Flunssakierre, masennus ja perheriidat – univajeen yllättävät oireet
© Colourbox
Terveys

Flunssakierre, masennus ja perheriidat – univajeen yllättävät oireet

Jatkuva univaje masentaa, laimentaa seksielämää ja kasvattaa riskiä joutua liikenneonnettomuuksiin. Listasimme väsymyksen aiheuttamat yllättävät oireet, jotka kannattaa ottaa vakavasti.
Teksti: Janica Brander Kuvat: Colourbox
Flunssakierre, masennus ja perheriidat – univajeen yllättävät oireet

1. Palelet ja olet flunssakierteessä

Syvässä unessa ruumiinlämpö putoaa jopa kaksi astetta. Jos nukut liian vähän, kehosi viestittää päivällä kylmänväreillä tarvitsevansa lepoa. Alle seitsemän tunnin uni lisää tulehdus- ja virussairauksien riskiä, sillä elimistö tuottaa normaalia vähemmän vasta-aineita. Nukkuminen voikin olla parempi keino flunssakierteen katkaisemiseen kuin lääkkeiden voimalla pinnistely.

Keskustele: Koko ajan palelee ja väsyttää

2. Treeni ei kulje

Väsymys tekee treenistä tahmeaa, vaikka olisit hyvässä kunnossa. Stanfordin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että yhdeksän tunnin yöuni paransi koripalloilijoiden osumatarkkuutta ja voimaa. Uni vaikuttaa fyysiseen suorituskykyyn yhtä paljon kuin treeni ja ruokavalio. Jos harrastat kilpaurheilua, pidennä untasi yhdeksään tuntiin jo pari viikkoa ennen suoritusta. Myös 20–30 minuutin päiväunet parantavat kuntoa.

Lue myös: Eikö uni tule? Liikunta auttaa

3. Mielialasi heittelee ja masennut

Väsymys lisää mielialan vaihtelua ja aiheuttaa masennusta. Useat tutkimukset todistavat, että huonosti nukkuvien riski masentua on viisi kertaa korkeampi kuin muilla. Unettomuus ja masennus ruokkivat toisiaan, sillä negatiiviset ajatukset pyörivät yöllä mielessä ja häiritsevät unta. Lepo ja säännöllinen unirytmi ovatkin masennuksen hoidossa yhtä tärkeitä kuin lääkitys.

Keskustele: Onko uupumus riittävä sairausloman peruste?

4. Riskisi joutua onnettomuuksiin kasvaa

Väsymys aiheuttaa jopa 20 prosenttia kaikista liikenneonnettomuuksista. Univaje heikentää reagointinopeutta ja arviointikykyä – ja väsynyt kuski voi nukahtaa rattiin. Jos ajat väsyneenä, riskisi joutua onnettomuuteen kasvaa nelinkertaiseksi.

Lue myös: Aivot tarvitsevat lepoa ja jumppaa

5. Luovuus tyrehtyy ja stressi pahentuu

Univaje heikentää aivojen oppimiskykyä ja muistia. Väsymys on erityisen haitallista luovaa työtä tekeville. Ideointi on vaikeaa, jos aivot eivät saa levätä ja työstää tunteita ja ajatuksia yöllä. Stressaantuneet ihmiset tinkivät herkästi unesta voidakseen tehdä enemmän töitä. Tämä on huonoin mahdollinen valinta, sillä unettomuus lisää stressiä ja työnteko on entistä vaikeampaa.

Lue myös: Ota työuupumuksen oireet vakavasti

6. Seksi ei huvita

Väsymys vie seksihalut ja lisää pariskuntien riitoja. Väsyneen on vaikea kiihottua, ja kumppanin lähestymisyritykset voivat tuntua painostukselta. Seksin aiheuttamat riidat voivat kalvaa mieltä yöllä ja nukahtaminen vaikeutuu entisestään.

Keskustele: Olen väsynyt ja riitelemme seksistä

7. Vakavien sairauksien riski kasvaa

Univaje kasvattaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, infarkteihin ja diabetekseen. Unettomuus voi lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, joka on aivoja pysyvästi rappeuttava muistisairaus. Jopa 90 prosentilla pitkäaikaisesta univajeesta kärsivistä on jokin toinen sairaus, jonka puhkeamisen uskotaan liittyvän väsymykseen.

Lue myös: Voiko Alzheimerin tautia ennaltaehkäistä?

8. Perhe-elämä ja sosiaalisuus kärsivät

Väsymys on usein pahimmillaan kello 14–17. Tähän aikaan palataan koulusta ja töistä ja vietetään perheaikaa. Iltapäiväväsymys aiheuttaa riitoja, ja yhdessäoloon on vaikea keskittyä. Uniongelmista kärsivä vähentää usein ilta- ja viikonloppumenojaan, koska pelkää niiden pahentavan unettomuutta. Ystävien tapaaminen ja harrastukset voivat jäädä, mikä ruokkii masennusta.

Keskustele: Koti kaaoksessa, en jaksa mennä edes kauppaan

9. Unettomuus lihottaa

Alle kuusi tuntia nukkuvien lihomisriski on 30 prosenttia suurempi kuin riittävästi nukkuvilla. Jos ihminen nukkuu vain 2-4 tuntia, lihomisriski on jo yli 70 prosenttia. Lihomisen uskotaan johtuvan greliinihormonin ylituotannosta. Greliini lisää ruokahalua, ja univajeen on huomattu lisäävän greliinin erittymistä.

Lue myös: Uni karistaa kilot!

Univaje voi viedä työkyvyn

Unentarve on yksilöllistä. Suurin osa ihmisistä tarvitsee 7-9 tuntia unta. Univajeeksi määritellään yli viikon jatkunut kausi, jolloin ihminen nukkuu joka yö yli kaksi tuntia omaa unentarvettaan vähemmän.

Ihminen kestää univajetta yhteensä noin yhdeksän vuorokautta, minkä jälkeen psyykkinen ja fyysinen suorituskyky alkavat laskea. Jos elämässä on kausia, jolloin uni jää vähälle, elimistöään voi suojella nukkumalla päiväunet. Päiväunet saisivat kestää 20–80 minuuttia, ja ne kannattaa ottaa iltapäivän väsymyspiikin aikaan eli kello 12–17.

Jopa viidennes suomalaisista kärsii univajeesta. Unen laiminlyöntiä pidetään pahimmillaan energisyyden ja ahkeruuden merkkinä. Univajeeseen tulisi kuitenkin suhtautua vakavasti. Norjalaistutkimuksen mukaan jatkuvasta univajeesta kärsivät joutuvat sairaseläkkeelle neljä kertaa enemmän kuin muut.

Kokeile: Vanhan kansan konsteilla uneen

Lue lisää:

Näin selätät unettomuuden – 6 uutta vinkkiä huippuasiantuntijalta
Vaivana ahdistus, pelot tai unettomuus? Uusi mullistava Brainspotting-hoito voi auttaa
Migreeni, unettomuus, selkäkipu, allergia – Akupunktio auttaa moneen vaivaan

Lähteet: Alzinfo, American Academy of Sleep Medicine, Health.com, NCBI, Sleep Foundation, Stanford Medicine, Terveyskirjasto, Virginia Tech, Web MD, Womans´Day

X