalis. KĂ€vin Sephoralla, MACilla ja Kikolla. NĂ€istĂ€ jutuista kuitenkin sitten omassa postauksessaan. 😉

Shoppailujen ja lounaan jÀlkeen olikin aika palata hotellille valmistautumaan iltaan. Suihkuun, parempaa pÀÀlle ja minulla tietysti hommana meikata ja laittaa hiukset.

Olimme etukÀteen varanneet ja maksaneet reissumme toisen pÀivÀn ohjelman PariisiLiput.fi -sivustolta. Vaihtoehtoja on monia ja monenlaisia. Suosittelen tutustumaan, jos Pariisiin olette matkalla. Liput tai oikeastaan ilmoittautuminen paikanpÀÀllÀ tehtiin CityRaman toimistossa, josta linja-auto tuli hakemaan ryhmÀn. Linja-auto kuljettaa laiturille, josta illallisristeily lÀhti.

Linja-autokuljetus on kaikkialle, eli missÀÀn vaiheessa ei itse tarvitse kÀvellÀ, mennÀ julkisella tai taksilla seuraavaan paikkaan.

Oli pakko kuvata, kun minusta tuntui aivan ÀlyttömÀn ahtaalta vÀliköltÀ mistÀ linja-auto meni. Huh!

Linja-autosta bongailin tuttuja nÀhtÀvyyksiÀ, kuten Louvren. Paljon ihmisiÀ, vaikka on perjantai ja kello on reilun kuusi illalla.

JokiristeilijĂ€ odotti meitĂ€ laiturilla. MinĂ€ onneton en muistanut kuvata risteilijÀÀ ulkoa ollenkaan. HyvĂ€ minĂ€! 🙁

Oi, meillÀ oli kiva varattu pöytÀ.

Hieman viiniÀ ja vettÀ illallista odotellessa. TÀstÀ ihana ilta ja elÀmys voikin alkaa


TÀssÀ kuvassa hieman nÀkee risteilijÀÀ. Laivaa tÀmÀ ei juurikaan muistuta, vaan oikeastaan pientÀ uivaa ravintolaa, mitÀ se itseasiassa onkin.

Olimme Amsterdamissakin illallisristeilyllĂ€. Mukava tapa tutustua hieman kaupunkiin ja nĂ€htĂ€vyyksiin. Amsterdamissa tosin oli hieman ”maalaismaisempi” meininki aluksella, kuin Pariisissa. Pariisin risteily on jonkun verrankin snobimpi.

Pariisi on tÀynnÀ toinen toistaan nÀyttÀvempiÀ rakennuksia ja historiaa. En tiedÀ juuri mitÀÀn rakennuksia, mutta kuvailin aina kaikkea kaunista ja mielenkiintoista.

Alkuruoaksi meille oli neljÀ pientÀ alkupalaa.

Ranskalaisen keittiön estetiikka on jotain omiaan verrattuna muihin eurooppalaisiin keittiöihin. Kaunista!

NimiÀ nÀille tarjoiluille en valitettavasti tiedÀ, mutta voin kertoa mitÀ mikÀkin oli.

Texmex tyyppinen alkupala, jossa paahdettu maissilastu, oliivitahna, tomaattisalsa ja guacamole.

Ilmeisesti kurkumalla (tai voihan se olla jopa sahramissa!) ja sitruunalla maustettu ravunpyrstö tartar -tahnalla (ilmeisesti) bambun lehti kupissa.

Hanhenmaksapateeta vadelmahillokkeella ja paahdetulla maalaisleivÀllÀ.

KylmÀ tomaattikeitto ja ituja. En valitettavasti tunne ituja juurikaan, joten en tiedÀ minkÀ kasvin iduista oli kyse.

Alkuruoka oli hyvÀÀ. Ei parasta mitÀ olen syönyt, mutta kuuluu parhaimpien joukkoon. Olosuhteet ovat kuitenkin erilaiset, kuin tavallisella kiinteÀllÀ ravintolalla.

KĂ€sittĂ€mĂ€ttömĂ€n kaunis ja nĂ€yttĂ€vĂ€ silta patsaineen. Pariisin tietĂ€jĂ€t varmaan tekevĂ€t ”palmfacea” itselleen. 😀 Risteily ei tosiaan ollut selostettu ja valitettavasti aikani ei ole riittĂ€nyt nĂ€in jĂ€lkikĂ€teenkÀÀn tutkimaan Googlen avulla, ettĂ€ mitĂ€ kaikkea olen kuvaillut. 😀

Oli aivan mahtavaa nauttia illallista ja katsella tÀllÀisiÀ rakennuksia samalla. MinÀ tietysti kuvailin, mutta en ruokailun aikana.

YllÀttÀvÀn onnistuneita kuvia sain, vaikka liikkeessÀ olevasta risteilijÀstÀ kuvasin ikkunan lÀpi. Hieman heijastumia nÀkyy, mutta ei pahasti.

Varmaan vaikea arvata mitÀ nÀen?

Eiffel-tornihan se siellÀ taas.

Tuonne olimme menossa risteilyn jÀlkeen. Fiilis oli odottava ja jÀnnittÀvÀ, sillÀ minÀ pelkÀÀn korkeita paikkoja, mutta tÀtÀ ei jÀtetÀ vÀliin!

Hupsansaa! Ajelehdimmeko New Yorkiin?! :O Vapaudenpatsas ja pilvenpiirtĂ€jÀ 

Eiku, ollaahan me vielĂ€ Pariisissa. 😀

Kaikkihan tietÀvÀt, ettÀ New Yorkin Vapaudenpatsas on ranskatar. Ranskalaiset antoivat lahjaksi tuon yli 46 metriÀ korkean patsaan, joka katsoo New Yorkista Ranskan suuntaan ja kolme vuotta myöhemmin Pariisiin tehtiin pienempi, reilu 11 metriÀ korkea Vapaudenpatsas, joka nykyÀÀn katsoo New Yorkin suuntaan. Pariisissa on ja on ollut enemmÀnkin pienempiÀ Vapaudenpatsaita, mutta en tÀhÀn kirjoittele niistÀ enempiÀ.

Vapaudenpatsaalta aluksemme kÀÀntyi takaisin laituria kohti. Söimme vÀlissÀ pÀÀruoan, mutta minÀpÀ sitten unohdin kuvata sen. Noh, jos totta puhutaan, niin annos ei ollut yhtÀ kuvauksellinen ja herkullinen, kuin alku- ja jÀlkiruoat.

JÀlkiruoka oli myös valikoima pieniÀ herkkuja.

Juustokakkua suklaisella pohjalla. En ollut aivan varma, ettÀ oliko kyseessÀ mango, mutta joku hedelmÀ kuitenkin.

Suklainen CrĂšme brĂ»lĂ©e, jonka pinnalla suklaalla kuorrutettua ”paukkukarkkia”! KĂ€sittĂ€mĂ€tön yllĂ€tys, mutta aivan mielettömĂ€n hauskaa syödĂ€ ja antoi oman jujunsa CrĂšme brĂ»lĂ©elle. TĂ€tĂ€ tĂ€ytyy kokeilla jollakin tavalla itse.

Panna Cotta tyylinen vanilja- ja vadelmahyydyke.

Ja tietysti Macaron! Eli tuo pieni ja sievÀ mantelileivos.

Ihania pikkuherkkuja olivat kaikkia. Nams!

Aluksella oli myös kuvaaja, joka otti kuvia ja tietysti niitÀ sai sitten ostaa muistoksi. Halpoja eivÀt olleet, niin kuin ei juuri mikÀÀn Pariisissa, mutta tietysti muistoksi ostimme pari kuvaa. Yksi kuva olisi maksanut 20 euroa ja kaksi kuvaa maksoi 25 euroa.

Risteilyn pÀÀtyttyÀ linja-auto odotteli meitÀ ja matkamme jatkuikin kohti Eiffel-tornia.

Napsin jo tullessa kuvia tuosta 324 metriÀ korkeasta tornista.

MeillĂ€ oli tosiaan valmiiksi ostetut liput torniin, jolla pÀÀsimme jonon ohi suoraan 2. kerrokseen. TĂ€ssĂ€ nĂ€yttÀÀ hiljaiselta, mutta tĂ€mĂ€n lasikopin toisella puolella oli aivan kĂ€sittĂ€mĂ€ttömĂ€t jonot! :O Tietysti lippumme oli maksanut enemmĂ€n, kuin heidĂ€n, jotka jonottivat, mutta Pariisissa aikakin on rahaa. 😉

LisÀmaksusta olisimme pÀÀsseet 3. kerrokseen, mutta minÀ en viitsinyt alkaa jonottamaan sinne ja korkeita paikkoja pelkÀÀvÀnÀ tÀmÀ 120 metrin korkeus riitti jo. Eiffel-tornista Pariisi avautuu kaikessa upeudessaan.

PitihÀn sitÀ pyytÀÀ miestÀ kuvaamaan minua, kun olen Eiffel-tornissa. NÀytÀn rennolta ja pakko myöntÀÀ, ettÀ illallisen kanssa juodut viinit rauhoittivat minua hieman, mutta kyllÀ minÀ silti olin mieluiten selkÀ seinÀÀ vasten ja katselin horisonttiin.

Saanen esitellÀ  Paris!

YllÀttÀvÀÀ oli, ettÀ tilaa riitti missÀ kuvailla. Ihmiset olivat ripeitÀ kuvailuissa ja alemmalla tasolla oli paljon tilaa.

