Kaura rauhoittaa

Tuttu ja perinteinen kaura (Avena sativa) on viljelykasvi, joka menestyy lähes kaikkialla maailmassa. Kauran kukinto on hapsottava röyhy, joten sen erottaa helposti muista kotimaisista viljalajeista, joiden kukinnot ovat tähkiä.

Kaura sopii hyvin leipiin ja sämpylöihin, puuroon, myslisekoituksiin, makeisiin leivonnaisiin ja paistoksiin, ja nykyään siitä valmistetaan esimerkiksi pastaa.

Kaura on monin tavoin terveydelle hyödyllinen kasvi. Kaurassa on enemmän hyvänlaatuista rasvaa ja proteiineja kuin muissa kotimaisissa viljoissa, ja osa kauran ravintokuiduista on vesiliukoista kuitua. Se muodostaa veden kanssa limaa, joka parantaa suoliston toimintaa ja vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin sekä sokeriaineenvaihduntaan. Kaurapuuro on hyvä aamiainen myös laihduttajalle, sillä se pitää verensokerin tasaisena ja yhdessä sopivan proteiiniannoksen kanssa myös kylläisenä pitkään.

Kaurasta voidaan valmistaa myös maitotuotteiden kaltaisia tuotteita, esimerkiksi kauramaitoa ja -jogurttia, jotka sopivat maitoallergikoille. Kauranjyvistä tai kaurahiutaleista keitetty velli, kauralima, on hyvä hoitokeino toiminnallisiin vatsavaivoihin.

Rohdoksena kauraa käytetään versoina, joilla on hoidettu muun muassa hermostollisia oireita, unettomuutta, kihtiä ja ihosairauksia. Kauranversot sisältävät runsaasti flavonoideja. Aveniini-nimisellä flavonoidilla on hermostoa rauhoittava vaikutus. Kauranversoissa on myös sieniä tuhoavaa ainetta, avenakosidia.

Nykyisten kauranverso-rohdosvalmisteiden tyypillinen käyttötarkoitus on rauhoittava ja hermoja vahvistava. Kauraa käytetään myös kosmetiikassa, ja kotonakin on helppo valmistaa kevyesti kuoriva kasvonaamio veteen, maitoon tai luonnonjogurttiin sekoitetusta kaurajauhosta.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen