Hyvinvointi

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Teksti: Anna.fi

Ehkäisy kannattaa valita elämäntilanteen, iän ja terveydentilan mukaan.

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Minipillerit: Jos haluat kevyempää hormonaalista ehkäisyä

Minipillerit sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Keltarauhashormoniin perustuvan ehkäisyn (minipillereiden ja ehkäisykapselin) suosio on kasvanut hieman, koska keltarauhashormoniin ei sisälly veritulppariskin lisääntymistä.

Minipillereitä suositellaan naisille, jotka eivät voi tai halua käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä.

Keltarauhashormonin ja yhdistelmäehkäisypillereiden haittavaikutukset voivat vaihdella: yleisimmin koettuja haittavaikutuksia ovat turvotus, painon nousu ja päänsärky. Hormonien vaikutukset kehossa ovat kuitenkin yksilöllisiä – osa saa haittoja, osa ei juurikaan, joten vain kokeilun kautta tietää, mikä ehkäisymuoto sopii omalle keholle.

Ehkäisyteho: 91 % (yhdeksän naista sadasta tulee vuoden käytön aikana raskaaksi, tieto Yhdysvalloista).

Ehkäisykapseli: Jos haluat huoletonta ja tehokasta ehkäisyä

Ehkäisykapseli on käytössä huoleton, ja sen ehkäisyteho perustuu keltarauhashormoniin, kuten minipillerienkin. Ehkäisykapselin ostamiseen tarvitsee reseptin, ja kapselin asentaa lääkäri, tyypillisesti olkavarteen ihon alle.

Uuden asettimen myötä kapseleiden asentaminen ihon alle helpottui kolmisen vuotta sitten, minkä jälkeen tämän ehkäisymuodon suosio on kasvanut hieman.

Kapseli on muodoltaan sauvamainen ja se on tulitikkua pienempi. Käyttöaika on 3–5 vuotta valmisteesta riippuen.

Ehkäisyteho: 99,95 %

Yhdistelmäehkäisypillerit: Jos haluat niukemmat kuukautiset

Yhdistelmäehkäisypillerit ovat hormonaalisista ehkäisymenetelmistä käytetyin, ja vaikutus perustuu munasolun irtoamisen estoon munasarjasta. Yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Niiden hyviin puoliin kuuluu vuodon ja kuukautiskipujen väheneminen sekä munasarjasyövän ja kohdunrungon syövän ennaltaehkäisy.

Pillereiden sisältämään estrogeeniin sisältyy hieman kohonnut veritulppariski, minkä vuoksi yhdistelmäehkäisytabletteja ei suositella, jos on yli 35 ja tupakoi, jos on merkittävästi ylipainoinen tai jos lähisukulaisilla on ollut verisuonitukoksia jo nuorena. Myös liikkumattomuus ja perussairaudet voivat altistaa verisuonitukoksille.

Tukosriski lisääntyy iän myötä ja on koholla etenkin käytön ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Yhdistelmäehkäisyä ei yleensä aloitetakaan yli 40 vuoden ikäisillä, ellei takana ole hyviä käyttökokemuksia. Minipillerit ovat riskiryhmiin kuuluville parempi vaihtoehto.

Ehkäisyteho: 91 %

Keskustele: Migreenikot, mikä ehkäisy?!

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas: Jos et halua miettiä ehkäisyä joka päivä

Ehkäisylaastarissa ja ehkäisyrenkaassa on samat vaikuttavat aineet kuin yhdistelmäehkäisypillereissä, mutta etuna on se, että pilleriä ei tarvitse muistaa ottaa joka päivä.

Ehkäisylaastari pitää muistaa vain kerran viikossa. Se kiinnitetään iholle samana viikonpäivänä kolmen viikon ajan. Sen jälkeen seuraa viikon laastariton tauko, joka aikana tulevat kuukautiset.