Champ de Mars, eli yksi Pariisin puistoalueista.

Kerrotaan, ettÀ 3. kerroksesta nÀkee selkeÀllÀ sÀÀllÀ jopa 30 kilometrin pÀÀhÀn. Pariisi on suuri, sillÀ 2. kerroksesta Pariisi jatkui silmÀnkantamattomiin.

TerveisiĂ€ siis Eiffel-tornista! 🙂

Kaunista! Hieman erilaista, kuin tÀÀllĂ€ meillĂ€ Kouvolassa. 😀 Olen ollut hyppyrinmĂ€ellĂ€ ja ei sieltĂ€ ihan tĂ€llĂ€isiĂ€ nĂ€kymiĂ€ avautunut.

Kokemus se tĂ€mĂ€kin
 auringonlasku Pariisin Eiffel-tornissa. Pakko sanoa, ettĂ€ romantiikka oli kuitenkin kaukana siinĂ€ vĂ€en tungoksessa, mutta silti erityinen hetki. 🙂

Valitettavasti tÀstÀ kuvasta ei oikein erotu nimet, jotka lukevat tornin 1. kerroksen parvekkeen ulkopuolella. Parvekkeessa lukee 72 ranskalaisen insinöörin ja tiedemiehen nimeÀ.

Jalat taas turvallisesti maanpinnalla. Ilta alkaa jo hĂ€mĂ€rtyĂ€ ja Eiffel-tornin valot syttyvĂ€t. MinĂ€hĂ€n olen vallan ranskatar tornin juurella. 😀 Yeah, right!

SiellÀ missÀ on turisteja, siellÀ on myös kaikenlaisia kauppiaita ja taskuvarkaita. Taskuvarkaista oli varoittavia kylttejÀ tornin lÀheisyydessÀ ja tornin hississÀkin. Eiffel-torniavaimenperiÀ kauppaa yksi sun toinen nuori ja nopeajalkainen mies. Poliisien saapuessa kauppiaat ottavat jalat alleen ja juoksevat kuin Usain Bolt.

Ruusukauppiaita Pariisi on pullollaan! Ihan kyllĂ€stymiseen saakka. Sanoin aina miehelleni, ettĂ€ en halua ruusua, kun en jaksa kannella sitĂ€ ympĂ€riinsĂ€ mukanani. Eiffel-tornilla törmĂ€simme varsin kiintoisaan tapaan myydĂ€ ruusuja. Nuori mies tuli ruusun kanssa ja ojensi sen meille. MinĂ€ erittĂ€in kyynisenĂ€ tĂ€llĂ€isiĂ€ kohtaan olisin jĂ€ttĂ€nyt ottamatta, mutta mieheni otti ruusun ja ojensi sen minulle. Istahdimme penkille katselemaan tornia, kunnes ruusun ojentanut mies juoksi perÀÀmme ja pyysi kahta euroa ruususta. Arvasin, ettĂ€ mikÀÀn ei ole ilmaista Eiffel-tornilla. 😀 Huomasin heti, ettĂ€ samainen mies valitsi seuraavan ”uhrinsa”. HĂ€n valitsi aina liikkeessĂ€ olevan pariskunnan ja ojensi vauhdissa ruusun. Jos ruusu otettiin, niin hĂ€n odotti hetken ja juoksi sitten pariskunnan perÀÀn vaatimaan kahta euroa. Aikas ovela myyntitaktiikka. 😀

Kymmenen aikoihin alkoi olla pimeÀÀ ja silloin Eiffel-tornilla sai ihastella valonÀytöstÀ, kun valot alkoivat vilkkumaan.

Odottelimme linja-autoamme, joka veisi meidĂ€t Moulin Rougeen. Odotellessa ihastelimme tornin valoja Pont d’lĂ©na nimisellĂ€ sillalla.

Moulin Rougelle pÀÀstessÀmme jouduimme jonottamaan jonkun verran. Jono oli pitkÀ, sillÀ me emme olleet jonon aivan hÀnnillÀ ja silti olimme jonoon tullessa vielÀ ainakin 100 metrin pÀÀssÀ Moulin Rougelta.

Illan cabaret oli FĂ©eria, joka on on ollut todella suosittu. MeidĂ€t ohjattiin pöydÀÀn ja siellĂ€ odotti shampanjat coolerissa. Pöytiinohjaaja/tarjoilija avasi pullon ja tĂ€ytti lasimme. Aaah
 tĂ€hĂ€n ihana ilta huipentuu.

Ostimme kĂ€siohjelman, jolla oli hintaa 10 euroa. Huikein kĂ€siohjelma ja musikaali, jonka olen koskaan nĂ€hnyt! Tanssijat olisivat voineet olla ammattitaitoisempia, mutta kaikki se muu oli niin huikeaa! En pysty edes sanoin kuvailemaan miten uskomattoman upeat lavasteet ja puvut show’ssa oli. TietenkÀÀn esityksessĂ€ ei saa kuvailla, joten kuvitan hieman kertomaani parilla kuvalla kĂ€siohjelmasta.

