Terveys

Haittaako fobia elämääsi? Psykologi neuvoo, miten pääset eroon häiritsevästä pelkotilasta

Fobia on voimakasta pelkoa, joka kaventaa päivittäistä elämää. Fobiat ja muut pelot on kuitenkin mahdollista voittaa altistamalla itseään pelon kohteelle asteittain ja turvallisesti.
13.12.2018 Teksti: Anniina Nirhamo Kuvat: iStock

Arkikielessä moni sekoittaa fobiat pelkoihin, mutta diagnostisesti ne eivät täytä fobian määritelmää. Pelot ovat tavallisia ja osittain tarpeellisiakin, sillä ne suojelevat meitä. Osaamme esimerkiksi pelätä liikennettä sen verran, ettemme kävele uhkarohkeasti liikennevaloissa punaisia päin, kun autoja suhaa tuhatta ja sataa ohitse.

Onko kyse normaalista pelosta vai fobiasta? Tunnista pelkosi

Fobialla tarkoitetaan kuitenkin huomattavaa ja epärealistista pelkoa. Fobiasta kärsivä ihminen ymmärtää itsekin, että oma pelko on liiallista. Fobia rajoittaa elämää, sillä se saa välttelemään fobiaan liittyviä tilanteita tai asioita. Pelon kohteelle altistuminen aiheuttaa lisäksi voimakasta ahdistusta.

Erikoispsykologi Salla Rikander Terveystalosta kuvailee, että jos ihminen pelkää esimerkiksi hämähäkkejä, hän pärjää pelkonsa kanssa aina siihen asti, kunnes kohtaa hämähäkin.

– Fobiatasoinen hämähäkkipelko taas saattaa ilmentyä esimerkiksi siten, että fobiasta kärsivä ihminen tarkistaa huoneeseen tullessaan kaikki nurkat ja sängyn aluset, ettei siellä vain ole hämähäkkiä, Rikander kertoo.

– Hän tietää itsekin, ettei hämähäkkiä todennäköisesti ole, mutta ei pysty olemaan etsimättä sitä. Kokemus pelosta on niin voimakas.

Mistä fobiat johtuvat?

Fobioiden synnystä on olemassa erilaisia teorioita, jotka eivät kuitenkaan ole täysin aukottomia. Perinteisesti on ajateltu, että pelko syntyy jonkin ikävän tapahtuman seurauksena.

– Vaikkapa jos koira puree, ajatellaan, että ihminen alkaisi aina koiran nähdessään pelätä, että se puree. Pelko siis yleistyy yhdestä koirasta kaikkia koiria koskeviksi, Rikander selittää.

Fobia voi kuitenkin syntyä myös siten, että ihminen näkee jollekin toiselle tapahtuvan jotain pelottavaa, minkä seurauksena hän alkaa itse pelätä tätä asiaa. Pelko voi syntyä myös pelkän tiedon perusteella, eli ihminen kuulee jostain pelottavasti asiasta ja alkaa pelätä sitä, vaikka hänellä itsellään ei olisi siitä kokemusta.

– On kuitenkin monia asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten fobia syntyy. Kaikki ihmiset eivät hätkähdä koiran puraisua. Jos ihmisellä on paljon myönteisiä kokemuksia koirista, yksi negatiivinen kokemus ei välttämättä jää mieleen kummittelemaan.

Sitä, miksi toisille ihmisille kehittyy fobia ja toisille ei, ei tiedetä tarkkaan. Fobioiden syntyyn voi vaikuttaa myös perinnöllinen alttius. Jos ihminen on yleisesti taipuvainen ahdistukseen, hän voi olla alttiimpi erilaisille pelkotiloille. Myös elämäntilanne ja kuormittuneisuus vaikuttavat kokemukseen pelottavasta tilanteesta.

Altistushoito hoitaa pelkoja

Hyvä uutinen on, että fobioita voi hoitaa. Rikander kertoo, että moniin yleisiin pelkoihin psykoterapeuttinen hoito vaikuttaa hyvin. Yleisiä pelkoja ovat muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko, aukeiden, ahtaiden tai korkeiden paikkojen pelko ja lentopelko. Monet pelot esiintyvät yhdessä muun ahdistuneisuusoireilun kanssa, jolloin myös ahdistuneisuutta on hyvä hoitaa.

Pelkojen hoidossa keskeistä on pelolle altistaminen ja siedättäminen. Silloin asiaa lähestytään asteittain ja turvallisesti. Altistamista voi kokeilla itse, mutta fobiaan voi hakea myös ammattilaisen apua.

Jos pelko on syntynyt traumaattisen kokemuksen kautta, sitä voidaan työstää psykoterapeuttisesti. Silloinkin tärkeässä roolissa on traumaattisen asian kohtaaminen.

Näin voit työstää itse pelkojasi

Miten altistustyötä voi sitten tehdä itse? Erikoispsykologi Salla Rikander huomauttaa, että altistaminen ei tarkoita sitä, että tarvitsisi mennä suoraan asiaan. Ensin voidaan lähestyä asiaa mielen sisäisesti ja aloittaa esimerkiksi ihan vain ajattelemalla pelkonsa kohdetta ja tunnustelemalla, mitä se herättää itsessä.

– Sen jälkeen voi ajatella, millaista olisi kohdata pelon kohde. Jos pelkää esimerkiksi koiria, voi katsoa kuvia ja videoita koirista ja pyrkiä sietämään sen herättämää ahdistusta ja pelkoa.

Usein pelon kokemus on myös kehollinen, se saattaa hikoiluttaa ja saada sydämen tykyttämään. Itseään voi kuitenkin oppia tyynnyttämään ja vähitellen sietämään pelon ja ahdistuksen kokemusta.

Altistuminen ja siihen liittyvien tunteiden ja ajatusten työstäminen lisää luottamusta omaan pärjäämiseen pelon kanssa ja kokemusta omasta kontrollista. Lopulta voi kokeilla kohdata pelon kohteen ja kokeilla esimerkiksi silittää sopivaa koiraa.

– Jos taas tuntuu, että että ahdistus on liian voimakasta, pelko häiritsee elämää eikä omahoito auta, kannattaa hakea apua mielenterveyden ammattilaiselta, jonka kanssa pelkojen kohtaaminen on turvallista.

Myös läheisten ihmisten tuki voi olla tärkeä pelkojen voittamisessa. Toinen ihminen voi läsnäolollaan luoda tilanteeseen turvallista ilmapiiriä.

Hammaslääkäripelosta ja suljetun paikan kammosta kärsineet kertovat, miten voittivat fobiansa

Hylätyksi tulemisen pelko voi ajaa parisuhteen toistuvasti karille – näin tunnistat pelon ja käsittelet arvottomuuden tunteita

L’appel du vide – oletko joskus halunnut hypätä korkealta alas? Tästä se kertoo