Itsetuntemus

Karoliina testasi 5 viikon ”palautumiskuuria” – tämän se teki hänen vireystasoilleen: ”Voi laskea jo voitoksi”

Kuinka nopeasti ihminen voi palautua kiireisessä arjessaan? Kokeilin viiden viikon ohjelmaa, joka lupaa parempaa päivittäistä jaksamista.

Teksti:
Karoliina Kakko
Kuvat:
iStock

Uuden oppimisen vaikeus ja asioiden unohtelu ovat merkkejä, että keho ei ole palautunut. Kuvituskuva.

Kuinka nopeasti ihminen voi palautua kiireisessä arjessaan? Kokeilin viiden viikon ohjelmaa, joka lupaa parempaa päivittäistä jaksamista.

Vaikeus löytää sanoja, muistaa nimiä tai hahmottaa lukuja, listataan ylikuormittumisen oireiksi Marja Putkiston kirjassa Palaudu 5 viikossa (Docendo 2023). Kirja lupaa ohjelman palauttavan kehon tasapainon sekä kyvyn keskittyä ja tarttua asioihin. Kuulostaa juuri siltä, mitä kaipasinkin.

Viime vuosina on ollut paljon puhetta palautumisesta, ja ilmiö näkyy kirjamarkkinoilla. Palautumiskirjoja on julkaistu liuta: Palaudu ja vahvistu (2018), Suorituskyvyn salaisuus (2023), Psykologinen palautuminen (2021), Reload – palaudu fiksusti, hallitse stressiä (2021)…

Oma lähtötilanteeni ei onneksi mukaile täysin niitä ylikuormituksen piirteitä, joita Method Putkisto -hyvinvointikonseptistaan tuttu Marja Putkisto uutuuskirjassaan mainitsee. Mutta terässäkään en tuntenut olevani, kun lähdin toteuttamaan ohjelmaa.

Viiden viikon ohjelman jokaisella viikolla oli oma teemansa. Kirja sisälsi erilaisia hengitysharjoitteita ja liikkeitä, joiden tulisi muuttaa elämäni.

Ensimmäinen viikko: keskittyminen

Ensimmäisen viikon tarkoituksena oli hengityksen ja erilaisten pään alueen paineluiden avulla siirtyä hajanaisesta keskittymisestä fokusoituun työskentelyyn.

Teksti vilisee itselleni vieraita käsitteitä, kuten esimerkiksi otsaportti, jonne ajatukset tulee keskittää. Termit kyllä selitetään, mutta ne jäävät silti osin epämääräisiksi.

Harjoitteita tehdessäni tulee heti vastaan ensimmäinen haaste. Kasvojen paineleminen ja sively tuntuu inhottavalta, kun kasvoilla on meikkiä. En tietenkään ole vuorokauden ympäri meikit naamassa, mutta usein juuri silloin kuin eniten palautumista ja uutta energiaa tarvitsisin.

Haasteista huolimatta erilaiset venytykset tuntuvat hyvältä huonoon asentoon tottuneessa niskassani.

Ensimmäisen viikon jälkeen en huomaa olotilassani mainittavia muutoksia. Niin kuin yleensäkin, perjantaina työ- ja opiskeluviikon jälkeen oli nuupahtanut olo.

Hengittämisharjoitukset tekivät todella tietoisiksi tietynlaisen hengittämisen vaikutuksen kehoon. Kuvituskuva.

Toinen viikko: hengittäminen

Toinen viikko keskittyy hengitykseen. Ensimmäisen viikon monimutkaisten ohjeiden jälkeen tunnen pientä helpotusta, sillä hengittää ainakin osaan. Viikon aikana pyrittiin pinnallisesta hengityksestä kohti syvempää hengitystä.

Suuntaa hengitys oikeaan keuhkonpuoliskoon. Pysähdy hetkeksi, pidä tässä viive. Vapauta pallea ja hengitä ulos, viiveen aikana työnnä oikeaa jalkaa poispäin lantiosta.

Jos ensimmäinen viikko oli vähintään hankala, toinen viikko oli asteen selkeämpi. En voinut kuitenkaan välttyä ajatukselta, että jopa hengittäminen voi olla vaikeaa. Positiivista oli se, että yrittäessäni löytää oikeanlaista tapaa hengittää ja venyttää kehoani, tulin todella tietoiseksi kehostani ja siitä, miten hengitys siihen vaikuttaa. Vaikka en tiedä löytyikö juuri oikea tekniikka, viihdyin haasteen parissa.

Koko viiden viikon ajan olisin kaivannut selkeämpiä kuvia, jotka olisivat auttaneet paremmin hahmottamaan, mistä harjoitteissa oli tarkalleen kyse.

Toisen viikon jälkeen tuntui, että en ollut vieläkään oikein saanut kiinni palautumisesta tai vireystilan lisääntymisestä.

Kolmas viikko: kaivattua konkretiaa

Kolmannen viikon teemana oli tila ja siirtyminen uneliaasta skarpiksi.

