Hyvinvointi

Ratamo on vanhanajan laastari

Teksti: Anna.fi

ratamoNiin ulkoisesti kuin sisäisestikin käyttöön sopiva ratamo on vanhanajan laastari. Antibakteerisen vaikutuksensa vuoksi isolehtinen pihakasvi on hyvä ihotulehdusten ja limakalvojen hoitaja.

Ratamot ovat monivuotisia ruohokasveja, joista piharatamo (Plantago major) on rohdoskasvina perinteisempi, mutta heinäratamo (Plantago lanceolata) enemmän tutkittu. Piharatamo on selvästi yleisempi: se kasvaa runsain määrin lähes kaikkialla Suomessa.

Piharatamon pyöreähköt, silposuoniset lehdet tunnistaa helposti, ja kukka on vaaleanvihreä pieni tähkä. Heinäratamo kasvaa vain eteläisessä Suomessa, ja sen erottaa piharatamosta sekä pitkulaisempien lehtien että näyttävämmän, vaalean kukinnon perusteella.

Ratamoita on ensisijaisesti käytetty haavojen sekä ihotulehdusten, kuten aknen, hoidossa. Suuvedeksi keitettynä ratamolla on hoidettu suun limakalvojen tulehduksia. Heinäratamon sisältämällä aukubiini-glykosidilla onkin antibakteerinen vaikutus. Lisäksi heinäratamo sisältää eräitä muita glykosideja, fenolihappoja ja mineraaleja, kuten piitä ja sinkkiä.

On oletettavaa, että piharatamossa on pääosin samoja ainesosia kuin heinäratamossa, vaikka piharatamoa on tutkittu vähemmän. Ratamonlehtien parkkiaineilla on supistava vaikutus, joka saattaa nopeuttaa verenvuodon tyrehtymistä ja hillitä talineritystä. Piillä on suotuisa vaikutus sidekudoksiin, sinkki puolestaan hillitsee tulehdusreaktioita. Haavojen ensiavuksi käytettävät ratamonlehdet tulee aina puhdistaa hyvin ennen käyttöä, ja niitä hierretään käsissä, jotta vaikuttavat aineet vapautuvat.

Sisäisesti ratamoa on käytetty keitteenä yskän, hengitystietulehdusten, ummetuksen ja ruoansulatuskanavan ongelmien hoitoon. Ratamon lehdissä on lima-aineita, jotka saattavat vahvistaa limakalvoja ja lievittää niiden ärsytystä.

Apteekeissa ulostuslääkkeenä myytävä psyllium-kuitu on myös ratamosta lähtöisin. Se valmistetaan aasialaisen rohtoratamon (Plantago psyllium) siemenistä.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto

Kuva: SKOY
Teksti: Anu Holopainen

X