Mietin koko esityksen ajan sitÀ suurta työtÀ, jonka lavastajat, tarpeisto, puvustus, pukijat ja maskeeraajat ovat tehneet. Kunnian aina saa ohjaaja, koreografi, nÀyttelijÀt ja tanssijat, mutta minÀ annan tÀllÀ kertaa suurimmat aplodit nÀille vÀhemmÀn kunniaa saaville. Teatterilla työskennelleenÀ miettii sitÀ hurjaa hulabaloota, joka siellÀ nÀyttÀmön takana tapahtuu. Kuinkahan monta ihmistÀ siellÀ hyörii?

Voi sitÀ höyhenten, kimalluksen ja sÀihkeen mÀÀrÀÀ. Puvut olivat uskomattoman kauniita ja aina niin nÀyttÀviÀ. Niukkoja toki, mutta se kuuluu cabaret-henkeen.

Show’ssa oli uskomattomia juttuja. ErĂ€s tĂ€ssĂ€. Lattiasta nousi allas tĂ€ynnĂ€ vettĂ€ ja kÀÀrmeitĂ€. Tyttö heitettiin veteen ja hĂ€n ”taisteli” siellĂ€ hengestÀÀn kÀÀrmeitĂ€ vastaan. Ihan huikean nĂ€köistĂ€ ja hĂ€tkĂ€hdyttĂ€vÀÀ. :O

Teemoja oli lukuisia. Oli itÀmainen, oli sirkusta, oli pariisilaista muotia ym. ym.

Loppussa kunnon vanhaa cancan -meininkiÀ alkuperÀiseen tyyliin.

Yksi pÀÀtĂ€hdistĂ€, Galyna Kiktyeva esiintyi enimmikseen rinnat paljaina. Toki monet muutkin, mutta silti ihan jokainen ei ollut tĂ€ysin ylĂ€osattomissa. Mietin monesti, ettĂ€ miten ”ihanaa” ne nĂ€yttelijĂ€t ja tanssijat ovatkaan pukea ja riisua tuollaisista asuista siellĂ€ nĂ€yttĂ€mön takana. 😉 KiireessĂ€ ei todellakaan ole helppoa, kun kyseessĂ€ on monimutkaiset asut.

Tanssi- ja lauluesityksien vÀlissÀ oli muutakin. FéeriessÀ esiintyy kansainvÀlisiÀ viihdyttÀjiÀ. Vedet silmissÀ sai nauraa tai hengitystÀ pidÀtellen jÀnnittÀÀ akrobaattien puolesta.

FĂ©erien ”trailerin” voi kĂ€ydĂ€ katsomassa tÀÀltĂ€. Jos painat skip intro ja sen jĂ€lkeen video, niin nĂ€et pidemmĂ€n version trailerista. LinkkiĂ€ klikkaamalla alkaa vain intro. Saatte jotain kĂ€sitystĂ€ show’n spektaakkelimaisuudesta. FĂ©erie on viihdyttĂ€vĂ€, se on hauska, yllĂ€tyksellinen, huikea, jĂ€nnittĂ€vĂ€ ja siinĂ€ on paljon kaunista katseltavaa jokaiselle. Pakko sanoa, ettĂ€ tanssi ei vain ole ihan niin dynaaminen, kuin olisin olettanut Moulin Rougessa esiintyvillĂ€ tanssijoilla. Olen nĂ€hnyt taitavempia ja tarkempia tanssijoita.

Mutta suosittelen ehdottomasti FéerietÀ, jos olet menossa Pariisiin! En usko, ettÀ petyt. Laulut ovat ranskaksi laulettuja, mutta huumoriesityksissa puhutaan englantia, jotka kyllÀ ymmÀrtÀÀ helposti.

Moulin Rougelta linja-auto kuljetti meidÀt hotellillemme. Oli aika mennÀ nukkumaan ja valmistautumaan seuraavaan pÀivÀÀn Pariisissa.

Pahoittelen, ettĂ€ postaus oli pitkĂ€. Kiva, jos jaksoit lukea tĂ€mĂ€n loppuun. 🙂 Postaan vielĂ€ yhden postauksen reissustamme ja sitten tosiaan pÀÀsemme itse asiaan, eli kosmetiikkashoppailut. 😉

Kuinkas moni on kÀynyt Eiffel-tornissa ja/tai Moulin Rougessa?

Ps. Muistakaa kĂ€ydĂ€ osallistumassa Goldwell -tuotteiden arvontaan, jos joku ei vielĂ€ ole osallistunut. 😉 Arvontapostaukseen pÀÀset tĂ€stĂ€.

Lue myös

Suosittelemme