Pirtan, 63, kaikki joukkuekaverit eivät olleet syntyneet, kun hän oli jo aktiivinen koripalloilija
Pirta Mikkola, 63, pelaa korista Huopalahden Hurjissa yhdessä 40–50-vuotiaiden naisten kanssa.
Pirta Mikkola, 63, pelaa korista Huopalahden Hurjissa yhdessä 40–50-vuotiaiden naisten kanssa.
Helsinkiläinen Pirta Mikkola on pelannut koripalloa jo viidellä vuosikymmenellä.
”Ja aina se on yhtä hauskaa.”
Hän käy kerran viikossa joukkueensa treeneissä.
”Hyvä syöttö on mielestäni koripallossa kaikkein hienointa, se tekee korin tekemisen helpommaksi. Myös puolustaminen on antoisaa, kun pallon saa riistettyä vastustajalta”, Pirta kertoo.
Huopalahden Hurjat -naiskorisjengi perustettiin vuonna 1984, ja Pirta on ainoa edelleen mukana oleva perustajajäsen.
”Nykyisen joukkueemme nuorin pelaaja ei ollut vielä syntynytkään, kun jo pelasin Hurjissa. Jatkan pelaamista niin kauan kuin pysyn vauhdissa mukana ja jaksan juosta kentällä. Koripallo on rankka laji, jossa pitää juosta paljon. Se vaatii hyvää lihaskuntoa ja koordinaatiota, polvet ja nilkat ovat hyvin alttiita loukkaantumisille.”
”Joukkueessa jokaisella on tärkeä tehtävä”
Pituudesta on koriksessa hyötyä, ja pelipaikka muodostuu pitkälti sen mukaan. Pirta on 164 cm pitkä, ja hän pelaa takakentällä.
”Joukkueessamme on useita 180-senttisiä naisia, mutta koripallossa tarvitaan meitä lyhyitäkin. Pelinrakentajat ovat usein lyhyempiä takakentän pelaajia, jotka osaavat järjestellä peliä. Joukkueessa jokaisella on tärkeä tehtävä, ja korin eteen tehdään yhdessä duunia.”
Treenien alussa ja ennen otteluita aktivoidaan lihaksia ja niveliä erilaisilla harjoitteilla, pelaajat esimerkiksi hyppivät eri tavoin.
Koristreenit kestävät puolitoista tuntia, ja siitä tunnin verran on erilaisia heitto- ja syöttelyharjoituksia, puoli tuntia ajasta yleensä pelataan.
”Koripallosta on tullut vuosien mittaan fyysisempää, mutta me Huopalahden Hurjat olemme ehkä hieman vanhanaikaisia, olemme kentällä liiankin kohteliaita ja vältämme fyysisiä kontakteja. Mieheni valmentaa meitä, ja välillä hän kehottaakin, että olkaa röyhkeämpiä!”
Koripalloilija Pirta Mikkola: ”Jengimme on minulle kuin perhe”
Koripallo on hyvin kohtuuhintainen harrastus. Kausimaksu koostuu salivuokrista ja tuomarimaksuista. Jos haluaa pelata Koripalloliiton järjestämissä sarjoissa, täytyy ostaa 116 euron hintainen harrastelisenssi. Lisenssin lisäksi on hyvä olla tapaturmavakuutus, joka kattaa mahdolliset pelissä tulleet vammat.
Pirta on ollut joukkueen yhteyshenkilö jo 30 vuoden ajan. Hän kokee olevansa eräänlainen äitihahmo ja yhteen kokoava voima joukkueessaan.
”Vaikka en enää itse pelaisi, en osaisi varmaan luopua koriksesta kokonaan, sillä jengimme on minulle kuin perhe. Meillä on joukkueessamme hyvin erilaisia persoonia ja pelaajia, mutta peli sujuu, ja on aina henkireikä päästä pelaamaan heidän kanssaan. Pelaamisen riemun näkee, ja jokaista koria tuuletetaan yhdessä. Nuoremmille koriskimmoille sanon usein, että nauttikaa, kun pystytte vielä juoksemaan.”
Koripallokausi alkaa syys–lokakuussa. Huopalahden Hurjilla otteluita on yleensä kerran viikossa. Pirta on mukana peleissä myös toimitsijana ja hoitaa taustalla käytännön asioita, varaa salit ja hoitaa maksut.
Pirta on jäsenenä Suomen Koripalloliiton senioriryhmässä ja mukana Koripallomuseoyhdistys ry:n alumnitoiminnassa muun muassa taittamalla Ribari-koripallolehteä.
”Koripallo on antanut minulle valtavan määrä ihania ystäviä ja mieleenpainuvia pelimatkoja muun muassa Uuteen-Seelantiin ja Italiaan. Alumnitoiminnalla voi antaa paljon takaisin.”
Yksi vuoden hauskimmista tapahtumista on kesäkuussa Savonlinnassa järjestettävä koripallon senioriturnaus, johon on tähän mennessä ilmoittautunut jo 76 joukkuetta. Pirta on ollut pelaamassa turnauksessa vuodesta 2002 lähtien. Savonlinnassa tapaa paljon vanhoja koristuttuja ja tutustuu uusiin tyyppeihin. Koriksen hurmasta voi nauttia, vaikka ei enää jaksaisi kirmata täysillä pallon perään. Pirta on silloin tällöin käynyt pelaamassa myös ”eläkeläisvuorolla” Töölön Kisahallissa. Siellä ei juosta täysillä vaan pelataan rauhallisempaa korista. Vanhimmat osallistujat ovat jo 80-vuotiaita.
”Siellä on hienoa nähdä, miten pelaamisen intohimo on säilynyt, vaikka vuosia on kertynyt.”
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 4/2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous