Ihoa pistelee, kurkkua turvottaa, henkeä ahdistaa – jokaisen olisi hyvä osata tunnistaa anafylaktinen reaktio, joka vaatii aina välitöntä hoitoa
Anafylaksia on yleensä allergiasta johtuva yleisreaktio, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi ruoka-aine tai hyönteisen pisto. Hoitamattomasta reaktiosta saattaa kehittyä anafylaktinen sokki, joka on pahimmillaan hengenvaarallinen.
Vaikeasti allergisten tulisi kantaa adrenaliiniruisketta aina mukanaan.
Anafylaksia on yleensä allergiasta johtuva yleisreaktio, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi ruoka-aine tai hyönteisen pisto. Hoitamattomasta reaktiosta saattaa kehittyä anafylaktinen sokki, joka on pahimmillaan hengenvaarallinen.
Reisilihakseen pistettävä adrenaliini voi pelastaa anafylaksiasta kärsivän hengen. Siksi jokaisen olisi hyvä tunnistaa, miten anafylaktinen reaktio oireilee, ja uskaltaa tarpeen tullen tarttua adrenaliinipiikkiin. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Auli Hakulinen HUSista muistuttaa, että vaikka anafylaksian oireiden vaikeusaste vaihtelee, voi reaktiosta pahimmillaan kehittyä henkeä uhkaava anafylaktinen sokki.
– Anafylaksia tarkoittaa vakavaa ja moneen elimeen samanaikaisesti vaikuttavaa reaktiota, jossa kehon immuunipuolustusjärjestelmä pyrkii taistelemaan haitalliseksi tulkitsemaansa allergeenia vastaan vapauttamalla elimistöön hallitsemattomasti histamiinia ja muita välittäjäaineita, hän sanoo.
Anafylaktinen reaktio voi yllättää missä tahansa tilanteessa
Reaktion oireet alkavat tyypillisesti vain muutama minuutti allergeenille altistumisen jälkeen ja saavuttavat huippunsa 15–30 minuutissa.
Anafylaksian tyypillinen ensioire on kutina iholla, suussa, nielussa tai jalkapohjissa. Myös nokkosihottuma ja ihon laaja-alainen punoitus ovat Hakulisen mukaan tavallisia.
– Parissa minuutissa oireet voivat edetä hengityksen vaikeutumiseen sekä esimerkiksi kielen tai kurkun turpoamiseen. Moni kärsii myös maha-suolikanavan oireista, kuten oksentelusta, ripulista tai huonovointisuudesta. Vaikeissa tapauksissa anafylaksiaan liittyvä verenpaineen lasku voi johtaa huimaukseen tai tajuttomuuteen, hän sanoo.
Yleensä anafylaksian aiheuttaa allergia, mutta joskus harvoin anafylaktinen reaktio voi johtua myös pelkästä fyysisestä rasituksesta tai monen tekijän yhdistelmästä.
– Reaktion voi saada kuka tahansa, mutta vaikeista allergioista ja astmasta kärsivät ovat muita alttiimpia anafylaksialle. Moni kärsii allergioista myös tietämättään. Pelkästä kovasta fyysisestä rasituksesta saatu reaktio on harvinainen, Hakulinen sanoo.
Yli puolet anafylaktioista johtuu ruoka-aineallergioista. Useimmiten aiheuttajina ovat pähkinät tai siemenet, kananmunat, maitotuotteet, hedelmät, viljat tai soijapavut. Myös esimerkiksi ampiaisen pisto tai allergisoiva lääkeaine voi johtaa anafylaksiaan.
Esimerkiksi herkimmille kala-allergisille voi joskus tulla anafylaktinen reaktio pelkästä kalan hajusta.
– Hengitettävät allergeenit, kuten siite- ja eläinpöly, aiheuttavat monille astma- tai allergiaoireita, mutta varsinaista anafylaktista reaktiota niistä ei kuitenkaan ole mahdollista saada.
Suomessa hoidetaan anafylaksian vuoksi vuosittain arviolta 150–250 potilasta. Kuolemaan anafylaktinen reaktio johtaa 1–2 prosentissa tapauksista.
– Sydän- ja verisuonisairaudet sekä huonossa hoitotasapainossa oleva astma kuitenkin lisäävät anafylaksian vaarallisuutta. Siksi myös lievä astma olisi tärkeää hoitaa asianmukaisesti, vaikkei se haittaisikaan arkea, Hakulinen muistuttaa.
Nopeasti pistetty adrenaliini voi pelastaa hengen
Anafylaksian ainoa tehokas hoito on adrenaliini lihakseen pistettynä. Adrenaliinipiikki pistetään reiden ulkosivun lihakseen, tarvittaessa vaatteiden läpi.
– Adrenaliini vaikuttaa muun muassa verisuonia supistamalla ja hengitysteitä laajentamalla, mikä vähentää nopeasti reaktioon liittyviä oireita, Hakulinen sanoo.
Vaikeasti allergisten tulisikin kantaa adrenaliiniruisketta aina mukanaan, ja jokaisen olisi hyvä osata pistää se tarvittaessa itselleen tai muille.
– Adrenaliinia pitää antaa heti, kun anafylaksian oireet tunnistetaan. Turhaan pistetystä adrenaliinista ei ole haittaa, joten piikkiä kannattaa käyttää herkästi. Potilaalle voi antaa myös avaavaa astmalääkettä, antihistamiinia tai kortisonitabletteja.
Hakulisen mukaan anafylaksiaa epäiltäessä tulee soittaa hätänumeroon, sillä anafylaktinen reaktio vaatii aina päivystyksellistä hoitoa.
– Päivystykseen on hakeuduttava, vaikka oireet lieventyisivät, sillä anafylaktinen reaktio uusiutuu ensioireiden rauhoituttua joka viidennellä. Siksi potilasta pidetään sairaalan tarkkailussa useimmiten 4–8 tunnin ajan, hän sanoo.
Ellei potilas pääse nopeasti sairaalaan eikä adrenaliinipiikkiä ole, Hakulinen ohjeistaa välttämään fyysistä rasitusta ja juomaan runsaasti nestettä.
Oireita voi pyrkiä lievittämään myös allergialääkkeillä.
– Jokaiselle anafylaksian ensimmäistä kertaa saaneelle olisi lisäksi hyvä tehdä astmatutkimus ja pyrkiä selvittämään, mikä reaktion aiheutti. Aina anafylaksian syy ei selviä, mutta lääkäri voi kirjoittaa adrenaliinipiikkireseptin mahdollisten uusien kohtausten varalle, hän sanoo.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous