Herkkusuiden Atkins

Atkins-dieetti houkuttelee monia, koska kilot luvataan pois kunnon ruokaa syömällä. ”Hiilarit” hiiteen, ”protskut”ja rasvat kehiin – monelle ”atkaajalle” lause merksee hoikempaa olemusta.

Suomi on pullollaan tavallisia lihansyöjiä, jotka yksinkertaisesti pitävät rasvaisesta ruoasta. Osa heistä potee syyllisyyttä kermaa ja voita suosivassa kulinarismissaan. Harvalla dieetillä on mitään tekemistä todellisen kulinarismin kanssa.

Kasvissyönti kuriin

Amerikkalainen tohtori Robert Atkins kuitenkin uskoi, että painon voi pudottaa samalla kun syö hyvin. Hän lanseerasi 1970-luvulla dieetin, jonka ravitsemusfilosofia perustuu hiilihydraattien rajoittamiseen. Laihduttajaa neuvotaan nautiskelemaan reippaan proteiinipitoisia ruokia. Ensimmäiset kaksi viikkoa saa syödä lihaa, kalaa, kananmunia ja rasvaa. Maitotuotteita, kuten kermaa ja juustoa voi käyttää kohtuudella.

Jarrut lyödään pohjaan vasta vilja-, hedelmä-, kasvis- ja vihannesvaiheessa. Vilja- ja hedelmätuotteet ovat erityisen vältettäviä. Hiilihydraatit eivät ole kokonaan pannassa, mutta dieetin alkuvaiheessa ne rajoitetaan kahteen annokseen salaattia ja yhteen vihannesannokseen. Tosin esimerkiksi kaalia voi huoleti syödä enemmänkin.

Atkins oli antioksidanttihoitojen puolestapuhuja, ja dieetti siunaa eläinrasvojen käytön, silloin kun hiilihydraatit on minimoitu. Kyse on siis ravintorikkaiden ja puhtaiden ruokien sekä vitamiinien ja ravintolisien vaikutuksesta.

Atkins tuomitsee vähärasvaisen, usein jalostettuja elintarvikkeita sisältävän ruokavalion, jonka on todettu lisäävän elimistön insuliinintuotantoa. Päinvastainen dieetti lupaa, että rasva palaa, koska elimistö joutuu hiilihydraattien puutteessa kahmimaan energiansa rasvakudoksesta. Veren sokeritaso pysyy tasaisempana ilman turmiollisia hiilihydraatteja, jolloin näläntunnekaan ei ole niin herkässä. Myös yleiskunnon sanotaan paranevan koska ruumis polttaa rasvaa ja kuona-aineita minkä ehtii, ja tasainen veren sokeritaso pitää mielenkin eheänä.

Palaako rasva vai kuivuuko keho?

Kuka hyvien ruokien ystävä haluaisi purra kaalia, kun laihdutusohjelma tarjoilee tyystin toisenlaisia mahdollisuuksia? Pari Atkinsia monien muiden dieettien tavoin kokeillutta naista kuitenkin väittää, että mihin tahansa rajoitettuun kyllästyy. Ei maistu enää pihvi ja yrttivoikaan.

Salaattia alkaa tehdä mieli viimeistään silloin, kun törmää internetin chatissa laihduttajaan, joka ihmettelee, että paino ei putoa, vaikka hän on ”atkannut” jo pari viikkoa. Kiloja ropsuu lisää, eikä ihme, kun vilkaisee tytön mm. 12 kananmunaa sisältävää päivän menuta.

Luultavasti tämä neito halusi kirjaimellisesti lyödä läskiksi koko laihdutusaiheen, mutta innokkaita ”hiilareiden” vastustajia ja ”protskujen” purijoita löytyy aina.

Atkins-dieettiä toki kritisoitu sekä asiantuntevasti että epäasiantuntevasti koko sen historian ajan. Mm. Kelan ravitsemustutkija Paula Hakala on todennut dieetin painonpudotuksen perustuvan kehon kuivumiseen eikä rasvan polttamiseen. Näläntunteen alenemisen taas voi todeta johtuvan myös siitä, että kahlehdittu ruokavalio on lopulta ankea, eikä samoja herkkuja jaksa enää syödä. Hakalan mukaan Atkins-dieetti kohottaa veren haitallisen kolesterolin määrää altistaa niin kihdille kuin sydän- ja verisuonitaudeillekin. Proteiinipommi taas lisää munuaisvaivoja. Ummetus ja osteoporoosikin ovat uhkana.

Tri Atkinsin dieettivallankumous -niminen teos järisytti 1970-luvun Suomea. Uudempi kirja, Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma, on loppuunmyyty sekä pokkarina että kovakantisena. Legendaarinen laihdutusguru ehti julkaista oppaitaan vielä aivan viime vuosina, kunnes hän kuoli 72-vuotiaana.

Huhujen mukaan Atkins oli jo pitkään kärsinyt korkeasta verenpaineesta ja sydänoireista. Wall Street Journal väitti hieman yli 180-senttisen tohtorin painaneen kuollessaan peräti 120 kiloa. Seuraavana päivänä ehätti USA Today kiistämään väitteet ja keventämään kuolinpainon noin 88 kiloon. Kilomäärä lienee yhä kiistanalainen, kuten koko Atkinsin elämäntyö.

Teksti: Sini Saaritsa / A4 Media Oy (25.8.2004)
Kuva: A4 Media Oy