Ravinto

Älä sekoita näitä sieniä keskenään – pieni sieniopas sienimetsään

Suomen luonnossa kasvaa monia herkullisia sieniä, mutta sienestyksessä pitää olla tarkkana. Listasimme sienet, joita ei kannata sekoittaa keskenään.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Poimi vain sieniä, jotka tunnistat varmasti ruokasieniksi.

Suomen luonnossa kasvaa monia herkullisia sieniä, mutta sienestyksessä pitää olla tarkkana. Listasimme sienet, joita ei kannata sekoittaa keskenään.

Sienestäminen on palkitsevaa puuhaa, kunhan sienikoriin tulee poimittua herkullisia ruokasieniä eikä niiden myrkyllisiä tai pahanmakuisia näköisversioita.

Selvitimme, kuinka herkkutatin, suppilovahveron, koivunkantosienen ja peltoherkkusienen voi erottaa syötäväksi kelpaamattomista sienistä.

Herkkutatti ja sappitatti

Herkkutatti on arvostettu ja herkullinen ruokasieni. Sen tunnistaa  5–30 cm leveästä lakista, jonka väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Herkkutatin jalka voi olla tasapaksu, alaspäin pullistuva tai tynnyrimäinen. Jalan yläosassa on vaaleanruskealla pohjalla selvästi havaittava valkea ja usein tiheä verkkokuvio.

Herkkutatin voi sekoittaa sappitattiin, joka ei ole myrkyllinen, mutta maistuu hyvin pahalta ja voi pilata koko aterian. Sappitatin ja herkkutatin erottaa toisistaan parhaiten jalan perusteella. Herkkutatin jalassa on tiheä ja vaalea verkkokuvio, kun taas sappitatatin jalan verkkokuvio on tummanruskea ja isosilmäinen.

herkkutatti ja sappitatti
Vasemmalla herkkutatti, oikealla sappitatti.

Suppilovahvero ja rustonupikka

Suppilovahvero on yksi suosituimmista ruokasienistä. Sen lakki on  2–8 cm leveä ja väriltään kellertävän- tumman- tai harmaanruskea. Lakin alapinnalla on helttoja muistuttavia haaroittuvia poimuja. Suppilovahveron jalka on kellertävä.

Suppilovahveron lakki muuttuu sienen vanhetessa suppilomaiseksi. Nuoren suppilovahveron lakki on kupera, minkä vuoksi pienen suppiksen voi sekoittaa rustonupikkaan, jonka lakki on sisäänpäin kääntynyt. Nuoren suppilovahveron ja rustonupikan voi erottaa siitä, että rustonupikan lakin alapinta on sileä. Rustonupikan jalan ja lakin välillä ei myöskään juuri ole värieroa, toisin kuin suppilovahverolla.

Rustonupikka on lievästi myrkyllinen sieni.

suppilovahvero ja rustonupikka
Vasemmalla suppilovahvero, oikealla rustonupikka.

Koivunkantosieni ja myrkkynääpikkä

Koivunkantosieni on erityisesti keittoihin sopiva makoisa ruokasieni. Sen lakki on kellanruskea ja 3–7 cm leveä. Lakki kohoaa usein keskeltä. Lakki ei ole tasavärinen vaan sen keskellä on aurinkoa muistuttava laikku.

Koivunkantosienen jalka on vaaleanruskea, pitkä, hoikka ja tasapaksu.

Koivunkantosienen voi sekoittaa tappavan myrkylliseen myrkkynääpikkään. Sienten kasvupaikat kuitenkin vaihtelevat. Koivunkantosieni kasvaa nimensä mukaisesti koivun kannoilla, kun taas myrkkynääpikkä kasvaa havupuiden kannoilla.

Myrkkynääpikän lakin väri on melko tasainen: keskellä ei ole selvää laikkua, kuten koivunkantosienellä.

koivunkantosieni ja myrkkynääpikkä
Koivunkantosieni vasemmalla, myrkkynääpikkä oikealla.

Peltoherkkusieni ja valkokärpässieni

Peltoherkkusieni on erinomainen ruokasieni, jota kasvaa usein suurina ryhminä nurmikoilla, laitumilla ja niityillä. Sen lakki on valkoinen tai kermanvalkoinen ja 7–15 cm leveä. Lakki on nuorena puolipallomainen ja vanhana kupera.

Peltoherkkusienen jalka on melko paksu, tasapaksu tai hieman nuijamainen. Jalan tyvessä ei koskaan ole tuppea tai suomukiehkuroita, toisin kuin tappavan myrkyllisellä valkokärpässienellä. Sienet myös tuoksuvat erilaisilta. Peltoherkkusieni tuoksuu anikselta tai mantelilta, valkokärpässieni puolestaan raa’alta perunalta.

peltoherkkusieni ja valkokärpässieni
Vasemmalla peltoherkkusieni, oikealla valkokärpässieni.

Lähteet: LuontoPorttiSuomen Sieniseura

X