Terveys

Kuivat limakalvot kiusaavat kaiken ikäisiä naisia – onneksi hoito on helppo

Emättimen kuivuus on kurja vaiva, josta voi kärsiä niin nuori, keski-ikäinen kuin eläkeläinenkin. Se ei parane odottamalla, mutta hoito on helppo eikä vaadi lääkärikäyntiä. Silti sen turvallisuus voi mietityttää.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Hinkkaa, hankaa ja tuntuu kurjalta. Miksi alapää on muuttunut hiekkapaperiksi?

Kuivat limakalvot johtuvat usein  elimistön estrogeenipitoisuuden laskusta. Vaihdevuosissa munasarjojen estrogeenieritys loppuu. Se saa aikaan monia muutoksia naisen elimistössä, joista yksi on emättimen ja ulkosynnyttimien limakalvojen verenkierron, elastisuuden ja kosteuden väheneminen.

Kun emättimen epiteeli- eli pintakerros ohenee, limakalvo rikkoutuu entistä herkemmin. Vähäinenkin hankautuminen aiheuttaa siihen pieniä haavaumia. Haavaumat kutisevat ja kirvelevät. Seksi tuntuu ikävältä, ja tuntoherkkyys voi heikentyä.

2. Missä iässä kuivat limakalvot vaivaavat?

Joka toinen 50–60-vuotias nainen kärsii limakalvojen ohenemisesta eli limakalvon atrofiasta ja sen aiheuttamista oireista. Kuivat limakalvot ovat tavallinen, muttei ensimmäinen vaihdevuosioire. Joillakin se on ainoa haittaava vaihdevuosioire.

Limakalvot voivat olla ajoittain kuivat jo siirtymävaiheessa, eli noin neljä–kahdeksan vuotta ennen kuukautisten loppumista.

3. Koskeeko estrogeenivaje vain vanhempia naisia?

Nuoremmallakin naisella estrogeenitaso voi olla niin matala, että siitä aiheutuu samanlaisia oireita kuin vaihdevuosissa. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun nainen laihtuu voimakkaasti. Pitkä imetys ja matalahormoniset ehkäisypillerit voivat myös laskea estrogeenitasoa ja haurastuttaa limakalvoja.

Nuorempi nainen voi sekoittaa kuivien limakalvojen aiheuttamat kutinat ja kirvelyt hiivatulehdukseen, mutta tähän vaivaan hiivalääke ei auta. Se ei auta myöskään samalla tavalla oireilevaan sytolyysiin.

Sytolyysi on emättimen hyvästä maitohappobakteerikannasta kertova normaali tila. Maitohappobakteereiden aiheuttama happamuus ohentaa emättimen pintasolujen solukalvoja, jolloin ne hajaantuvat. Hajaantuneet solut aiheuttavat runsaan valkovuodon, joka aiheuttaa kutinaa.

Lue lisää: Alapään kutina voi johtua tästä vaarattomasta sairaudesta – näin tunnistat ja hoidat sytolyysin

4. Onko kuivat limakalvot terveydelle haitalliset? 

Hauraat limakalvot lisäävät virtsa- ja emätintulehdusten riskiä. Terveessä emättimessä on paljon sitä tulehduksilta suojaavia maitohappobakteereita. Kun estrogeenin määrä vähenee, myös maitohappobakteereiden määrä vähenee, jolloin muut bakteerit pääsevät aiheuttamaan haavaumien kautta tulehduksia.

Estrogeenin vähyys ohentaa myös alempien virtsateiden limakalvoja, jolloin niiden hermot ärtyvät turhan herkästä. Tällöin rakko viestittää tyhjenemisen tarpeestaan, vaikkei se ole vielä läheskään täynnä. Nainen joutuu juoksemaan jatkuvasti vessassa, muttei välttämättä ehdi sinne ajoissa.

Pahimmillaan limakalvoilla tapahtuvat muutokset voivat johtaa häpyhuulten pienenemiseen, emättimen lyhenemiseen ja ahtautumiseen. Muutokset tapahtuvat hitaasti, vuosikymmenten kuluessa, ja niitä voidaan hoitaa.

