Terveys

Kutisevat, arat tai kuivat silmät? Näin helpotat yleisten silmäsairauksien oireita

Kuivat silmät, ikänäkö ja valonarkuus alkavat vaivata keski-iässä. Vaivat ovat ärsyttäviä, mutta kielivät harvoin vakavista sairauksista. Hyvinvoivien silmien eteen voi onneksi tehdä paljon myös itse.
5.10.2019 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Silmä vanhenee yhtä aikaa kantajansa kanssa, ja keski-ikäisen silmä voi vaatia aiempaa enemmän huomiota. Kuivat silmät alkavat vaivata keski-iässä. Silmä voi ärtyä, ja sitä voi kutista. Ja noin nelikymppisenä myös näössä alkaa tapahtua muutoksia. Vaivat ovat ärsyttäviä, mutta läheskään aina ne eivät kieli sairauksista.

Listasimme kolme tavallista silmävaivaa ja selvitimme, miten niiden kanssa pärjää.

Kuivat silmät vaivaavat keski-iässä

Kuivat silmät vuotavat, kutisevat, väsyvät ja punoittavat, ja niitä voi vaivata roskantunne.

Mistä kuivasilmäisyys johtuu?

Kuivat silmät alkavat kiusata varsinkin keski-iässä, kun elimistön hormonitasapaino muuttuu. Tällöin kyynelnesteen määrä vähenee ja laatu heikkenee. Viima, kuiva ulko- ja huoneilma ja älylaitteiden käyttö muuttavat kyynelnesteen koostumusta.

Kyynelneste muodostuu kolmesta, koostumukseltaan erilaisesta kerroksesta. Kun niiden väliset suhteet muuttuvat, kyynelneste pakenee silmän pinnalta ja silmän pintaan tulee kuiva laikku. Silmä koettaa paikata tätä erittämällä ylimääräistä kyynelnestettä.

Myös kortisoni, Sjögrenin syndrooma, luomen virheasento ja tukkeuma kyyneltiessä kuivattavat silmiä.

Mitä haittaa kuivista silmistä on?

Normaali kyynelneste toimii liukasteena luomen ja silmän sarveiskalvon välillä. Ärsytyksen nostattama kyynelneste on erilaista eikä suojaa silmää riittävästi.

Kuivassa silmässä sarveiskalvon pinta samenee ja näön tarkkuus heikkenee. Ennen pitkää sarveiskalvoon voi tulla haavaumia.

Mitä voin tehdä itse kuiville silmille?

Kostutustipat tekevät silmän pintaan suojaavan kalvon. Osa tipoista on paksumpia geelejä, osa ohuita ja vesimäisiä. Moni käyttää päivällä vesimäistä ja yöllä hoitavampaa geelimäistä tippaa.

Geelimäinen tippa voi sumentaa näköä hetkeksi. Välttyäkseen tältä sen alle kannattaa tiputtaa vesimäinen tippa.

Säilöntäaine voi ärsyttää ärtyneitä silmiä vielä lisää. Kertakäyttöpipetteihin pakatuissa tipoissa ei ole säilöntäaineita.

Voiko kuivasilmäisyyttä välttää?

Jos tuijotat pitkään älylaitetta, räpyttele ja sulje silmät hetkeksi. Näin kyynelneste leviää silmien pinnalle. Laita silmätippa ajoissa ennen kuin tartut paksuun kirjaan tai menet ulos tuulisella säällä.

Tarvitsenko lääkäriä?

Varaa lääkäriaika, jos kostutustipat eivät auta, kuivuus vaivaa pitkään tai kiusaa vain toista silmää. Osittainen tukkeuma hoituu tavallisella vastaanotolla. Kyynelpisteisiin voidaan laittaa myös tulppa kyynelnesteen poisvirtauksen estämiseksi.

Ikänäkö iskee nelikymppisenä

Ikä- eli aikuisnäkö vaikeuttaa lähelle näkemistä. Tekstistä ei tahdo saada selvää ennen kuin se on käsivarren mitan päässä silmistä.

Mistä ikänäkö johtuu?

Syy lähinäön heikkenemiseen on silmän linssissä eli mykiössä tapahtuneissa muutoksissa. Linssi säätelee silmän kykyä nähdä eri etäisyyksille kuperuuttaan muuttamalla. Iän myötä linssi jäykistyy ja sen muuntautumiskyky vähenee.

Mitä haittaa ikänäöstä on?

Huono lähinäkö tekee elämästä epämukavaa. Sen kanssa ei kannata sinnitellä, sillä tekstin tihrustaminen väsyttää ja kuivattaa silmiä sekä aiheuttaa herkästi päänsärkyä.

Mitä voin tehdä itse ikänäön eteen?

Ikänäkö on taittovirhe, joka korjataan silmän taittovoimaa lisäävillä pluslinsseillä. Edullisilla valmislaseilla voi tutkailla kaupassa pakkaustekstejä, mutta jatkuvaan käyttöön tarvitaan yksilöllisiä silmälaseja tai piilolinssejä. Kovin kuivissa silmissä piilolinssit voivat tuntua kurjilta.

Näkö voidaan korjata myös leikkauksella, jossa silmän mykiö korvataan tekomykiöllä tai asennetaan silmänsisäinen piilolinssi.

Voiko ikänäköä välttää?

Lähinäkö heikkenee jokaisella. Se alkaa haitata keskimäärin 45-vuotiaana, ja vaiva pahenee kuusikymppiseksi asti.

Joskus ikäihmisten lähinäkö paranee ilman laseja. Tämä johtuu yleensä harmaakaihen aiheuttamasta mykiön muutoksesta, mikä tekee silmästä likitaitteisen. Kaihileikkauksen jälkeen tarvitaan yleensä taas lähilaseja. Tekomykiöön ei voi tulla kaihia.

Tarvitsenko lääkäriä?

Lasien voimakkuutta joudutaan muuttamaan yleensä muutaman vuoden välein. Vaikka tämä hoituu optikolla, yli 40-vuotiaan olisi hyvä käydä muutaman vuoden välein silmälääkärillä muun muassa selvittämässä glaukooman riskiä.

Glaukooma on sokeuttava sairaus, joka on pitkään oireeton. Jos näkö heikkenee nopeasti, kannattaa lääkäriin mennä heti.

Valonarkuus vaivaa kuivasilmäistä

Silmät ovat valonarat silloin, kun tavanomainen valo tuntuu epämiellyttävältä. Valo voi häikäistä ja pahimmillaan aiheuttaa voimakasta kipua.

Mistä valonarkuus silmissä johtuu?

Kun valon määrä vaihtuu nopeasti, silmältä vie hetken tottua muutokseen. Iän karttuessa silmän kyky sopeutua tilanteeseen hidastuu. Kuivasilmäisyys herkistää silmiä valolle.

Auringonvalo on tavallisin silmiä häiritsevä valonlähde, mutta myös vastavalo ja väärin sijoitettu valaisin häikäisevät.

Mitä haittaa valonarkuudesta on?

Ihminen suojaa tiedostamattaan silmiä voimakkaalta valolta siristelemällä. Siristely voi aiheuttaa päänsärkyä.

Voimakas, vedestä tai lumesta heijastuva auringon ultraviolettivalo voi vaurioittaa sarveiskalvon pintasolukerrosta ja aiheuttaa siihen hitsarin silmäksi kutsutun palovamman. Silmä vetistää, punoittaa ja on kipeä.

Mitä voin tehdä itse?

Suojaa silmät tarvittaessa myös pilvisellä säällä aurinkolaseilla. Käytä keväthangilla ja vesillä laseja, jotka suojaavat silmiä myös sivuilta tulevalta valolta.

Auringon ultraviolettivalo tuntuu silmissä ikävältä, ja sillä voi olla vakavia seurauksia jokaiselle. Se nopeuttaa kaihin kehittymistä ja voi edesauttaa silmänpohjan ikärappeuman ja silmämelanooman syntyä.

Voiko valonarkuutta välttää?

Jos silmät ovat kuivat, käytä kostutustippoja. Säädä näyttöpäätteen ja älylaitteiden ruudut himmeämmiksi. Suosi sisustuksessa suoran valon sijaan pinnoilta heijastuvaa valoa.

Tarvitsenko lääkäriä?

Valonarkuus on silmän ominaisuus, jolle ei voi tehdä mitään.

Sarveiskalvon palovamma helpottuu muutamassa päivässä, eikä siitä jää silmään pysyviä vaurioita. Koska palovamma on hyvin kipeä, se ajaa yleensä ihmisen päivystykseen. Antibioottia ja kortisonia sisältävä voide rauhoittaa silmää. Joskus siihen voidaan laittaa puuduttavia tippoja.

Hakeudu lääkäriin aina, jos silmässä tuntuu voimakas kipu tai näkyy valonvälähdyksiä.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, LT Roope Sihvola, Silmäasema

Lue myös: Kuivat silmät vaikuttavat jopa näkökykyyn – näin tunnistat oireet ja hoidat oikein

Lue myös

Suosittelemme