Ihmiset ja suhteet

Pianonsoittaja

16.5.2008

Teksti:

Anna.fi

Pianonsoittaja, Elfriede Jelinek Otava, 2005
Noble-palkinnon saaneen itävaltalaisen kirjailijan, Elfriede Jelinekin, kuvaus naisen rakkauden etsinnästä ja sen katastrofista sen jälkimainingeissa. Kuvauksessa on sylillinen yksinäisyyttä ja aimo annos yksinäisten sielujen yhdessäolon huumaa. Piananonsoittaja on myös tehty elokuvamuotoon. Erika, kirjan päähenkilö, kulkee elämänsä äitinsä talutusnuorassa. Hänestä yritetään nuorena kouluttaa huippupianistia, mutta loppupeleissä hän on vain keski-ikäinen pianonsoiton opettaja. Nainen ajatuu pettymysten ja tuskan riuduttamana erotiikan ja pornon monisäikeiseen maailmaan ja etsii rakkautta, jolle on sittenkin oelmassa vielä mahdollisuus.
Plussat	Yksityiskohtaisen tarkkaa kerrontaa ja juonikuvioita, jotka pitävät otteessaan tarinan loppumetreille saakka. Herättää ajatuksia ja nostattaa hämmästyttävästi tunteita.
Miinukset	Kirjassa ei ole ainoatakaan vuorosanaa. Kaikki on nivottu tyylillisesti kerrontaan, joka alkaa pidemmän päälle hengästyttämään – ja puuduttamaan. Lukija kaipaisi jo ajoittain hengähdystaukoa, mutta kerronta lähes pakottaa jatkamaan pysähtymättä….ja siitä ei hyvä seuraa: silmää alkaa nimittäin armottomasti painaa!
Kenelle sopii	Ennakkoluulottomalle ja rohkealle lukijalle, joka ei kaihda vahvojakaan kohtauksia. Kenelle tahansa sitkeälle sissille, joka uskaltaa hypätä sisälle tarinaan, jonka parissa ei ehdi lepäillä.
Sitaatti	”Hän seisoo jonkin matkan päässä Erikasta, kun hän veltostuu. Klemmer haluaa, että sen jälkeen, kun me olemme suoneet itsellemme lyhyen hengähdystauon, luetella mitä tällaisen miehen kanssa ei saa tehdä. Erikant ämänpäiväinen toiminta johtaa pitkään kieltojen ketjuun.”

X