Hyvinvointi

Rytmihäiriö – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Lievät rytmihäiriöt ovat useimmiten vaarattomia. Terveenkin ihmisen sydän saattaa seota rytmistään esimerkiksi jännitystilanteissa. Joillain sydän muljahtelee, toisilla tykyttää tuhatta ja sataa. Joskus rytmihäiriöt saattavat olla merkki sydänsairaudesta, joten ne on hyvä tutkituttaa.

Rytmihäiriö

1. Mikä on sydämen rytmihäiriö?

Rytmihäiriössä sydämen sähköimpulssit liikkuvat eri tahtiin kuin tavallisesti. Tällöin sydämen syke kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti. Sydänsairauksia sairastavilla rytmihäiriöt ovat muita tavallisempia, mutta perusterveenkin sydän sekoaa joskus rytmissään, esimerkiksi kuumeessa tai jännittävässä tilanteessa.

2. Mikä saa sydämen rytmin sekaisin?

Rytmihäiriö saattaa johtua rakenteellisesta sydänviasta. Myös sydämen sähköjärjestelmän viat aiheuttavat rytmihäiriöitä. Voimakkaat tunnetilat voivat laukaista rytmihäiriön, sillä sydämen rytmin määräävä sinussolmuke on yhteydessä hermojärjestelmäämme.

3. Millaisia tuntemuksia rytmihäiriö saa aikaan?

Rytmihäiriöitä on erilaisia: jollakin sydän tykyttää, toisella se muljahtelee. Joku kertoo, että rytmihäiriö salpaa hengen. Syy näihin tuntemuksiin on puutteellisessa verenkierrossa: kun sydän ei supistele tuttuun tapaan, verenkierto häiriintyy. Tosin kaikki eivät tunne sydämensä rytmihäiriöitä lainkaan.

4. Milloin pitää lähteä sairaalaan?

Jos rytmihäiriöön liittyy tajunnan menetys tai se on lähellä, tai sydämen kiihkeä tahti ei rauhoitu levossa, on paras lähteä sairaalaan. Rytmihäiriö on hyvä tutkituttaa omalääkärillä, jos se huolestuttaa.

5. Miten rytmihäiriöitä tutkitaan?

Potilastiedot ja suvun mahdolliset sydänsairaudet auttavat lääkäriä rytmihäiriön syyn selvittämisessä, samoin sydämen kuuntelu, verenpaineen mittaus ja verikokeet. Lisäksi potilaalta otetaan sydänfilmi eli EKG. Jos edelliset ovat kunnossa, mutta rytmihäiriöt vaivaavat, eikä potilas ehdi niiden aikana lääkäriin, hän saattaa saada mukaansa sydämen rytmiä nauhoittavan holter-laitteen.

Rytmihäiriön syyn selvittämiseksi potilas voidaan lähettää rasituskokeeseen tai ultraäänitutkimukseen – rasituskokeeseen siksi, että osa rytmihäiriöistä tulee rasituksessa. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata elektrofysiologiseen tutkimukseen eli sydämen sisäiseen rytmihäiriötutkimukseen tai sydämen varjoainetutkimukseen.

6. Millaisia rytmihäiriöitä on olemassa?

Eteisvärinä on aikuisten tavallisin rytmihäiriö, ja se yleistyy ikääntyessä. Eteisvärinä liittyy usein sydänsairauteen, kuten kohonneeseen verenpaineeseen tai sepelvaltimotautiin. Se on pääsääntöisesti hyvänlaatuinen, mutta haltijansa olon se tekee epämukavaksi. Eteis- tai kammioperäiset lisälyönnit sen sijaan ovat yleensä vaarattomia. Jos sydän on rakenteeltaan terve, näitä lisälyöntejä ei yleensä tarvitse hoitaa.

Joillakin ihmisillä esiintyy ylimääräisiä johtoratoja. Ne muodostavat yhdessä normaalien johtoratojen kanssa kiertoradan eteisten ja kammioiden välille. Sähköimpulssi voi jäädä kiertämään sitä ja aiheuttaa nopean jatkuvan rytmihäiriön.

Kammioiden tiheälyöntisyydessä, kammiotakykardiassa, sydän paukuttaa kammion puolella ylimääräistä joko koko ajan tai jaksoittain. Kammiotakykardia voi muuttua vaaralliseksi kammiovärinäksi. Kammio-takykardia vaatii aina erikoislääkärin tutkimuksia syyn selvittämiseksi.

Liian verkkainen rytmi voi saada aikaan aivoverenkierron häiriön ja tajunnanmenetyksen. Harvalyöntisyyden syynä voi olla sydämen oman ”tahdistajan” eli sinussolmukkeen sairaus tai sydämen johtoratojen vika.

7. Miten rytmihäiriötä hoidetaan?

Jos eteisvärinä jää päälle, potilaalle voidaan tehdä rytminsiirto joko lääkkeellä tai sähköllä, kunhan eteisvärinä on kestänyt vähemmän kuin 48 tuntia. Jos potilas hakeutuu tätä myöhemmin hoitoon, tarvitaan verenohennushoitoa mahdollisten aivoveritulpan riskiä kasvattavien verihyytymien varalta. Kolmen viikon verenohennushoidon jälkeen voidaan rytminsiirto tehdä sähköisesti.

Eteisvärinä uusii helposti ja vaatii tämän vuoksi usein estolääkityksen, lähinnä beetasalpaajan. Tärkeää eteisvärinän hoidossa on sen taustalla olevan sairauden hoito. Eteisvärinää voidaan joskus hoitaa sydämen sisäisellä tahdistimella ja katetriablaatiolla. Jos rytmihäiriön syyksi todetaan ylimääräinen johtorata, se voidaan polttaa pois katetriablaatiolla. Katetriablaatiossa sydämen sisään viedään verisuonten kautta ohuet katetrit, joilla sydäntä tahdistetaan ja käynnistetään rytmihäiriö. Näin löydetään sen aiheuttava pesäke tai rata, joka tuhotaan sähkövirralla.

Harvalyöntisyyttä hoidetaan sydämen tahdistajalla. Rytmihäiriötahdistimella hoidetaan myös sydämen vakavia rytmihäiriöitä: kammiotakykardiaa ja kammiovärinää.

8. Mitä nimikkeillä SVT ja pitkä QT tarkoitetaan?

SVT on yleisnimike eteisperäisille rytmihäiriöille, joiden syynä voi olla ylimääräinen johtorata tai eteisissä esiintyvä pesäke, joka aiheuttaa nopean rytmihäiriön. Sitä hoidetaan joko lääkkein tai tuhoamalla oikorata tai pesäke katetriablaatiolla.

Pitkä QT -oireyhtymällä tarkoitetaan harvinaista geenivirheen aiheuttamaa sydämen sähköjärjestelmän poikkeavuutta, joka altistaa kammiotakykardialle ja pahimmassa tapauksessa äkkikuolemalle. Sitä hoidetaan beetasalpaajilla ja rytmihäiriötahdistimella. Perinnöllisiä rytmihäiriöitä kannattaa epäillä, jos suvussa on esiintynyt toistuvia äkkikuolemia muuten terveillä henkilöillä. QT-geenivirhe voidaan todeta verikokeilla.

9. Voiko rytmihäiriölle tehdä itse mitään?

Vaarattomia rytmihäiriöitä voi hallita: esimerkiksi lisälyöntejä välttämällä runsasta kahvittelua ja alkoholinkäyttöä tai muita provosoivia tekijöitä. Liikunta ja terveellinen, säännöllinen elämänmeno estävät rytmihäiriöitä ja niitä laukaisevia tekijöitä. Kun rytmihäiriö tulee, on tärkeää saada itsensä rauhoittumaan, hengittää rauhallisesti ja mennä pitkälleen tai istua. Hätäily pahentaa rytmihäiriöitä. Kiertoaktivaatioon perustuvan rytmihäiriön voi saada pysähtymään hengitystä pidättämällä.

10. Voiko rytmihäiriöitä ehkäistä?

Rytmihäiriöitä voi ehkäistä huolehtimalla siitä, ettei sairastu sydäntauteihin, kuten sepelvaltimotautiin tai verenpainetautiin ja niille altistaviin sairauksiin. Huonosti hoidettuun verenpainetautiin liittyy vasemman kammion paksuuntumaa, mikä altistaa rytmihäiriöille. Sekä sepelvaltimotauti että korkea verenpaine ovat pitkälti ehkäistävissä elämäntavoilla. Sydämen rakenteelliseen poikkeavuuteen liittyviä rytmihäiriöitä ei pysty itse ehkäisemään.

Suomen Sydänliitto, Rytmihäiriöt

Asiantuntijana kardiologian ylilääkäri, dosentti Vesa Virtanen, TAYS

Teksti: Virve Järvinen

X