Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023: Popsitko maitotuotteita ja punaista lihaa yli tuoreiden suositusten?
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Suosituksissa kehotetaan lisäämään kasvisten ja kalan määrää lautasella ja vähentämään erityisesti punaisen lihan käyttöä sekä kohtuullistamaan maitotuotteiden kulutusta terveys- ja ympäristösyistä.
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 kehottavat erityisesti punaisen lihan ja maitotuotteiden kohtuukäyttöön.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Suosituksissa kehotetaan lisäämään kasvisten ja kalan määrää lautasella ja vähentämään erityisesti punaisen lihan käyttöä sekä kohtuullistamaan maitotuotteiden kulutusta terveys- ja ympäristösyistä.
Kesäkuussa 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat viiden vuoden pitkäjänteisen työn tulosta. Suositukset pohjautuvat uusimpaan tieteelliseen näyttöön ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä.
Tavallisesti pohjoismaiset ravitsemussuositukset uusitaan 8–10 vuoden välein, mutta nyt uudistamiseen kului aikaa 11 vuotta. Syynä on se, että tällä kertaa suosituksissa on otettu huomioon myös ympäristö YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiantoon pohjautuen.
– Suositukset on annettu niin, että ruuan käytön ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Esimerkiksi kun tiedetään, että terveyden kannalta olisi suositeltavaa käyttää tietty määrä kasviöljypohjaisia rasvoja, annamme ympäristön näkökulmasta suosituksen, millaisia rasvoja tulisi suosia, jotta ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet, suosituksia mukana laatimassa ollut professori Maijaliisa Erkkola toteaa.
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten tiedepohjan perusteella päivitetään kansalliset ravitsemussuositukset. Suomalaiset suositukset julkistetaan ensi vuonna. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, millaista ruokaa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikkaruokaloissa tarjotaan, sekä ohjaavat suomalaista ravitsemuspolitiikkaa.
– Ravitsemussuosituksilla haastetaan poliittisia päättäjiä tekemään sellaisia ratkaisuja, joiden avulla kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä suositusten mukaisia valintoja.
Ruoan hinnannousu on vaikuttanut pienituloisten valintoihin
Erkkolan mukaan on selvää, että ruoan hinnannousu on johtanut erityisesti pienituloiset tekemään terveyttä haittaavia valintoja ruokaostoksilla, sillä erityisesti terveellisten kasvisten sekä kalan hinta on noussut huomattavasti.
– On tutkittu, että kun perheessä on pienet tulot, niin silloin terveys tai ympäristöystävällisyys eivät ole ruokavalinnoissa ne ykkösasiat, vaan hinta suhteessa määrään, sekä tuttuus, koska ei haluta hävikkiä.
Kuluttajan kukkarolle, tuottajille ja ympäristölle paras tapa on syödä satokauden mukaan. Kesäisin kotimaisten kasvisten hinnat ovat maltillisimpia ja metsät täyttyvät pian marjoista ja sienistä. Myös järvissä on tuoretta kalaa saatavilla.
– Toivoisin, että kalastaminen olisi taito, joka periytyisi eteenpäin, sillä kotimaisten pikkukalojen, kuten aliarvostetun särjen, kalastaminen puhdistaa järviä, eli niillä on sekä terveys- että ympäristövaikutuksia. Uusien suositusten mukaan kalaa olisi hyvä syödä 300–450 grammaa viikossa.
Uudet ravitsemussuositukset: muutoksia maitotuotteiden ja lihan määrään
Suomalaisille suurin proteiininlähde on liha. FinRavinto-tutkimuksen mukaan vuonna 2017 suomalaiset miehet kuluttivat punaista lihaa peräti 762 grammaa ja naiset 392 grammaa viikossa. Uusien suositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä enintään 350 grammaa viikossa.
Kasviksia tulisi puolestaan syödä 500-800 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet syövät kuitenkin vain 316 grammaa vuorokaudessa ja naisetkin vain 380 grammaa vuorokaudessa.
– Tilanne korjaantuisi, jos punaista lihaa lähdettäisiin korvaamaan palkokasveilla, kalalla, täysjyväviljalla tai hedelmillä, marjoilla ja vihanneksilla. Jo pienikin, pysyvä muutos saa paljon aikaan kansanterveydelle ja ympäristölle, Erkkola painottaa.
”Jos pelkkiä ympäristöasioita olisi katsottu, maitotuotteiden määrää oltaisiin tiukennettu vieläkin enemmän.”
Uudet ravitsemussuositukset menevät vihreästä linjastaan huolimatta terveysasiat edellä. Tästä hyvä esimerkki ovat maitotuotteet, joita suomalaiset kuluttavat runsaasti. Nykyiset suomalaissuositukset suosittelevat 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin. Uusien suositusten mukaan vähärasvaisia maitotuotteita tulisi käyttää 350–500 millilitraa päivässä.
– Jos pelkkiä ympäristöasioita olisi katsottu, maitotuotteiden määrää oltaisiin tiukennettu vieläkin enemmän. Maitovalmisteet ovat kuitenkin keskeinen kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin lähde. Jos maitotuotteita ei käytä, on tärkeää pitää huoli, että näitä kolmea tärkeää ravintoainetta saa muualta ruokavaliosta.
Juuston käyttöä pyritään kohtuullistamaan
Sen sijaan uudet ravitsemussuositukset pyrkivät kohtuullistamaan juuston käyttöä. Syynä tähän ovat juuston valmistuksen ympäristövaikutukset sekä se, että juusto on terveydelle haitallisen tyydyttyneen rasvan ja suolan lähde. Leivän päälle voi kokeilla laittaa kasvisrasvalevitteen lisäksi vaikkapa humusta tai siemeniä.
– Siemenien, pähkinöiden sekä palkokasvien, jotka ovat nyt omana ryhmänään, käyttöä tulisi huomattavasti lisätä. Leivän olisi hyvä olla täysjyväleipää, sillä täysjyväviljaa suositellaan 90 grammaa päivässä.
Myös peruna on uusissa suosituksissa nostettu takaisin arvoonsa sekä sen sisältämien tärkeiden ravintoaineiden että sen ympäristöystävällisyyden vuoksi.
D-vitamiinilisä ei ole välttämätön
Pimeänä vuodenaikana loka-maaliskuussa suomalaisten olisi tärkeä kiinnittää huomiota D-vitamiinin saantiin. Suositusten mukaan D-vitamiinia tulisi saada 10 mikrogrammaa päivässä.
Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat Suomessa kala sekä D-vitamiinilla täydennetyt rasvalevitteet sekä maitovalmisteet. Lisäksi alle 18-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
– Jos ei syö kalaa tai käytä täydennettyjä ravintorasvoja ja maitovalmisteita, on hyvä käyttää pimeimpänä vuodenaikana D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Muuten D-vitamiinia ei tarvitse syödä purkista.
Näin on, koska tutkimusnäyttö ei puolla sitä, että suuresta D-vitamiinimäärästä olisi hyötyä.
– Päinvastoin, jos D-vitamiinia nauttii toistuvasti yli 100 mikrogrammaa päivässä, voi siitä seurata haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi hyperkalsemia, jolloin kalsiumin määrä on elimistössä liian suuri.
Uusien ravintosuositusten mukaan B12-vitamiinia tulisi saada 4 mikrogrammaa päivässä. Hyviä B12-vitamiinin lähteitä ovat maitotuotteiden lisäksi liha, kala, maksa ja munuaiset.
– B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinkunnantuotteista, joten vegaanien olisi todella tärkeää käyttää B12-vitamiinilla täydennettyjä tuotteita sekä B12-ravintolisää, Erkkola muistuttaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous