Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee monella tavalla. Se aiheuttaa muun muassa väsymystä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee monella tavalla. Se aiheuttaa muun muassa väsymystä.
Terveys

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii elinikäisen lääkityksen – kysyimme lääkäriltä perusasiat vajaatoimintaan liittyen

Kysyimme lääkäriltä, mistä kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu, miten se oireilee ja miten vaivaa hoidetaan.
Teksti: Maarit Vuoristo Kuvat: iStock

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on elinikäinen sairaus. Oireet pysyvät kurissa lääkkeillä – liikunta ja painonhallinta lisäävät hyvää oloa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa noin 150 000 suomalaista.

Suurin osa kilpirauhaspotilaista on naisia: vajaatoiminta on alle 70-vuotiailla naisilla kymmenen kertaa yleisempää kuin samanikäisillä miehillä. Iän myötä tilanne tasoittuu, sillä iäkkäillä miehillä sairastavuus on yhtä yleistä kuin naisilla.

– Vajaatoimintaan on erilaisia syitä. Reilut viisikymmentä vuotta sitten suurin syy oli jodin puute. Suomessa on lisätty jodia ruokasuolaan vuodesta 1949, joten joditilanne on maassamme kohtalaisen hyvä, Suomen Kilpirauhasliiton varapuheenjohtaja, yleislääkäri Ulla Slama kertoo.

Nykyisin vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunitauti, jonka johdosta elimistön oma puolustusjärjestelmä suuntautuu elimistön omia kudoksia vastaan. Siihen liittyy krooninen tulehdus. Parhaillaan tutkitaan, voitaisiinko tulehdusta jarruttaa. Seleenistä voi olla apua, mutta tutkittua tietoa ei ole vielä tarpeeksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on hiipivä sairaus

Vajaatoiminnan syy voi olla myös synnynnäinen. Se tarkoittaa, että potilaalta puuttuu kilpirauhaskudosta, tai se ei ole kehittynyt riittävästi. Tämä on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Kyse voi olla myös kilpirauhasen hormonituotannon häiriöstä.

– Maassamme on seurattu vuodesta 1979 lähtien vastasyntyneiden kilpirauhastoimintaa määrittämällä napanuoran verestä TSH-hormoni. Jos kilpirauhanen toimii vajaasti, aivolisäke erittää lisää TSH:ta. Seulonta on tärkeä, sillä hoitamaton synnynnäinen vajaatoiminta hidastaa pituuskasvua ja älyllisten toimintojen kehittymistä.

Vajaatoimintaan voi olla aivoperäinenkin syy. Tällöin aivolisäke ei pysty kiihdyttämään kilpirauhasta riittävästi. Aivolisäkkeessä voi olla autoimmuunitulehdus tai kasvain. Kasvaimet ovat yleensä hyvänlaatuisia. Vajaatoiminta saattaa kehittyä myös tiettyjen sydämen rytmihäiriöiden ja maanis-depressiivisen taudin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden seurauksena.

– Vaikka vajaatoiminnan syitä tunnetaan, sen tunnistaminen on vaikeaa, sillä sairaus etenee hiipien. Oireet voivat liittyä muihinkin sairauksiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

  • Tunnetuin oire lienee väsymys ja sen aiheuttamat keskittymisvaikeudet.
  • Vajaatoimintapotilas palelee helposti, koska lämmönsäätely on häiriintynyt.
  • Iho, limakalvot ja silmät kuivuvat, ja hiukset saattavat lähteä.
  • Ummetustakin esiintyy.
  • Kuukautiset ovat runsaat, mutta tulevat vain harvakseltaan.
  • Seksuaalinen halukkuus saattaa vähentyä.
  • Jos kyse on pahasta vajaatoiminnasta, siihen voi liittyä lihasten veltostumista. Sydänlihaksen veltostuminen voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
  • Verisuonetkin saattavat vaurioitua, mikä kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Asiaan kuuluu myös painon nousu, joka johtuu aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen hidastumisesta. Siksi vajaatoimintapotilaan tulisi syödä kevyesti ja terveellisesti ja liikkua aktiivisesti.

Verikoe paljastaa, onko sinulla kilpirauhasen vajaatoiminta

Riskiryhmään kuuluvat ne, joiden suvussa on esiintynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa tai muita autoimmuunitauteja, sillä tällöin alttius sairastua toiseen autoimmuunitautiin on suurentunut. Viimeistään raskautta suunnitellessa kilpirauhasen toiminta kannattaisi tutkituttaa, sillä jos äiti sairastaa vajaatoimintaa, se voi vaikuttaa lapsen kehitykseen.

– Vajaatoiminta todetaan verikokeella. Kokeessa tarkastetaan TSH-hormoni ja joskus myös kilpirauhashormoniarvo eli T4V. Jos vajaatoiminnan syyksi epäillään autoimmuunitulehdusta, myös veren vasta-aineita voidaan tutkia. Lisäksi on hyvä tarkistaa veren kolesteroliarvo, sillä se nousee vajaatoiminnan myötä.

Suomessa tehdään ahkerasti TSH-kokeita, sillä tietoisuus vajaatoiminnasta on lisääntynyt. Joskus oireisiin kuitenkin tottuu, ja tilanne voi päästä pahaksi. Pahimmillaan hoitamaton vajaatoiminta saattaa johtaa dementiaa muistuttavaan tilaan. Joskus vajaatoiminta on saatettu virheellisesti diagnosoida Alzheimerin taudiksi.

– Hoitoa on tarjolla vaikeissakin tapauksissa, mutta toipuminen voi kestää pitkään ja jäädä vaillinaiseksi. Tämän takia vajaatoiminnan varhainen toteaminen on olennaisen tärkeää.

Lue myös: Kilpirauhasen liikatoiminta kehittyy salakavalasti vuosien kuluessa – lääkäri kertoo, mistä oireista tunnistat kilpirauhasen liikatoiminnan

Vajaatoiminnasta on syytä kertoa paitsi läheisille, myös työtovereille. Kun taudista ja sen kulusta tiedetään työpaikalla, potilaan väsymystä ja mahdollista sairausloman tarvetta hoidon alkuvaiheessa ymmärretään paremmin.

– Vielä silloinkin, kun veriarvot ovat normalisoituneet, potilas voi tuntea olonsa uupuneeksi. Se johtuu siitä, että aivot toipuvat laboratoriossa mitattavia arvoja hitaammin. Myös henkinen kuntoutuminen vie oman aikansa. Tämän takia tuki on tärkeää. Kuntoutuksen kannalta liikunta, riittävän pitkä yöuni ja positiivinen asenne ovat merkittäviä tekijöitä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii elinikäisen lääkityksen

Vajaatoimintaa hoidetaan korvaamalla puuttuva kilpirauhashormoni eli tyroksiini tyroksiinitableteilla. Suositeltavinta on, että joka päivä syödään sama annos. Hoidon onnistumista seurataan verikokeella kerran vuodessa, ja lääkeannosta muutetaan tarvittaessa potilaan voinnin mukaan. Jos sitä muutetaan, uusi verikoe on syytä ottaa kahden kuukauden kuluttua.

Tyroksiinilääke otetaan aina tyhjään vatsaan ennen aamiaista. Aamupalan voi syödä 20 minuutin kuluttua sen ottamisesta.

– Tyroksiinin kanssa ei saa nauttia samanaikaisesti kalsium- ja rautatabletteja eikä kolesteroli- ja närästyslääkkeitä. Kilpirauhaspotilas tarvitsee kuitenkin usein näitä valmisteita, mutta on hyvä pitää noin neljän tunnin mittainen tauko tyroksiinin ja niiden välillä. Tyroksiini sopii kaikille, joiden keho ei sitä tuota. Liian korkea aloitusannos voi aiheuttaa sydänvaivoja, etenkin iäkkäillä potilailla, joilla on sepelvaltimotauti. Tämän takia lääkitys aloitetaan varovaisesti pienellä annoksella.

Muuta lääkitystä ei yleensä tarvita. Jotkut potilaat ovat hyvästä tyroksiiniannoksesta huolimatta väsyneitä. Silloin voidaan kokeilla T3-hormonia sisältävää tuotetta, esimerkiksi eläinperäistä kilpirauhasuutetta, jota on tilattava erikseen ulkomailta. Väsymys voi tosin johtua esimerkiksi uniapneasta, anemiasta, keliakiasta tai muista ruuansulatusongelmista, joita kilpirauhaspotilaalla voi esiintyä.

Tyroksiinia syödään koko loppuelämä. Siitä ei ole haittaa, jos annostus on kohdallaan. Se takaa sen, että potilas voi elää normaalia elämää.

– Jos hoidon keskeyttää, oireet alkavat uudestaan. Ajan myötä hoitamaton vajaatoiminta on vaarallinen, joskin elossa voi sinnitellä ilman lääkettä useita vuosia.

Kilpirauhassyöpäpotilaiden seurantakokeiden kohdalla lääkityksessä on joskus pidettävä tauko. Tauko on potilaalle rasittava ja väsyttävä, mutta nykyisin tarjolla on korvaavaa lääkettä.

– Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 300 kilpirauhassyöpää. Se on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä. Syövän riski on suurentunut, jos on altistunut radioaktiiviselle jodille tai sädetykselle. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei johda kilpirauhassyöpään, vaan se on oma sairautensa.

X