Alkoholi on huono energianlähde

Käytetyistä nautintoaineista alkoholi on kahvin ja tupakan ohella yksi suosituimmista. Alkoholi on paitsi nautintoaine, myös merkittävä energialähde. Kuulostaa hyvältä, mutta…

Alkoholista saadaan valtava määrä energiaa, mutta ei juurikaan ravintoaineita. Tämä tekee alkoholista huonon kumppanin kuntoilijalle. Esimerkiksi keskiolutpullo sisältää energiaa noin 120 kaloria, siideri (33 cl) 160 kaloria ja viina (4cl) noin 90 kaloria. Näitä nauttiessaan voi jokainen itse laskea tankkaamansa energiamäärän. Vertailun vuoksi esimerkiksi pikkupulla sisältää 120 kaloria ja viipale kääretorttua 80 kaloria (Uusi ruoka-aineopas, Partanen).

Ravintonäkökulmasta alkoholi siis kuuluu energialähteisiin, mutta ei ravintolähteisiin. Tämä johtuu siitä että alkoholista ei saada juuri mitään ravintoaineita tai vitamiineja, yksinomaan energiaa. Mikäli energiamäärää ei kuluteta, se varastoituu elimistöön, osa maksaan, osa vyötärölle.

Alkoholin imeytyminen ja palaminen

Alkoholi imeytyy elimistöön ruoansulatuskanavan kautta. Elimistöön päästyään se liukenee koko kehomme nestemäärään, jolloin pitoisuus on sama kuin veren alkoholipromille. Vereen päätyessään alkoholi alkaa vaikuttaa keskushermostossa stimuloivasti. Tästä johtuvat alkoholin vaikutukset mm. käyttäytymiseen ja motoriikkaan.

Alkoholi ei kuitenkaan liukene rasvasoluihin, mikä nostaa veren alkoholipitoisuutta naisilla verrattuna miehiin. Tämä johtuu naisten keskimääräistä suuremmasta rasvasolumäärästä miehiin verrattuna, siksi naiset myös humaltuvat ja kestävät alkoholia miehiä vähemmän.

Maksan entsyymit polttavat alkoholia keskimäärin seitsemän grammaa tunnissa. Tämä tarkoittaa grammaa kohti kehon jokaista kymmentä painokiloa. Palamisprosessissa on yksilöllisiä eroja mutta sen nopeuttaminen ei ole mahdollista.

Alkoholi ja kuntoilu

Kohtuukäyttäjälle (1 annos/vrk) alkoholi ei aiheuta mainittavia terveydellisiä haittavaikutuksia, jos sekä elämäntavat että ruokavalion ja liikunnan suhde on muutoin kunnossa. Alkoholin vaarat liittyvätkin säännölliseen haittakäyttöön sekä suuriin kerta-annoksiin. Säännöllisen haittakäytön seurauksia ovat ylipaino, sydän- ja verisuonisairaudet, sosiaaliset sekä taloudelliset ongelmat. Suuret kerta-annokset taas saattavat aiheuttaa myrkytystilan puhumattakaan humalatilan aiheuttamista ongelmista.

Alkoholin vaikutuksessa urheileminen (myös krapula) on vaarallista ja ajattelematonta. Käytön jälkeen elimistön tulee antaa rauhassa toipua alkoholin sille aiheuttamasta kuormituksesta.

Lähteet:
Uusi ruoka-aineopas, Raija Partanen. Kustannus Oy Forma
Tietoa terveydestä, Aune Sastamala. WSOY

Teksti: tuuli.net