Ilokseni huomasin, että kolmannen viikon ohjelma osoittautui konkreettisemmaksi. Siihen liittyi erilaisia venytyksiä, jotka tuntuivat ihanalta kehossa, vaikka ihan aina en edelleenkään ollut varma, teenkö liikkeen oikein. Toisaalta, jos se tuntuu hyvältä, ei se luultavasti ainakaan huonoa tehnyt.

Kolmannen viikon venytykset olivat toisen viikon harjoituksiin verrattuna enemmän kehoa liikuttavia ja avaavia. Eräässä liikkeessä esimerkiksi rutistettiin keho ensiksi mahdollisimman pieneksi, jonka jälkeen pyrittiin ojentautumaan takaisin koko pituuteen. Tai kuten se kirjassa kuvattiin: Kohottaudu ja ojenna raaja kerrallaan ulospäin, kurottaen poispäin kehosta.

Viikon aikana huomasin selkeästi, kuinka kehoni kaipasi venytystä. Tämän viikon aikana saatoin huomata hienoista vireystilan lisääntymistä. Oliko kyse ohjelman tuomista hyödyistä tai muuten vain hyvästä viikosta? Sanotaan vaikka, että molemmista.

Neljäs viikko: painon tunne

Neljännellä viikolla keskityttiin painon tunteeseen. Tavoitteena oli saada lihakset joustaviksi ja niihin lisää iskukykyisyyttä.

Kirjan ohjeistamista tömistelyistä ja tanssahtelusta tuli aidosti virkeämpi olo. Ja kuka nyt voisi olla huonolla tuulella samalla, kun tanssahtelee ympäri asuntoaan?

Viikolla neljä uskoni liikkumisen virkistävään voimaan vahvistui. Olo oli, ainakin ajoittain, suorastaan kepeä. Siinä voisi kai tulkita ohjelman onnistuneen tehtävässään.

Ohjelman aikana tuli venyteltyä – se teki hyvää niin keholle kuin mielelle. Kuvituskuva.

Viides viikko: ajanhallintaa

Viimeisellä viikolla teemana oli aika ja sen hallinta. Tämä viikko tuli tarpeeseen. Kun sattuu olemaan monta rautaa tulessa, aikaa ei ole ikinä tarpeeksi.

Parasta viitosviikon harjoitteiden tekemisessä oli se, että ne pakottivat pysäyttämään kaiken muun tekemisen ja keskittymään. Ohjelman mukaan esimerkiksi kello kolmelta kannattaa ottaa lyhyet, noin 10 minuutin päiväunet. Pelkäsin sen vain tekevän olon tokkuraiseksi, mutta pelko osoittautui turhaksi.

Vaikka paussit aluksi tuntuivat arvokkaan ajan tuhlaamiselta, tauko teki aidosti hyvää keskittymiselle.

Miten kävi?

Kirja vilisee sanoja, jotka jo itsessään herättävät kuulostelemaan omaa kehoa. Heti johdannon alkuun kaikista ongelmista suurimmaksi nostetaan nykyihmisen liika istuminen. Puhutaan siitä, miten nykyään kehomme rypistyy, rutistuu, riutuu, ryytyy ja rapistuu koneiden äärellä.

En ollut aikaisemmin kokenut itseäni erityisen rypistyneeksi tai rutistuneeksi, mutta edellä mainitun rimpsun luettuani kutistuin ainakin oman pääni sisällä kasaan.

Vaikka ohjelma hämmensi monimutkaisuudellaan ja vaikeasti tulkittavalla kielellään, oli siinä hyvääkin. Ohjeiden lukeminen ja liikkeiden hallinta vaati niin suurta keskittymistä, että mieleen ei mahtunut mitään muuta. Sen vuoksi palautumissession jälkeen oli virkistynyt olo.

Toinen selkeästi hyvä asia oli venyttely. Olen tanssiharrastukseni vuoksi aina venytellyt ja pitänyt kehoani melko notkeana, mutta ohjelma toi esiin täysin uusia ulottuvuuksia. Toivonkin, että juuri erilaiset venyttelyt jäävät ohjelmasta osaksi arkeani.

Valitettavasti: Jos palautuminen muuttuu monimutkaiseksi suoritukseksi, sen hyödyt taitavat jäädä saamatta. Kun tarkkaohjeiset hengitykset ja kasvojen sivelyt eivät solahda luonnollisesti osaksi arkea, ne jäävät helposti tekemättä. Jatkossakin taidan luottaa palautumisessa ulkoiluun, käsitöihin ja ajan viettoon läheisten kanssa. Unohtamatta tietenkään unta.

Kaiken kaikkiaan ohjelma soveltunee parhaiten heille, jotka voivat täysin vapaasti päättää koska ja mistä tekevät töitä. Ja mieluiten myös ihmisille, joilla ei ole kovin kiireinen arki.

Olen tyytyväinen, että rämmin ohjelman läpi, vaikka en osaakaan arvioida sen vaikutuksia palautumiseeni. Etenkin venytykset ja erilaiset liikesarjat virkistivät hetkellisesti ja sen voi jo laskea voitoksi.

Jatkossa olen myös varmasti tietoisempi huonosta ryhdistäni ja pinnallisesta hengityksestä. Nämä ovat asioita, joille voin nyt tehdä jotain.

X