Hyvinvointi

Karpalon happamuus auttaa ehkäisemään virtsatietulehdusta

9.6.2008 Teksti: Anna.fi

Kirpeä karpalo on terveellinen myöhäissyksyn marja. Sen happamuuden on todettu ehkäisevän muun muassa virtsatietulehdusta. Lannista ripuli ja happovaivat herkuttelemalla. Karpalon jalo maku sopii moneen käyttöön, esimerkiksi makeisiin jälkiruokiin, likööreiden ja muiden juomien mausteeksi sekä riistaruokien lisukkeeksi.

Karpalo

Karpalo eli isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) on puolukoiden sukuun kuuluva kosteiden sammalikkojen ja suomättäiden kasvi, joka kasvaa koko Suomessa. Karpalon lehdet muistuttavat puolukanlehtiä, mutta ovat kooltaan pienempiä. Varsi kasvaa maata pitkin ja saattaa ajan myötä painua sammaleen sisään. Karpalon kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia, ja kukinta-aika on kesä-heinäkuun vaihteessa. Marjat kypsyvät monia muita lajeja myöhemmin, paras aika karpaloiden poimintaan on syys-lokakuussa tai jopa keväällä lumien sulamisen jälkeen.

Kypsä marja on väriltään syvän punainen. Ennen pakkasia marjat ovat happamia, mutta kylmyys antaa niille makeutta. Saman asian ajaa tarvittaessa kotipakastin. Karpalo sopii hyvin myös hillottavaksi, koska sen sisältämä pektiini parantaa säilyvyyttä jopa ilman sokeria tai muita säilöntäaineita.

Mitä sisältää?

Karpalo sisältää A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, E-vitamiinia, rautaa, flavonoideja ja muita fenolisia yhdisteitä kuten tanniineja, sekä jonkin verran C-vitamiinia. Karpalon siemenissä on elimistölle välttämättömiä omega 3- ja omega 6 -rasvahappoja. Orgaaniset hapot, kuten sitruunahappo, antavat karpalolle sen kipakan maun. Keväällä poimittu karpalo on makea, mutta ei yhtä terveellinen kuin syysmarja. Talven aikana marjat pääsevät yleensä jäätymään ja sulamaan useita kertoja, joka heikentää ravintoarvoa.

Mihin auttaa?

Perinteisesti karpaloa on käytetty rohdoksena virtsatietulehdusten, lasten suusammaksen, happovaivojen, ripulin ja keripukin hoitoon. Yleisesti tunnetuin karpalon terveysvaikutus on sen teho virtsatulehduksia vastaan. Karpalon sisältämien fenolisten yhdisteiden vaikutus on kaksitehoinen, ne tuhoavat bakteereja sekä ehkäisevät bakteerien kiinnittymistä limakalvojen soluihin. Erään tutkimuksen mukaan karpalo voi tehota jopa antibiootille vastustuskykyiseen kolibakteeriin. Karpalon happamuus auttaa osaltaan ehkäisemään virtsatietulehdusten uusimista.

Karpalo voi helpottaa suun limakalvojen tulehduksia ja erään tutkimuksen mukaan ehkäistä myös hampaiden kiinnityskudossairautta. Omien antimikrobisten vaikutustensa lisäksi karpalon arvellaan tukevan antibiootti- ja sulfahoidon vaikutusta munuaistulehdusten hoidossa.

Karpalon sisältämät antioksidantit estävät LDL-kolesterolin hapettumista, jolloin se ei tartu verisuonien seinämiin. Karpalo parantaa maksasolujen kykyä poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta, lisää HDL-kolesterolin määrää ja vahvistaa hiussuonten seinämiä.

Karpalo sisältää runsaasti kversetiini-nimistä flavonoliyhdistettä, jonka on havaittu hillitsevän allergisia reaktioita. Karpalossa on myös lignaaneja eli kasviestrogeeneja, jotka voivat lievittää naisten hormoniperäisiä vaivoja, esimerkiksi vaihdevuosioireita. Kasviestrogeenit ehkäisevät hormoniperäisiä syöpiä kuten rintasyöpää, ja niiden arvellaan voivan jopa hillitä jo syntyneiden syöpäkasvaimien kasvua.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmaseuttisen biologian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen

Kommentit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *