Terveys

Pahat kuukautiskivut voivatkin olla endometrioosi – 9 kysymystä vaivasta, josta kärsii joka kymmenes nainen

Kun yksi kipukohtaus loppuu, alkaa toinen – endometrioosissa kipu voi viedä naiselta jalat alta. Silti sairaus jää usein hoitamatta.

Teksti: Virve Järvinen Kuvat: Mika Soikkeli

Äidillä, isoäidillä, tädillä. Suvussa kaikilla naisilla voi olla kovat kuukautiskivut. Kipukrampit saavat naisen lyyhistymään lattialle. Sama voi toistua kuukaudesta, pahimmillaan vuodesta toiseen, sillä moni endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti menee sukurasituksena kulkevien kuukautiskipujen piikkiin.

Nainen ei itse välttämättä osaa yhdistää kipujaan endometrioosiin, mutta ei osaa lääkärikään – ei vaikka joka kymmenes nainen sairastaa sitä. Miksi endometrioosi on vaikea tunnistaa?

– Endometrioosi ei välttämättä aina näy gynekologisessa tutkimuksessa eikä ultra­ääni- tai edes magneettitutkimuksessa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Piritta Hynninen kertoo.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoihin, munanjohtimiin sekä suolen ja virtsarakon pinnoille. Endomet­rioosi aiheuttaa lantionpohjaan kroonisen tulehduksen, joka yhdessä endometrioosipesäkkeeseen kasvaneiden hermopäätteiden kanssa aiheuttaa kivun.

– Pahimmillaan kipu invalidisoi ja alkaa selvästi päiviä ennen kuukautisvuotoja. Oireet voivat olla myös epämääräisiä, pitkin kiertoa tuntuvia vatsakipuja, ja saada täten lääkärin epäilemään endometrioosin sijaan esimerkiksi toiminnallisia vatsavaivoja.

1. Miten endometrioosi löytyy?

Munasarjaan tullut endometrioosi on yleensä helppo diagnosoida, sillä se näkyy ultraäänessä kystana, nesteen täyttämänä rakkulana. Syvän, peräsuolen ja emättimen väliin tulleen endometrioosin lääkäri voi tuntea sormilla – jos hän vain osaa hakea sitä.

Vaikein on löytää endometrioosi, joka tekee vatsakalvon pinnalle pieniä, halkaisijaltaan alle viiden millimetrin kokoisia pesäkkeitä. Tämä sirottumamuoto on endometriooseista yleisin, ja se löytyy vain laparoskopiassa, nukutuksessa tehtävässä vatsaontelon tähystyksessä.

2. Koska itsellä kannattaa epäillä endometrioosia?

Voimakkaat kuukautiskivut ovat yleensä ensimmäinen endomet­rioosin merkki. Kipu ei pysy hallussa kohtuudella käytetyillä tulehduskipulääkkeillä ja estää normaalin arjen. Vähitellen se pitkittyy ja tulee päiviä ennen kuukautisia ja jatkuu joitain päiviä niiden jälkeen. Joskus kipu tulee myös kierron puolivälissä. Levinneessä taudissa kivuttomia viikkoja ei juuri ole.

Peräsuolen ja virtsarakon lähellä endometrioosi tekee vessakäynneistä kipeitä. Jälkimmäisestä voi tulla jatkuva pissahätä, kipua virtsatessa ja pissan sekaan verta. Hartiapistos kielii pallean seudulle tulleesta endometrioosista. Yhdyntä voi sattua niin, ettei sitä tee edes mieli. Jos suvun naisilla on endometrioosia, sitä kannattaa epäillä itselläkin, varsinkin, jos on siihen viittaavia oireita. Tauti kulkee vahvasti perimässä.

3. Mitä tapahtuu, jos endomet­rioosia ei hoideta?

Endometrioosikivussa työnteko ja opiskelu eivät onnistu. Jatkuva kipu rajoittaa elämää ja altistaa masennukselle. Pitkään jatkunut, huonosti hoidettu kipu voi kroonistua, ja vaikka endometrioosi saataisiin hoidoilla kuriin, voi krooninen kipuherkkyys jäädä vaivaamaan ja rajoittamaan elämää.
Endometriooseista 20 prosenttia on oireettomia, mutta silti sairaus voi aiheuttaa kiinnikkeitä ja sitä kautta lapsettomuutta. Endometrioosi paljastuu usein lapsettomuustutkimuksissa.

