Terveys

Hedelmäsokeri – Terveellinen vai ei?

27.4.2013 Teksti: Anna.fi

Hedelmäsokeria eli fruktoosia sisältäviä tuotteita kaupataan mielikuvilla keveydestä ja terveellisyydestä. Mutta ovatko mielikuvat oikeasti totta?

mehujuoma

Terveystietoisen kuluttajan käsi tarttuu kaupan juomahyllyllä melkein itsestään pulloon, jonka kyljessä lukee ”makeutettu fruktoosilla, ei sisällä keinotekoisia aromeja”. Hedelmäsokeriin liittyy mielikuva keveydestä, luonnollisuudesta ja terveydelle suotuisista ominaisuuksista. Harhaluulo! Fruktoosi on selvästi haitallisempaa kuin tavallinen sokeri tai rypälesokeri eli glukoosi.

Ei ole kovin kauaa siitä, kun hedelmäsokeria pidettiin muita sokereita terveellisempänä. Sitä suositeltiin diabeetikoille, koska se ei nosta ja laske veren sokeripitoisuutta niin jyrkästi kuin tavallinen sokeri. Tämä pitää yhä paikkansa, mutta muuten käsitys hedelmäsokerista on keikahtanut päälaelleen.

Fruktoosin nauttiminen nostaa veren rasva-arvoja, rasvoittaa maksaa ja edistää insuliiniresistenssin kehittymistä. Se suurentaa kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Hedelmäsokeri saattaa lisäksi lihottaa enemmän kuin muut sokerit, koska siitä ei tule samalla tavalla kylläisyyden tunnetta kuin tavallisesta sokerista tai rypälesokerista.

Suuri osa syömistämme sokereista hajoaa ohutsuolessa, mutta hedelmäsokerin pilkkomiseen tarvitaan maksaa. Siksi hedelmäsokeri ei nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin muut sokerit. Huono puoli on se, että fruktoosi aktivoi maksaa tuottamaan elimistöön vahingollisia rasva-aineita, erityisesti triglyseridejä. Niistä osa kertyy maksaan, osa erittyy verenkiertoon ja päätyy valtimonseinämiin.

Juomatrendi jyllää

Hedelmäsokerin haitoista on saatu viimeisten viiden vuoden aikana runsaasti tietoa, erityisesti Yhdysvalloista. Sokeroitujen virvoitusjuomien kulutuksen huikea kasvu on aiheuttanut lihavuusepidemian ja riskin ihmisten terveydelle paitsi Yhdysvalloissa myös muualla maailmassa. Haitoista syytetään erityisesti amerikkalaisen limsateollisuuden suosimaa maissisiirappia, jossa on korkea fruktoosipitoisuus. Tämä nestemäinen sokeri on halvempaa, helpommin kuljetettavaa ja helpommin muihin raaka-aineisiin sekoitettavaa, mutta myös haitallisempaa kuin tavallinen sokeri.

Suomalaiskauppojen kassoilla on helppo huomata, että limsat ja muut makeat juomat, kuten urheilu-, energia- ja hyvinvointijuomat tekevät kauppansa. Ruualla tai välipalalla nautittu vesi, maito, kahvi ja tee eivät enää riitä. Nyt on muodikasta kulkea juomapullo repussa ja naukkailla siitä pitkin päivää. Pelkästään virvoitusjuomia valuu suomalaisten kurkusta alas lähes 70 litraa henkeä kohden vuodessa. Se ei tosin ole paljon verrattuna amerikkalaisten reiluun 200 litraan.

Makeat juomat ovat petollisia siksi, että niitä nautitaan muun ruuan päälle, eikä niistä kertyvää sokeria ja lisäkaloreita lasketa päivän kokonaisenergian saantiin. Esimerkiksi yhdessä puolen litran limsapullossa on noin 20 palaa sokeria ja energiaa noin 185 kilokaloria, kolmen desin limsatölkissäkin 13 sokeripalaa ja 122 kilokaloria.

Selvää on, että jos limsaa tai urheilujuomia lipittää kuin vettä, vaikutukset näkyvät pian vyötäröllä. Moni meistä suosiikin sokerilimsan sijaan vähäkalorisia tai kalorittomia light-juomia. Tosin niidenkin säännöllisen käytön on arveltu lisäävän makeanhimoa entisestään. Vakuuttavaa näyttöä siitä, että keinomakeutusaineet auttaisivat oleellisesti painonhallinnassa, ei ole.

Sokerissakin on fruktoosia

Suomalaistutkijat ovat huolissaan lapsista ja nuorista, joista moni juo limsoja tai muita makeita juomia yli suositusten. Lapsella lasillinen sokeroitua limsaa päivittäin nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lähes kolminkertaiseksi. Jos mitään ei tehdä, lihavuusepidemia ja terveysongelmat räjähtävät tulevaisuudessa käsiin.

Sokeri maistuu meille muutenkin. Esimerkiksi karkkeja suomalaiset mussuttavat melkein Euroopan ennätystahtiin, seitsemän ja puoli kiloa henkeä kohden vuodessa.

Parjattua maissisiirappia käytetään meillä onneksi vielä vähän. Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää enimmäkseen tavallista sokeria. Mutta siitäkin me saamme hedelmäsokeria: tavallinen sokeri sisältää puolet fruktoosia, puolet glukoosia. Glukoosi tosin voi tasata fruktoosin haittoja, joten vaarallisinta on puhdas hedelmäsokeri. Sillä makeutetaan virvoitusjuomien lisäksi esimerkiksi mehuja, makeisia, maustettuja kivennäisvesiä, leivonnaisia, jugurtteja, salaatinkastikkeita ja muroja.

Kuinka paljon sokeria sitten voi syödä? Ravitsemussuositusten mukaan lisättyä sokeria saisi syödä päivässä korkeintaan kymmenen prosenttia päivittäisestä energiasta eli noin 50 grammaa. Tämä tarkoittaa noin puolta desilitraa hienoa sokeria tai 20 sokeripalaa. Määrä sisältää kaiken tuoremehuista, jogurteista, leivonnaisista ja muista elintarvikkeista tulevan sokerin. Jos nauttii sokeripitoisia juomia tai muita herkkuja, raja ylittyy helposti.

Hedelmäsokeri aiheuttaa todennäköisesti haittoja jo pienemmillä määrillä. Fruktoosin päivittäiselle saannille ei ole määritelty tiettyä kynnysarvoa, jonka jälkeen haittoja alkaa esiintyä. Kyse on jatkumosta: mitä enemmän hedelmäsokeria syö, sitä suuremmat ovat haitat. Myös yksilölliset tekijät, kuten esimerkiksi perimä, vaikuttavat. Toiset meistä voivat olla alttiimpia hedelmäsokerin haitoille kuin toiset. Viisainta onkin pysyä kaikessa sokerinsyönnissä kohtuudessa.

Asiantuntijana sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen.

Lähteet: Juomat ravitsemuksessa, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportti 2008.

Teksti: Pirkko Tuominen