5. Miten kuivia limakalvoja hoidetaan?

Paikallisestrogeeni hoitaa tehokkaasti estrogeenin vähyydestä johtuvaa limakalvojen kuivuutta. Se ehkäisee myös virtsa- ja emätintulehduksia. Se helpottaa myös sytolyysin oireita, ja nuorempikin nainen voi kokeilla sitä turvallisesti.

Estrogeenia sisältäviä suppoja, emätintabletteja ja voiteita saa apteekista ilman reseptiä. Itselle sopiva valmiste löytyy kokeilemalla. Suppojen apuaineet voivat kirveltää, jos limakalvot ovat ärtyneet. Kaikki eivät pidä supoista, sillä ne sotkevat pikkuhousuja.

Ulkosynnyttimien oireisiin tehokkain apu on estrogeeniä sisältävä voide. Sitä voi laittaa myös emättimeen pakkauksessa olevalla asettimella.

6. Uskaltaako estrogeeniä käyttää?

Paikallisestrogeeni on turvallista käyttää, eikä se lisää rintasyövän riskiä. Se sisältää hyvin vähän estrogeeniä. Kaksi kertaa viikossa käytetystä paikallisestrogeenistä saa vuodessa suunnilleen saman verran estrogeeniä kuin yhdestä suun kautta otettavasta hormonikor­vaushoitotabletista. Paikallinen valmiste vaikuttaa vain limakalvoilla.

Jos paikallisestrogeenit auttavat, niitä voi käyttää turvallisesti loppuelämän ajan. Niin moni tekeekin, sillä toisin kuin muut vaihdevuosioireet, limakalvojen kuivuus ei helpota muutamassa vuodessa – se päinvastoin pahenee.

7. Auttaako paikallisestrogeeni kaikkia?

Jotta paikallisestrogeeni auttaisi, sitä pitää käyttää säännöllisesti. Alkuun sitä käytetään päivittäin, kunnes oireet helpottavat, ja sen jälkeen pari kertaa viikossa. Nuoren naisen oireet ovat tavallisesti ohimeneviä, ja tällöin paikallisestrogeeniä ei tarvita kuin oireiden vaatima aika.

Emättimen kautta käytettävä dehydro-epiandrosteroni (DHEA) eli prasteroni on uusi reseptilääke. Se on testosteronin ja estradioli-estrogeenin esiaste, jota voi kokeilla, ellei paikallisestrogeeni auta. Prasteroni on muita paikallishoitoja kalliimpi, eikä sen pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ole vielä kovin paljon tutkimustietoa.

8. Onko olemassa hormonittomia hoitoja?

Kuivien limakalvojen hoitoon on olemassa kosteuttavia voiteita ja geelejä, mutta niiden teho ei kestä kauan. Koska kuivat limakalvot johtuvat  estrogeenin puutteesta, ainoastaan estrogeeni hoitaa oireiden aiheuttajaa. Estrogeeni korjaa ohentunutta limakalvoa, ja siihen kosteuttavat valmisteet eivät pysty.

9. Voiko lima­kalvot pestä pilalle?

Kannattaa välttää pesuaineita, myös happamia. Kaikki pesuaineet muuttavat limakalvojen pH:ta, ja esimerkiksi hiiva viihtyy happamassa elinympäristössä. Vesipesu riittää.

Pesussa voi käyttää perusvoidetta tai hajustamatonta öljyä, kuten kookosöljyä, elleivät ne ärsytä.

10. Kun kuivat limakalvot aiheuttavat ongelmia, pitääkö mennä lääkäriin?

Jos kuivat limakalvot eivät parane paikallishoidolla  muutamassa viikossa, kannattaa mennä lääkäriin. Tehottomat hoidot voivat pahentaa vaivaa: emätintä suojaava bakteerikanta häiriintyy ja limakalvot ärsyyntyvät jatkuvasti vaihtuvista valmisteista.

Haavaumien paranemista ei saa jäädä odottamaan. Haavaumat voivat olla merkki valko- tai punajäkälästä tai joskus harvoin ulkosynnytinten syövästä.

Asiantuntija: Naistentauti- ja synnytysopin dosentti Anna-Mari Heikkinen, Terveystalo

Lue lisää: Vaihdevuosien hoito onnistuu myös lääkkeettömästi – katso parhaat kotihoitokeinot kahdeksaan piinaavaan vaivaan

X