Terveys

Hiivatulehdus vai bakteerivaginoosi? Näin tunnistat valkovuodosta, kummasta on kyse

Hiivatulehdus ja bakteerivaginoosi aiheuttavat ikäviä oireita, mutta niitä hoidetaan eri tavoin. Mistä tietää, kumpi tulehduksista on kyseessä?

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Hiivatulehdus ja bakteerivaginoosi ovat ikäviä vaivoja, mutta niitä voi hoitaa kotikonstein.

Hiivatulehdus ja bakteerivaginoosi aiheuttavat ikäviä oireita, mutta niitä hoidetaan eri tavoin. Mistä tietää, kumpi tulehduksista on kyseessä?

1. Hiivatulehdus aiheuttaa ikäviä oireita, mutta mistä voi päätellä, että kyse on varmasti hiivasta?

Hiivatulehdus oireilee kokkareisena valkovuotona, punoittavina limakalvoina. Sen tyyppioire on kuitenkin raju kutina, joka saa naisen raapimaan ihonsa lähes rikki.

Syy oireisiin on hiivasienen liikakasvussa. Apteekista saatavat suun tai emättimen kautta annosteltavat itsehoitolääkkeet purevat hyvin niistä tavallisimpaan, Candida albicans -sieneen. Hiivalääkkeenä käytetty flukonatsoli aiheuttaa haittoja, jos sitä käyttää samaan aikaan joidenkin lääkkeiden kanssa, ja siksi sen käytöstä kannattaa kysyä apteekkihenkilökunnalta.

Joissakin omahoito-ohjeissa neuvotaan laittamaan jugurttia tai etikkaliuosta emättimeen, mutta sitä ei kannata kokeilla. Niiden tehoa ei ole voitu todistaa. Ne saattavat jopa haitata lääkkeen vaikutusta.

2. Kun hiivatulehdus vaivaa, pitääkö mennä lääkärin pakeille?

Itsehoitolääkettä voi kokeilla kerran, tai jos vaiva on tuttu, kaksi kertaa. Jos se ei auta, tulee varata aika lääkäriin. Tällöin kyse on tavallista rajummasta hiivatulehduksesta, jostain muusta hiivalajista tai bakteeritulehduksesta, joka vaatii lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Vaikka hiiva olisi hoidossa, limakalvot voivat olla arat parikin viikkoa. Niihin voi sipaista rauhoittavaa perusvoidetta, öljyä tai yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta, jota saa ilman reseptiä apteekista.

3. Miksi pikkuhousuissa haisee kala?

Valkovuodon paha, kalamainen haju ja harmahtava väri viittaavat bakteerivaginoosiin. Tympeä haju voimistuu yhdynnän jälkeen.

Bakteerivaginoosi on emättimen bakteerikannan häiriö. Syy hajuun on anaerobisissa bakteereissa, jotka vievät tilaa emättimeen normaalisti kuuluvilta bakteereilta. Ne voivat siirtyä emättimeen esimerkiksi peräaukosta vessakäynnin yhteydessä, jos pyyhkii jäljet takaa eteenpäin.

4. Paraneeko bakteerivaginoosi itsestään?

Bakteerivaginoosi hoituu useimmiten palauttamalla emättimen bakteeritasapaino ennalleen. Se tapahtuu suun kautta tai paikallisesti annosteltavilla maitohappobakteereilla. Ellei vaiva hoidu niillä, tarvitaan reseptilääkkeitä.

Jos bakteerivaginoosista tulee jatkuva riesa, kierre voidaan yrittää katkaista lääkitsemällä myös kumppani. Yksittäisissä tulehduksissa se ei ole tarpeen.

Tulevaisuudessa toistuvia tulehduksia saatetaan nitistää bakteerinsiirroilla.

5. Vaihtaako valkovuoto väriä vaihdevuosien alkaessa?

Estrogeenin puute ohentaa vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen limakalvoja. Ohut limakalvo haavautuu ja tulehtuu herkästi. Tätä kutsutaan atrofiseksi vaginiitiksi. Se tekee valkovuodosta usein kellertävää ja pahanhajuista. Limakalvoja polttelee, ja usein naiselle tulee pissavaivoja.

Apteekista ilman reseptiä saatava paikallisestrogeeni auttaa ja ehkäisee atrofista vaginiittia. Sitä käytetään parin viikon ajan joka ilta ja sen jälkeen kahdesti viikossa. Paikallisestrogeeni ei lisää rintasyövän riskiä.

6. Kuinka luotettavia kotitestit ovat?

Emättimen normaali pH on 3,5–4,5. Bakteerivaginoosissa se nousee, ja se voidaan mitata kotitesteillä. Saman näkee myös esimerkiksi apteekista saatavilla pH-liuskoilla.

Pelkkä kohonnut pH ei vielä ole varma merkki bakteerivaginoosista, sillä emättimen pH-arvo on yksilöllinen, ja esimerkiksi estrogeenin puute nostaa sitä. Pikatestit voivat johtaa virheellisiin diagnooseihin, ja todellinen vaiva voi jäädä hoitamatta.

Lääkärikään ei voi aina diagnosoida emätintulehduksia pelkkien oireiden tai valkovuodon pH:n perusteella. Diagnoosi voi vaatia emätineritteen tutkimisen mikroskoopilla.

7. Pitääkö tavallista runsaammasta valkovuodosta huolestua?

Jos vuotoon liittyy kirvelykutina, saattaa kyse olla sytolyysista. Se ei ole sairaus vaan päinvastoin merkki emättimen hyvistä maitohappobakteereista. Moni sekoittaa sen hiivatulehdukseen. Sytolyysissa kutina ja kirvely ovat huomattavasti lievempiä kuin hiivassa. Sitä voi hoitaa miedolla estrogeenivoiteella.

Maitohappobakteerit tekevät emättimestä happaman, mikä suojaa tulehduksenaiheuttajilta. Happamuus ohentaa emättimen pintasolujen solukalvoja, jolloin pintasolukkoa hajoaa tavallista enemmän. Valkovuoto muodostuu näistä pintasoluista, kohdunkaulan limasta ja maitohappobakteereista.

8. Miten valkovuodon saa vähenemään?

Valkovuodon tehtävänä on voidella emättimen limakalvoa ja poistaa sieltä epäpuhtauksia, joten sitä ei saa mennä poistamaan esimerkiksi pesemällä vimmatusti. Liian innokas peseminen ärsyttää ja kuivattaa limakalvoja ja altistaa tulehduksille.

Emättimeen ei saa suihkuttaa vettä, sillä liika vesi muuttaa sen bakteeritasapainoa haitalliseen suuntaan. Ulkosynnytinten suihkuttelu pelkällä vedellä kahdesti päivässä riittää.

Jos vuoto sotkee pikkuhousut, ei kannata turvautua pikkuhousunsuojiin, vaan vaihtaa housut puhtaisiin. Suojat hautovat, jolloin olosuhteet emättimessä muodostuvat otollisiksi mikrobitasapainon häiriöille.

9. Miksi osalla naisista on jatkuvasti hiivatulehdus tai bakteerivaginoosi?

Toistuvat antibioottikuurit, kortisoni, tupakointi ja jopa stressi altistavat emätintulehduksille. Autoimmuunisairauksissa elimistön oma puolustuskyky heikkenee, ja siksi esimerkiksi diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät emätintulehduksia.

Jos tuntuu, että tulehdukset seuraavat toistaan, kannattaa kokeilla maitohappobakteereita. Mikäli hiivatulehdus tulee aina antibioottikuurin kylkiäisenä, kannattaa syödä maitohappobakteerikuuri antibioottikuurin yhteydessä ja viikko sen jälkeen.

10. Jos hiivatulehdus iskee yhtenään, saako sen kuriin ruokavaliolla?

Jos verensokeriarvo on pielessä, hiiva yleistyy. Toistuva hiivatulehdus voi paljastaa esidiabeteksen. Sokeri on tavallaan hiivan ravintoa, ja ainakin teoriassa sen syömistä kannattaa rajoittaa. Perusterveen ihmisen ei silti tarvitse ruveta sen vuoksi täydelliseen sokerilakkoon.

Hiivalla kohotettujen leivonnaisten syömisellä ei ole vaikutusta hiivatulehduksiin, sillä hiiva kuolee kuumennettaessa.

Asiantuntijana ylilääkäri, naistentautien dosentti Maija Jakobsson, HUS

Lue lisää:

Pahaa hajua aiheuttava bakteerivaginoosi on yhtä yleinen kuin hiivatulehdus – näin tunnistat ja hoidat

X