Kasvohalvaus muutti Eevan ulkonäköä ja tunneilmaisua: ”En kasvojeni ilmeillä pysty viestimään tunnetilojani”

Perifeerinen kasvohermohalvaus on tila, jossa kasvojen lihasten toiminta on heikentynyt tai puuttuu kokonaan. Eeva Iivarille kasvohalvaus tuli kasvaimen ja sen jälkeisen leikkauksen myötä.

Korvien lukkiutumista, huminaa ja soimista.

Monen kuukauden ajan luultiin, että personal trainer Eeva Iivarin, 34, oireet johtuivat kuulonalenemasta. Kun lääkäri lähetti Eevan jatkoselvittelyä varten magneettitutkimukseen, oikea syy selvisi: päässä oli hyvänlaatuinen kuulohermokasvain, joka voitaisiin poistaa leikkaushoidolla.

Lääkäri oli kertonut Eevalle etukäteen, että yksi leikkauksen riskeistä olisi perifeerinen kasvohermohalvaus, jonka seurauksena kasvojen lihasten toiminta voi halvaantua osittain tai kokonaan. Huoli kävi toteen, kun leikkauksen jälkeen Eevaa katsoivat peilistä kasvot, joiden vasen puoli ei liikkunut lainkaan.

– Purskahdin itkuun. Tuntui traagiselta, ettei toinen puoli peilistä takaisin tuijottavista kasvoista pystynyt edes itkemään. Toisaalta olin iloinen, että kasvaimen poisto oli onnistunut, Eeva kuvailee helmikuussa tehdyn leikkauksen jälkeisiä ajatuksiaan.

Eevalla oli perifeerinen kasvohalvaus

Perifeerinen kasvohalvaus johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä, jossa tyypillisesti toisen kasvopuoliskon lihastoiminta heikkenee tai häviää. Taustalla voi olla esimerkiksi borrelioosi, herpesvirus tai kasvaimen ja leikkauksen aiheuttama trauma, kuten Eevan tapauksessa. Useimmiten syy on tuntematon, jolloin tilaa kutsutaan Bellin pareesiksi.

Toipumiseen vaikuttaa halvauksen syy: Bellin pareesissa suurin osa potilaista paranee muutamassa kuukaudessa. Leikkausten jälkeisissä kasvohalvauksissa ja hermosiirroissa paranemista tapahtuu usean vuoden ajan.

– Toipumiselleni ei ole ollut mahdollista antaa ennustetta. Lääkärien mukaan kasvohermon uusiutuminen on hidas prosessi, jota ei juurikaan pystytä vauhdittamaan. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että halvaantuneen kasvonpuoliskoni lihakset ovat alkaneet pikkuhiljaa aktivoitua.

Urheilulliselle Eevalle kasvohalvaus aiheuttaa päänvaivaa erityisesti ulkoillessa. Koska halvaantuneen puolen silmää ei saa suljettua tai siristettyä, tuntuvat tuuli ja auringonpaiste ikäviltä esimerkiksi lenkkeillessä.

– Ja kun kyynelkanava ei toimi, silmä ei myöskään puhdista tai kosteuta itseään. Silmätipat ovat päivittäisessä käytössä, ja ulkona suojaan silmät hiihtolaseilla tuulelta ja auringolta. Yöunien ajaksi laitan silmän teipillä kiinni, hän kuvailee.

Sopeutuminen muuttuneeseen minäkuvaan vie aikaa

Muutos kasvoissa on vaikuttanut myös identiteettiin ja itsetuntoon: kasvohalvaus on aiheuttanut sen, että tunnetilojen ilmaisu sosiaalisissa tilanteissa on vaikeutunut.

– Kun en kasvojeni ilmeillä pysty viestimään tunnetilojani, olo tuntuu toisinaan epävarmalta muiden ihmisten seurassa. Suu auki nauraminen näyttää irvistykseltä, minkä vuoksi huomaan hillitseväni ja peittäväni nauramista sekä leveää hymyä.

”Olen luonteeltani positiivinen, mutta yritän muistuttaa itselleni, että myös suru ja pettymys ovat sallittuja tunteita.”

Kun leikkauksen jälkeinen fyysinen väsymys on alkanut väistyä, Eeva onkin keskittynyt tarkastelemaan omaa psyykkistä jaksamistaan.

– Vaikka olen toiveikas kasvohalvauksen paranemisen suhteen, haluan antaa tilaa myös vaikeiden tunteiden ja tilanteen hyväksymisen prosessoinnille. Olen luonteeltani positiivinen, mutta yritän muistuttaa itselleni, että myös suru ja pettymys ovat sallittuja tunteita.

Jaksamista ja hyvää oloa Eeva löytää esimerkiksi liikunnasta.

– Ulkonäön muutos on ollut kova pala, joten urheilusta saadut onnistumisen kokemukset tuntuvat erityisen tärkeiltä. Uusi juoksuennätys tai onnistunut salitreeni saavat muut huolet unohtumaan helposti.

Lue myös Seuran artikkeli: Toispuoleinen kasvohalvaus jätti jälkeensä vääristyneet kasvot – Tiina kohtasi ulkonäköpaineet palattuaan töihin: ”Ympäristö hyväksyi minussa tapahtuneen muutoksen paremmin kuin minä itse”

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Kauneus

   Satu Silvon kasvojen ihosairaus puhkesi nelikymppisenä – "Ulkonäköä tärkeämpi asia on oma hyvinvointini"

2. Julkkikset

   Syömishäiriöstä kärsivän Rea Tallgrenin teki aiemmin mieli pyydellä ohikulkijoilta anteeksi ulkonäköään – viime kesä muutti asian: ”Isoin oivallus oli se, etten ole velkaa kellekään”

3. Terveys

   Alopecia vei Ann-Marien, 44, hiukset ja kehon muut karvat: "Sairautta enemmän kärsin aluksi huomiosta, jonka kohteeksi jouduin"