Terveys

Kuinka usein hammaslääkärissä pitäisi oikeasti käydä? Ota nämä asiat huomioon – kipu, vihlonta ja verenvuoto ovat vakavasti otettavia hälytysmerkkejä

Kannattaako hammastarkastuksessa käydä kerran vuodessa vai riittääkö harvemmin, jos hampaat ovat hyvässä kunnossa? Kysyimme asiantuntijalta, milloin hammaslääkäriin on syytä suunnata.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Hammaslääkärissä on suositeltavaa käydä aina, jos epäilee, että suussa on jokin ongelma.

Kannattaako hammastarkastuksessa käydä kerran vuodessa vai riittääkö harvemmin, jos hampaat ovat hyvässä kunnossa? Kysyimme asiantuntijalta, milloin hammaslääkäriin on syytä suunnata.

Hammastarkastuksessa kannattaa käydä säännöllisesti, jotta suun sairaudet ehditään havaita ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Suun sairaudet ovat usein kroonisia ja oireettomia. Kun ihminen itse huomaa, että jotain on vialla, ollaan jo menty tietyn pisteen yli. Pienemmillä ja inhimillisemmillä kärsimyksillä ja kustannuksilla selvitään, kun hammaslääkäri löytää ongelmat ajoissa, Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Sirpa Tilander kertoo.

Hammaslääkärissä käyminen kannattaa paitsi suun myös koko kehon terveyden vuoksi. Suussa piilevät tulehdukset ovat nimittäin riski terveydelle. Ne voivat vaikeuttaa yleissairauksien, kuten diabeteksen hoitoa sekä lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Lisäksi suun infektiot ovat yhteydessä ennenaikaisen synnytyksiin ja keskenmenoihin.

Mutta kuinka usein hammastarkastuksessa oikein pitäisi käydä?

Hammaslääkäriin 1–3 vuoden välein tilanteesta riippuen

Toisten on hyvä käydä hammaslääkärissä kerran vuodessa, kun taas toisille riittää harvempi tarkastusväli.

– Vuoden välein on käytävä esimerkiksi silloin, jos ihmisellä on yleissairaus, kuten diabetes tai reuma tai jos hänellä on käytössä puolustuskykyä lamaava eli immunosuppressiivinen lääkitys, joka vaikuttaa suun paranemiseen. Esimerkiksi voimakkaat astmalääkkeet ja uudet biologiset lääkkeet ovat tällaisia, Tilander sanoo.

Vuosittain hammaslääkärissä on syytä käydä myös silloin, jos ihmisellä on todettu kiinnityskudossairaus eli parodontiitti, vaikka hän muutoin olisi yleisterve. Kun tauti saadaan hallintaan, voi tarkastus kerran kahdessa vuodessa riittää.

Myös ikä vaikuttaa hammasongelmien ilmenemiseen

Ikäkin vaikuttaa siihen, kuinka usein hammastarkastuksessa kannattaa käydä. Teini-iässä hammaslääkärissä kannattaa käydä vuosittain, sillä tutkimusten mukaan 12–15 vuotiailla on suurin riski hammasongelmille.

– Myös vanhemmille, yli 70-vuotiailla ihmisille suositellaan tarkastusta kerran vuodessa, Tilander sanoo.

Vuosittain hammastarkastuksessa on suositeltavaa käydä myös silloin, jos suun omahoito ei ole riittävällä tasolla. Huono suuhygienia on riski sairauksien puhkeamiselle.

– Tutkimusten mukaan monet suomalaiset eivät edelleenkään harjaa hampaitaan kahdesti päivässä tai puhdista hammasvälejään.

Jos suun omahoito on kunnossa ja ihmisellä on vain lievä suun sairauden riski, hammastarkastuksessa voi käydä kahden vuoden välein.

Vielä tätäkin harvemmin, esimerkiksi kolmen vuoden välein, hammaslääkärissä voivat käydä yleisterveet ihmiset, joiden omahoito toimii ja joilla ei ole aikaisemmin todettuja riskisairauksia suussa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kutsusysteemi hammastarkastukseen olisi hyvä saada Suomessa laajemmin käyttöön. Tällöin voitaisiin yksilöllisesti määrittää, kuka voi tulla kolmen vuoden välein ja kenen kannattaa tulla joka vuosi, Tilander sanoo.

Tiettyjen oireiden ilmaantuessa viimeistään hammaslääkäriin

Hammaslääkäriaika kannattaa varata viimeistään silloin, jos suu alkaa oireilla. Yksi tyypillisistä oireista on hampaiden vihlominen.

– Jos vihlominen ei helpotu perushoidolla eli fluorilla ja hampaiden pesulla, ja sitä ilmenee esimerkiksi aina jotain purtaessa, kannattaa suu käydä tarkistuttamassa, Hanna Tilander ohjeistaa.

Myös ienverenvuoto, joka ei kahdessa viikossa häviä omalla hoidolla, kannattaa ottaa vakavasti.

– Jostain syystä moni hyväksyy sen, että ikenistä vuotaa verta. Eräs erikoislääkäri joskus sanoi sen olevan erikoista, että jos ihmisellä vuotaa verta ihosta, nenästä, korvasta tai silmästä, se halutaan heti hoitaa, mutta suussa verenvuoto hyväksytään.

Lieväkin ientulehdus on riski terveydelle. Ientulehduksesta seuraa matala-asteinen jatkuva infektio, joka kuormittaa elimistöä. Jos tulehduksen antaa jatkua hoitamattomana pitkään, seurauksena voi myös olla hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti.

– Aina, jos epäilee, saattaako suussa olla jokin ongelma, asia kannattaa käydä tarkistuttamassa. Silloin tilanteeseen saadaan varmuus ja ihmiselle selviää, tekeekö hän itse asioita oikein vai pitäisikö jotain tehdä toisin.

X