4. Miten endometrioosia hoidetaan?

Endometrioosi on estrogeenistä riippuvainen sairaus, eli estrogeenihormoni saa limakalvopesäkkeet kasvamaan. Munasarjat, mutta myös endomet­rioosipesäkkeet tuottavat estrogeenihormonia.
Endometrioosia hoidetaan minimoimalla estrogeenin eritys. Se onnistuu yhdistelmäehkäisypillereillä, keltarauhashormonitableteilla, hormonikierukassa annostellulla keltarauhashormonilla tai pistoksina annettavilla GnRH-analogeilla. Ne ovat lääkkeitä, jotka lamaavat tilapäisesti aivolisäkkeen ja sitä kautta munasarjojen toimintaa. GnRH-analogit aiheuttavat vastaavan tilan kuin vaihdevuodet, ja hoito tarvitsee sivuvaikutusten vähentämiseksi rinnalleen usein vaihdevuosilääkityksen.

5. Mitä jos nainen ei halua käyttää hormoneja?

Endometrioosipesäkkeitä voidaan poistaa leikkaamalla. Niin tehdään yleensä vasta, jos hormonit eivät auta tai kivut ovat sietämättömät. Leikkaus ei estä uusien pesäkkeiden syntyä. Esimerkiksi munasarjapesäkkeistä puolet uusii parin vuoden sisällä leikkauksesta ilman hormonihoitoa. Ilman hormoneja nainen voi äkkiä olla leikkauskierteessä.

6. Mikä auttaa kipuun?

Ensimmäiseksi kokeillaan tulehduskipulääkkeitä. Elleivät ne auta, kokeillaan reseptillä saatavia vahvempia kipulääkkeitä ja niiden yhdistelmiä. Jos kipu vie sairaalaan, kipulääkettä annetaan suonensisäisesti tai lihakseen.

Tietoisuustaidot, stressinhallinta ja liikunta ovat lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja. Pomppuja ja tärähdyksiä sisältävät liikuntalajit eivät sovi, sillä endometrioosikipu voi äityä jo liikkuvan auton tärinästä. Kannattaa kokeilla myös lantionpohjan fysioterapiaa ja akupunktiota.

Endometrioosi: Jos suvun naisilla on endometrioosia, sitä kannattaa epäillä itselläkin, etenkin, jos on siihen viittaavia oireita. Tauti kulkee vahvasti perimässä.

Jos suvun naisilla on endometrioosia, sitä kannattaa epäillä itselläkin, etenkin, jos on siihen viittaavia oireita. Tauti kulkee vahvasti perimässä.

7. Onko ruokavaliosta apua?

Välimerellinen, runsaasti kalaa ja kasviksia, täysjyväviljaa ja hyviä öljyjä sisältävä ruokavalio vähentää elimistössä tulehdusta ja voi hillitä kipuja. Vaaleat jauhot ja sokeri pahentavat tulehdusta.

8. Voiko endometrioosia ehkäistä?

Sitä ei voi ehkäistä, sillä perimmäistä syytä sairauteen ei tarkkaan tiedetä. Osalla naisista kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisveren mukana vatsaonteloon, jonne se kiinnittyy, eikä elimistö poista näitä muutoksia vatsakalvon pinnoilta. Limakalvoa voi päätyä jo tyttövauvalla vatsaontelon puolelle, mutta harmia siitä tulee vasta esimurrosiässä, kun hormonitoiminta herää.

Endometrioosipotilailla elimistön puolustusjärjestelmä on jollain tapaa häiriintynyt niin, että vatsaonteloon pääsee kehittymään endometrioosipesäkkeitä.

9. Paraneeko endometrioosi?

Endometrioosi sammuu vaihdevuosi-iässä, kun hormonitoiminta hiipuu. Jos naiselta on poistettu kohtu, mutta vatsakalvon pinnoilla on endomet­rioosia, vaihdevuosien estrogeenihoito voi herättää taudin henkiin. Tämä yritetään estää yhdistämällä estrogeeniin keltarauhashormoni.

Pitkäaikainen hormonaalinen hoito on endometrioosin hoidon kulmakivi. Se voi pienentää pesäkkeitä, lopettaa vuodot ja hidastaa taudin leviämistä.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Piritta Hynninen, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Lukuvinkki: Anne Ignatius: Joka kymmenes nainen – Elämää endometrioosin kanssa.

X