Statiineja, kiitos!

Korkea kolesteroli on yhdelle heräte elämäntaparemonttiin, toiselle terveysriski. Lääkäri määrää statiineja silloin, kun henkilöllä on suurentunut riski sairastua esimerkiksi sydäninfarktiin.

Kolesterolin yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin on tunnettu jo sata vuotta: liiallisena se ahtauttaa verisuonia ja aiheuttaa valtimoiden kovettumatautia.

- Syytä valtimoiden ahtautumiseen on haettu muun muassa verisuonten rakenteesta, mutta nykyisen tutkimustiedon mukaan ahtautuminen alkaa valtimoiden sisäpinnalta. Kolesterolin ylijäämä kertyy valtimoiden sisäpinnoille pehmeiksi, vuosikymmenien kuluessa kovettuviksi plakeiksi. Kun perimä on ikävällä tavalla kohdallaan ja ruokavalio länsimainen, muutokset verisuonissa käynnistyvät jo lapsuudessa, lääketieteen tohtori, osastonylilääkäri Maire Rantala Seinäjoen keskussairaalasta kertoo.

Suomen Kardiologisen seuran preventio- ja kuntoutusjaoksen sihteerinä toimiva Rantala kehottaa jokaista mittauttamaan kolesteroliarvonsa viimeistään nelikymppisenä. Suomalaisille suositellaan kokonaiskolesteroliarvoksi enintään lukua viisi. Kokonaisarvon lisäksi kannattaa kiinnittää huomio huonoon LDL- ja hyvään HDL-arvoon: mitä suurempi HDL-lukema on, sitä paremmin se suojaa valtimoita. Omia lukemia ei kuitenkaan kannata verrata ystävän arvoihin.

- Yhtä, kaikille sopivaa kolesteroliarvoa ei ole. Korkea kolesteroliarvo ei ole ainoa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä eikä se terveellä ihmisellä yksinään merkitse sydän- tai aivoinfarktia. Terveellä ihmisellä tavoitearvoa korkeampi kolesteroli on merkki tarpeesta kartoittaa muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät kuten ylipaino, keskivartalolihavuus, verenpaine, tupakointi ja alttius diabetekseen sekä sukurasite sydän- ja verisuonisairauksiin.

- Jos muut riskitekijät ovat hallussa, korkea kolesteroli ei vaaranna ratkaisevasti terveyttä eikä siitä ole syytä pelästyä. Mutta jos ihmisellä on kaksi riskitekijää, alttius sairastua kasvaa jo merkittävästi ja tällöin korkeaa kolesterolia pyritään alentamaan. Jotta yksi ei kasva kahdeksi, on toki fiksua tarttua pelkkään kohonneeseen kolesteroliin elämäntapamuutoksilla.

Elintavat ensin kuntoon

Korkeaa kolesterolia lasketaan ensisijaisesti elämäntaparemontilla: runsaasti kuituja ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävällä ruokavaliolla ja liikunnalla ja niiden seurauksena painonpudotuksella. Elintapamuutos on ensisijainen keino alentaa kolesterolia myös silloin, kun ihminen on jo sairastunut sydän- ja verisuonisairauteen.

- Onnistunut elintapojen muutos näkyy puolen vuoden kuluttua veren rasva-arvoissa. Jos motivaatio muutokseen on puuttunut tai muutos ei ole ollut riittävän tehokas ja rasva-arvot ovat yhä koholla ja kokonaisriski riskitestilaskurin mukaan korkea, mietitään kolesterolilääkkeitä. Statiinilääkityksellä ei hoideta kolesteroliarvoja vaan ihmisiä, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin on suuri.

Ennen kuin lääkäri kirjoittaa statiinireseptin, hän tarkistaa laboratoriokokeilla maksa- ja munuaisarvot, kilpirauhasen toiminnan ja verenkuvan sekä tarvittaessa lihasentsyymiarvot. Lihasvaivojen riski statiinilääkityksen yhteydessä on tavallista suurempi iäkkäillä ihmisillä, munuaisen vajaatoiminnasta kärsivillä ja niillä, joiden suvussa on lihassairauksia.

- Potilas tulee lääkehoidon aloittamisen jälkeen seurantaan kahden kuukauden kuluttua ja aiemmin, jos hän epäilee, että lääkkeellä on haittoja. Lihaskipu on loppujen lopuksi melko harvinainen statiinin haittavaikutus, joka saattaa poistua statiitinia vaihtamalla. Markkinoilla on kaikkiaan kuusi eri statiinia, joista on apteekeista saatavilla peräti 27 eri rinnakkaisvalmistetta.

Lääkehoito alentaa tehokkaasti kokonaiskolesterolia. Parin kuukauden jälkeen kokonaiskolesteroli on yleensä laskenut 20-30 prosenttia ja hyvä kolesteroli noussut viidestä kymmeneen prosenttia.

Valtaosa statiinien käyttäjistä saa reseptin yhdelle kolesterolilääkkeelle. Useampaa kolesterolipitoisuutta korjaavaa valmistetta tarvitaan silloin, kun henkilö sairastaa perinnöllistä rasva-aineenvaihdunnan häiriötä. Yhdistelmähoitoa saavat potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

- Lääkkeet eivät vapauta potilasta terveellisistä elämäntavoista. Yhdessä nämä saattavat muuttaa henkilön rasvaprofiilia niin, että statiiniannosta voidaan alentaa. Riittävän tehokkaan elämäntaparemontin myötä on joskus voitu jopa luopua lääkkeistä.

Riskilaskuri käyttöön

Viime syksynä käynnistynyt rasvakeskustelu sai monen luopumaan kolesterolilääkkeistään.

- Veren rasva-arvojen mittaustilaisuuksia järjestävät tahot kertovat, että tilaisuuksissa mitataan nyt aiempaa huomattavasti korkeampia kokonaiskolesteroliarvoja. Ne tulevat varmasti näkymään sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa tulevaisuudessa. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että meillä statiineilla estetään joka vuosi tuhansia sydänkuolemia, sydäninfarkteja ja aivohalvauksia.

Lääkäri tekee työtään tavoitteenaan estää ihmisiä sairastumasta. Hän määrää statiineja potilaalleen silloin, kun tällä on suurentunut riski sairastua esimerkiksi sydäninfarktiin.

Hyvä lääkäri-potilassuhde ja hyvä hoitotulos perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen.

- Jos potilas vähänkin epäilee lääkehoidon tarpeellisuutta, hänen tulisi kertoa siitä lääkärille rehellisesti eikä jättää hänelle määrättyjä lääkkeitä syömättä. Potilaalla on oikeus pyytää lääkäriä todistamaan esimerkiksi riskilaskurin avulla, kuinka lääkehoito vaikuttaa hänen henkilökohtaiseen sairastumisriskiinsä. Luottamuksellisessa potilas-lääkärisuhteessa potilas voi kysyä lääkäriltä myös tämän mahdollisista sidonnaisuuksista lääketehtaisiin.

Testaa kolesterolin vaikutus oman sydänriskiisi

Asiantuntijana osastonylilääkäri Maire Rantala,Seinäjoki

Teksti: Virve Järvinen