Ehkäisyrengas asetetaan itse emättimeen aina kolmeksi viikoksi kerrallaan, minkä jälkeen se otetaan pois viikoksi (kuukautisten ajaksi). Rengas muistuttaa läpinäkyvää kumirengasta.

Ehkäisyteho: 91 %

Hormonikierukka: Jos haluat helpon ja varman ehkäisyn

Hormonikierukkaa markkinoidaan etenkin synnyttäneille naisille pikkulapsivuosiin, jolloin ehkäisy turhankin helposti unohtuu arjen väsymyksessä. Alle vuoden ikäisten vauvojen äidit teettävät muita äitejä enemmän abortteja.

Hormonikierukka on asennuksen jälkeen helppo ja varma ehkäisyväline. Se sisältää pelkkää keltarauhashormonia, joten siihen ei liity kohonnutta veritulppariskiä. 

Ehkäisymarkkinoille on tullut myös uusi, entistä pienempi hormonikierukka, joka käy myös nuorille, synnyttämättömille naisille. Hormonikierukan ehkäisyteho säilyy viisi vuotta, pienemmällä hormonikierukalla kolme vuotta.

Hormonikierukkaa käyttävät paljon etenkin yli 40-vuotiaat naiset, sillä kierukka vähentää vuotoja tehokkaasti, ja tässä vaiheessa runsaat kuukautisvuodot ovat tavallisia.

Hormonikierukka on hormoniehkäisyvalmisteista käytössä matalahormonisin, seuraavana tulevat minipillerit ja muut keltarauhashormonia sisältävät ehkäisyvalmisteet. Korkeimmat veren hormonipitoisuudet mitataan yleensä yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjiltä.

Ehkäisyteho: 99,8 %

Keskustele: Hormonikierukan plussat ja miinukset

Kondomi: Jos haluat suojaa seksitaudeilta

Kondomi on ainoa seksitaudeilta suojaava ehkäisykeino. Se on kätevin ehkäisykeino vakiintumattomissa suhteissa tai kun halutaan välttää hormonaalista ehkäisyä.

Ehkäisyteho on kuitenkin hormonaalisia ehkäisykeinoja huonompi.

Ehkäisyteho: 82 % (vuoden käytön aikana 18 naista sadasta tulee raskaaksi).

Lue myös: Tyttö, pidä huolta itsestäsi!

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Kuparikierukka: Jos haluat hormonitonta ehkäisyä

Kuparikierukka estää mekaanisesti hedelmöittymisen, ja se on hormoniton ehkäisyvaihtoehto.

Kuparikierukka kuitenkin lisää kuukautisvuodon määrää, minkä takia sen käyttö on jäänyt varsin vähäiseksi.

Ehkäisyteho: 99,2 %

Keskustele: Hormoniton ehkäisy

Sterilointi: Jos lapsiluku on jo täynnä

Jos lapsiluku on täynnä eikä voi tai halua käyttää hormonaalista ehkäisyä, voi miettiä myös sterilointia.

Miehille toimenpide on paljon helpompi kuin naisille, mutta silti naisille tehdään edelleen hieman enemmän sterilointeja kuin miehille.

Steriloinnin on tarkoitus olla lopullinen. Hormonikierukka on vähentänyt huomattavasti naisten sterilointeja.

Ehkäisyteho: miehellä 99,9 ja naisella 99,6 %

Lue myös: Sterilisaatio – piuhat poikki tai solmuun

Juttu perustuu Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkärin Dan Apterin haastatteluun sekä Fimean Lääketurvallisuus- ja informaatioyksikön ylilääkärin Marja-Leena Nurmisen haastatteluun. Lähteenä on käytetty myös Fimean tiedotteita ja lääkekulutustilastoja vuosilta 2010–2014.

Lue lisää ja keskustele:

Ehkäisy – Mikä menetelmä sopii sinulle parhaiten?
Onko ehkäisy omantunnonasia?
Harmittaako, että ehkäisystä kärsivät vain naiset?

Teksti: Saga Wiklund
Kuvat: Colourbox

X