Terveys

Lemmikki parantaa tutkitusti psyykkistä hyvinvointia – tutkija: ”Monilla eläimillä on aivan samanlaisia perustunteita kuin ihmisillä”

Eläinkaveri tuo seuraa ja piristystä ja voi auttaa ylös masennuksesta. Lemmikin hoivaaminen laskee tutkitusti stressitasoa. Eläin rauhoittaa levotonta koululuokkaa ja aktivoi ikäihmisiä.

Teksti:
Piritta Palokangas
Kuvat:
Istock

Tutkimuksissa on todettu, että kun lemmikin kanssa viettää aikaa, stressitasot laskevat.

Eläinkaveri tuo seuraa ja piristystä ja voi auttaa ylös masennuksesta. Lemmikin hoivaaminen laskee tutkitusti stressitasoa. Eläin rauhoittaa levotonta koululuokkaa ja aktivoi ikäihmisiä.

Lemmikkien merkitys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on nykytiedon mukaan kiistaton. Mielihyvähormonit nousevat, kun ihminen silittää esimerkiksi koiraa.

– Tutkimuksissa on todettu, että kun lemmikin kanssa viettää aikaa, stressitasot laskevat, kansatieteen tutkijatohtori Jussi Lehtonen Turun yliopistosta kertoo.

– Eläin ei arvostele ihmistä vaan ottaa hänet sellaisena kuin hän on.

Myös lemmikin stressitasot laskevat, kun se saa viettää aikaa rakkaan ihmisensä kanssa.

Lemmikki aktivoi ikäihmistä

Koiria ja kissoja hyödynnetään yhä enemmän erilaisina avustajaeläiminä. Eläin rauhoittaa levotonta koululuokkaa, samoin vankiloissa eläinten hoitamisella on vankeihin rauhoittava vaikutus.

Ikäihmiselle lemmikki on hyvä kaveri, sillä se aktivoi fyysisesti. Ihminen ottaa myös aktiivisemmin vastuuta omasta elämästään, kun hänellä on eläin hoidettavana. Mitä enemmän eläinten tunteista ja mielenliikkeistä saadaan tutkimustietoa, sitä enemmän niitä saatetaan pitää tasa-arvoisina ihmisten kanssa.

– Nykyään tiedetään, että monilla eläimillä on aivan samanlaisia perustunteita kuin ihmisillä: ilo, suru, pelko, kipu tai hoivaamistunne.

Älä inhimillistä eläinkaveria

Jussi Lehtosen mielestä on hyvä asia, jos lemmikit saavat perheenjäsenen aseman, mutta niitä ei silti pitäisi inhimillistää.

– Hyvä esimerkki on eläinten pukeminen vaatteisiin. Se tehdään usein vain ihmisen iloksi.

Inhimillistäminen voi näkyä myös eläimen lajityypillisen käyttäytymisen rajoittamisena.

– Lemmikiltä voidaan odottaa liikoja: kun se ei ymmärrä heti, mitä ihminen haluaa, sille saatetaan suuttua. Eläintä siis inhimillistetään siirtämällä sille ihmisten kyky ja ymmärrys ympäröivistä tapahtumista. Oletetaan, että eläin reagoi niihin kuten ihminen reagoisi. Vaikkapa koiran kouluttamisessa onnistuu kaikista parhaiten, kun hankkii tietoa siitä, miten koira näkee ja kokee maailman.

Nykyään lemmikin kuolemaa voidaan surra samalla tavalla kuin läheisen ihmisen menetystä. Aiemmin lemmikin menetykseen liittyvää surua väheksyttiin ja saatettiin jopa piilotella.

– Nykyään saa surra ilman, että sille naureskellaan. Ja miksi padotakaan tunteita syvälle? Rakkaalle lemmikille voi jättää hyvästit kuten läheiselle ihmiselle.

Lemmikkinä robotti?

Lehtonen on myös tulevaisuudentutkija. Hän on nähnyt, miten tekoälyä kehitellään ihmisten tarpeisiin.

– Tulevaisuudessa voi olla lemmikkeinä robottieläimiä, jotka reagoivat kosketukseen kuin oikeat eläimet ja tuntuvat oikeilta elämiltä, mutta niitä ei tarvitse ulkoiluttaa, ne voi jättää pitkäksi aikaa yksin eivätkä ne kuole ikinä.

X