Hyvinvointi

Oikomishoito - Riviin järjesty!

Teksti:
Anna.fi

Lapsena ei ollut mahdollisuutta, nuorena menoja oli muutenkin. Onneksi oikomishoidolle ei ole ikärajaa – aikuisenakin ehtii.

Oikomishoito

Kukaan ei ole liian vanha korjauttamaan purentavirheitään oikomishoidolla. Aikuisilla luu on kuitenkin erilaista kuin lapsilla, joten hampaat eivät siirry uusille paikoilleen hetkessä. Raudat tekevät suussa töitä puolesta vuodesta pariin vuoteen, joskus hieman pidempäänkin.

– Aikuiset ovat selvästi lapsia motivoituneempia oikomishoitoon. Monesti päätöstä on kypsytelty vuosia, ja esimerkiksi oman lapsen oikomishoito voi antaa sysäyksen lähteä hoitoon itsekin, kertoo hampaiston oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuula Nieminen Tampereelta.

– Toisinaan aloite oikomishoitoon tulee omalta yleishammaslääkäriltä. Aloitettua aikuisen hoitoa ei hevin keskeytetä.

Oikominen helpottaa myös kipuja

Purentavirheen korjaus ei paranna yksin ulkonäköä: lihasperäiset päänsäryt, korvasärky ja leukanivelen kivut helpottavat monella, kun purenta saadaan paikoilleen. Hampaat on hyvä oikaista ruotuunsa ja tehdä tarvittaessa tilaa uusille ennen proteettista hoitoa.

Väärä purenta voi aiheuttaa suuhun myös kipeitä haavaumia ja kudostuhoa. Ahtaassa tai väärässä asennossa olevia hampaita on hankala puhdistaa, jolloin ne reikiintyvät ja ikeniin tulee tavallista herkemmin kiinnityskudossairauksia. Virheellinen purenta myös kuluttaa hampaita. Oikomishoidolla ja leikkaushoidolla yhdessä voidaan auttaa luustoperäisiä purentavirheitä ja muita rakenteesta johtuvia ongelmia, kuten uniapneapotilaiden ylähengitysteiden ahtaumaa.

– Hoitamaton purenta on myös itsetunto-ongelma. Ihminen saattaa hävetä hoitamatonta suutaan niin, että laittaa esimerkiksi nauraessa aina käden suun eteen ja välttää puhumista tuntemattomille.

Hampaat voidaan oikoa, jos hampaan juuri ja sitä ympäröivä luu ovat terveet. Hampaiden pitää olla muutenkin terveet, joten mahdolliset reiät paikataan ja ikenet hoidetaan kuntoon ennen oikomista. Puuttuvat tai juurihoidetut hampaat eivät estä oikomishoitoa, mutta implantit on hyvä asettaa oikomishoidon jälkeen hyvään purentaan. Lääkkeiden aiheuttama kovin kuiva suu voi hankaloittaa oikomishoitoa, koska limakalvot eivät tahdo kestää kiinteitä oikomiskojeita.

Kuntien maksuton oikomishoito ei koske täysi-ikäisiä, eikä Kela korvaa yksityishammaslääkärin tekemää aikuisen oikomishoitoa kuin äärimmäisissä tapauksissa.

– Yksityisen hoidon hinta määräytyy sen laajuuden, keston ja käytettävien kojeiden mukaan. Kustannukset vaihtelevat 700-4 000 euron välillä. Summa jakautuu tasaisesti hoitoajalle, ja ennen kuin hoito aloitetaan, potilas saa sekä hoito- että maksusuunnitelman. Aina syy purentavirheeseen ei ole yksin hampaissa, vaan lisäksi voidaan tarvita leuka- tai suukirurgin hoitoa.

Vastaanotolle kerran kuussa

Hampaat lepäävät leukaluussa kukin omassa kuopassaan, ohut kalvo ympärillään. Kun hampaaseen kohdistuu voimaa, kalvo puristuu toisella puolella kasaan ja venyy toisella. Vastaavasti luuta sulaa toiselta puolelta pois ja toiselle syntyy uutta eli hampaat siirtyvät pikkuhiljaa toivotuille paikoilleen.

Hampaaseen kohdistetaan voimia yksilöllisesti valmistettujen oikomiskojeiden avulla. Aikuisten kojeet ovat kiinteitä. Niissä hampaiden pinnalle kiinnitetään pienet, teräksiset ”telaketjut”, braketit, jotka yhdistetään kaareksi joustavalla metallilangalla. Kaaren ja braketteihin kiinnitettyjen kumilenkkien tai jousien avulla hampaisiin kohdistetaan siirtävä voima. Braketteja tehdään myös kullanvärisinä ja valkoisina.

– Alussa suu voi tuntua kipeältä, mutta se tottuu laitteeseen. Jatkossa kojetta säädetään kerran kuukaudessa, minkä jälkeen hampaat ovat joitakin päiviä puruarat, mutta kovaa kipua hoito ei aiheuta. On totta, että iän myötä limakalvot ovat herkempiä hankaukselle eivätkä parane rikkoutuessaan yhtä nopeasti. Aikuiset ovat kuitenkin kärsivällisiä potilaita.

Harja käteen, toffee hyllylle

Kojeiden vuoksi ei tarvitse ryhtyä soppakuurille, mutta ihan kaikkea totuttua ei suuhun sovi laittaa. Sitkeät ja kovat karamellit ja ruuat on karsittava ruokalistalta. Mureaa näkkileipää voi syödä, mutta kovakuorinen pehmeä leipä voi olla hankalaa purtavaa. Ruoka tarttuu herkästi laitteisiin ja niiden rajapinnoille, joten hampaita saa harjata totuttua useammin – mielellään jokaisen aterian jälkeen. Huonosti puhdistettuihin hampaisiin voi tulla oikomishoidon aikana valkeita läikkiä.

– Päinvastoin kuin voisi luulla, hammasraudoilla varustetussa suussa hampaat eivät reikiinny tavallista herkemmin. Asiakkaalle näytetään kädestä pitäen, kuinka hampaat ja koje puhdistetaan, ja suun puhtaus tarkistetaan jokaisella käyntikerralla. On hienoa huomata, että kun koje myöhemmin poistetaan, tapa huolehtia hampaiden tarkasta puhdistamisesta säilyy.

Kun hampaat on saatu toivottuun asentoon, aletaan käyttää retentiokojeita: irrotettavaa muovilevyä tai hampaiden taakse liimattua, ohutta teräslankaa. Niiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että hampaat pysyvät jatkossakin järjestyksessä. Oikojahammaslääkäri tai oma hammaslääkäri tarkistaa jatkossa tilanteen tarkastuskäyntien yhteydessä.

– Tulokset ovat pysyviä, kun potilas vain muistaa käyttää retentiokojetta – toisinaan lopun elämäänsä. Purenta toki muuttuu kaikilla ihmisillä jonkin verran, kun ihminen ikääntyy ja hammaskaaret ahtautuvat. Retentiokojeet pyrkivät estämään muutoksia.

Suomen Hammaslääkäriliitto

Asiantuntijana hampaiston oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuula Nieminen, Tampere.

Teksti: Virve Järvinen

X