Mikä ehkäisy sopii esivaihdevuosiin?
Ellei toivo raskautta, ehkäisyä on varminta käyttää niin kauan, kun tulee vuotoja.
Seksielämä

Mikä ehkäisy on paras yli nelikymppiselle? Gynekologi: Hormonikierukalla hoituu osa vaihdevuosien hormonikorvaushoidosta

Varmoihin päiviin ei voi luottaa esivaihdevuosissakaan. Neljänkympin jälkeen ehkäisy voi olla hyvä päivittää uuteen, paremmin sopivaan.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Joko esivaihdevuosissa voi luottaa varmoihin päiviin?

Kuukautiskierto ja vuotojen määrä muuttuvat epäsäännöllisiksi yleensä muutamia vuosia ennen vaihdevuosia, noin 45 ikävuoden jälkeen. Siirtymävaihetta kutsutaan esivaihdevuosiksi. Silloin estrogeenia tuottavien munasarjojen toiminta vähitellen hiipuu. Vaihdevuosissa kuukautiset loppuvat kokonaan.

Koska munasolun irtoamisen ajankohta vaihtelee, varmoihin päiviin ei esivaihdevuosissa voi luottaa. Naisella voi olla vaihdevuosiin asti kiertoja, jolloin munasolu irtoaa ja raskaus voi alkaa. Ellei toivo raskautta, ehkäisyä on varminta käyttää niin kauan, kun tulee vuotoja.

Lue myös: Pahenevatko kuukautisvaivat iän myötä? Gynekologi listaa kolme tyypillistä muutosta kuukautisissa yli nelikymppisillä

2. Koska voi olla varma, ettei enää tarvitse ehkäisyä?

Jos haluaa pelata varman päälle, esivaihdevuosi-ikäisen naisen kannattaa odottaa vielä mahdollista vuotoa puoli vuotta. Tuon ajan jälkeen vuodot harvoin palaavat.

Vaihdevuodet ovat lähellä, kun kuukautiskierto pitenee normaalista 24–35 päivästä. Vuodot myös muuttuvat usein runsaammiksi. Monelle tulee jo satunnaisia vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, hikoilua ja uniongelmia.

Vaihdevuosioireet voivat peittyä ja oireita voi olla vaikea tunnistaa, jos käyttää hormonaalista ehkäisyä.

Lue myös: Vaihdevuosista voi alkaa uusi, innostava elämänvaihe – näitä asioita on tärkeää pysähtyä pohtimaan, kun mielessä myllertää

3. Kannattaisiko varmuuden vuoksi ­tarkistaa hormonitasot verikokeella?

Munasarjojen toiminnan hiipuminen näkyy veressä kohonneena FSH-pitoisuutena. FSH on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka ohjaa munasarjoja tuottamaan estrogeenia. Kun estrogeenin tuotto hiipuu, FSH:n määrä elimistössä kasvaa.

Esivaihdevuosissa FSH-taso voi vaihdella melkoisesti. Se ei ole sataprosenttisen luotettava mittari kertomaan, tarvitseeko esivaihdevuosi-ikäinen nainen ehkäisyä.

4. Voiko e-pillereitä käyttää vaihdevuosiin saakka?

Jos nainen on terve, normaalipainoinen, ei tupakoi ja verenpaine on normaali, hän voi yleensä jatkaa vaihdevuosiin saakka samalla ehkäisymenetelmällä kuin nuorempana.

Estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävä ehkäisyvalmiste ja ikä lisäävät kumpikin laskimotukosriskiä, ja siksi kaikkia pillereitä, ehkäisylaastaria ja -rengasta ei voi suositella esivaihdevuosi-ikäisille.

Yhdistelmäehkäisy sopii 40 vuotta täyttäneelle, jos sen estrogeeni on estradiolia. Se vastaa rakenteeltaan naisen omaa estrogeenia eikä lisää laskimotukoksen riskiä.

Pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä minipillereitä, ehkäisykapselia ja hormonikierukkaa voi käyttää vaihdevuosiin saakka.

5. Uskaltaako e-pillereillä ehkäistä, jos vyötärön ympärys vähän kasvaa?

Ylipaino lisää jo itsessään laskimotukoksen riskiä. Muutama kosmeettinen kilo ei kuitenkaan estä e-pillereiden käyttöä. Esivaihdevuosissa naisen paino tahtoo nousta muutamalla kilolla, ja näihin kiloihin kannattaa suhtautua lempeydellä.

Ihonalainen rasvakudos tuottaa tehokkaasti estrogeenia. Pieni esivaihdevuosien painonnousu on elimistön oma keino korvata munasarjojen hiipumiseen liittyvää estrogeenivajetta.

Hormoni­kierukalla voidaan hoitaa esivaihdevuosissa yleisiä vuoto­häiriöitä.

6. Koska kierukasta kannattaa luopua?

Kuparikierukkaa voi käyttää vaihdevuosiin saakka, mutta esivaihdevuosissa sitä ei kannata vaihtaa uuteen. Kuparikierukka palvelee keskimäärin kuusi vuotta, minkä jälkeen joissain ta­pauksissa sen pinnalle alkaa kasvaa sädesientä. Sieni tulehduttaa kohdun limakalvoa ja aiheuttaa vuotohäiriöitä.

Hormonikierukkaa voi käyttää vielä vaihdevuosissakin. Se tulee vaihtaa uuteen viiden–seitsemän vuoden välein.

7. Miksi hormoni­kierukkaa ehdotetaan lähes jokaiselle?

Hormonikierukalla voidaan hoitaa esivaihdevuosissa yleisiä vuotohäiriöitä. Vuodot vähenevät ja jäävät monella vähitellen pois kokonaan. Tosin käytön alussa osalle voi tulla tiputteluvuotoa.

Kun naisella on valmiina hormonikierukka, osa vaihdevuosien hormonikorvaushoidosta on hoidettu. Hormonikierukasta vapautuu keltarauhashormonia, joka suojaa kohdun limakalvon liikakasvulta. Jotkut naiset kokevat, että hormonikierukka helpottaisi vaihdevuosioireita, mutta tutkimusnäyttöä asiasta ei ole.

Hormonikierukka ei sovi kaikille. Se voi aiheuttaa iho-ongelmia, päänsärkyä ja vatsakipua.

8. Jos esivaihdevuosissa ehkäisy unohtuu, tarvitaanko jälki­ehkäisyä?

Raskauden mahdollisuus on enää niin pieni, ettei jälkiehkäisyä yleensä tarvita. Jos nainen pelkää raskautta, hän voi hankkia apteekista jälkiehkäisyvalmisteet ja ohjeet sen käyttöön.

Jälkiehkäisyvalmisteista saa kerralla niin ison määrän hormoneja, ettei niihin kannata turvautua kuin poikkeustapauksessa.

9. Voiko kondomia käyttää, jos limakalvot ovat kuivat?

Ohut limakalvo on kuiva ja arka, ja monilla limakalvot ohenevat jo esivaihdevuosissa. Jos kuivat limakalvot haittaavat seksiä ja kondomin käyttöä, kannattaa käyttää paikallisestrogeenia kerran pari viikossa. Sitä voi käyttää turvallisesti, vaikka loppuelämän ajan. Paikallisestrogeeni ei lisää rintasyöpäriskiä.

Hormonittomat voiteet ja geelit kosteuttavat hetkellisesti, mutta ne eivät korjaa limakalvoa kuten paikallisestrogeeni.

Limakalvojen polttelu ja kirvely voivat olla myös hiivatulehduksen oireita. Ellei paikallisestrogeeni auta, kannattaa hakea apteekista hiivalääkettä. Jos vaiva uusii nopeasti, varataan aika gynekologille.

Asiantuntijana gynekologi, professori Jorma Heikkinen, Terveystalo

X