Lempeä elämä: Avokado ja hyvät rasvat

Olen jo useaan otteeseen kirjoittanut siitä, miten ruuan intensiivinen väri kielii usein myös yhtä intensiivisestä ja ravinteikkaasta sisällöstä. Okei, avokado ei ole ehkä se hedelmäosaston katseenvangitsija, mutta sitä ei kannata tuomita vaatimattoman ulkokuorensa perusteella. Ennen raakaravinnosta innostumista en itsekään tiennyt, mihin kaikkeen avocadoa käyttäisin, mutta nykyään se kuuluu jokapäiväiseen ruokavaliooni.

Avokado sisältää runsaasti hyviä rasvahappoja. Suomessa avokadoa käytetään yleisesti ottaen harmillisen vähän mutta esimerkiksi Ranskassa se on hyvinkin yleinen lounassalaattien ainesosa. Syynä  avokadon vierauteen on luonnollisesti oma ilmastomme, mutta uskon, että taustalla vaikuttaa myös yleinen rasvakammo. Avokado sisältää toki hedelmäksi paljon kaloreita ja rasvaa mutta se on koko painonsa arvosta täynnä arvokkaita terveystekijöitä. Lisättyäni avokadon omaan ruokavaliooni iho ja hiukset pehmenivät huomattavasti. Avokado olikin itselleni se tekijä, joka mursi rasvamyytit ja sen myötä uskalsin alkaa kokeilemaan myös muita kylmäpuristettuja rasvanlähteitä. Lopputulos onkin sitten se, että lotraan nykyään erilaisten öljyjen kanssa niin paljon, että ravintoloissakin saan osakseni usein hämmästyneitä katseita.

Omassa keittiössäni avokado kuuluu sekä makeisiin että suolaisiin tilanteisiin. Olipa kyseessä hedelmä- tai suolainen salaatti, avokadokuutiot ovat yleinen ainesosa. Heitän myös usein yhden kokonaisen avokadon pehmentämään smoothien koostumusta. Koska maku on mieto, se sopii melkein mihin vain yhdistelmään – niin hedelmäisiin kuin marjaisiinkin. Rasvainen hedelmä toimii myös loistavasti kakkujen täytteenä ja antaa kermaisen vanukasmaisuuden esimerkiksi raakasuklaamousseille. Joskus, kun mieli alkaa harhailla suolaisissa ja rasvaisissa ruuissa, puolikas avocado suolalla, seesaminsiemenöljyllä ja jollain hyvällä mausteseoksella vie kaikki mieliteot mennessään.

Myös suosikkikastikkeeni koostuu avokadoista. Guacamole sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen ja tuo mihin tahansa salaattiin ruokaisuutta, jota raakailijan keho ja mieli tarvitsevat. Raa’at hedelmät, vihreät lehdet ja kasvikset ovat melko kevyttä ja viilentävää ruokaa joten etenkin talvella keho kaipaa lämpöä maadoittavista elementeistä. Guacamolen kaunis väri piristää talvista kattausta ja yllätys yllätys, tästäkin reseptistä löytyy jälleen puhdistavaa sitruunaa, jonka puhdistavia vaikutuksia olenkin hehkuttanut jo useaan otteeseen.

Helppo joka paikan guacamole

2 kypsää luomuavokadoa
puolikas luomusitruunan mehu
ripaus merisuolaa
1 rkl yrttiseosta, esimerkiksi Sonnentorin luomua Hyvän tuulen mausteseosta
vettä

Jos sinulla on pieni blenderi, voit valmistaa tahnan koneellisesti. Jos blenderisi taas on suuri, suosittelen muussaamaan avokadot käsin haarukalla. Pahimmassa tapauksessa blenderisi nimittäin heittää tahnasi kannun seinämille ja joudut jatkuvasti kaapimaan sen takaisin pohjalle, jotta saisit tasaisen koostumuksen. Homma onnistuu kyllä isossa blenderissä varsin hyvin silloin, jos teet kerralla tupla-annoksen ja massaa on hiukan enemmän.

Tahna säilyy jääkaapissa pari päivää, mutta se kannattaa peittää kelmulla tai säilyttää tiiviissä astiassa, koska pinta tummuu muuten äkkiä ja herkullinen väri karkaa.

Kaupoissa on usein tarjolla kahdenlaisia avokadoja. Toiset ovat useimmiten hyvin raakoja ja toiset esikypsytettyjä. Jos hedelmä on sinulle uusi tuttavuus, niin kypsyysasteen kanssa voi olla hiukan opettelua. Jos kevyesti painaessa pinta ei tunnu antavan yhtään periksi, silloin avokado on vielä aivan raaka ja väriltäänkin todennäköisesti ennemminkin vihreä kuin ruskehtava. Jos taas pinta painahtaa kevyellä painalluksella helposti ja sen alla tuntuu olevan tyhjää, on hedelmäliha aika varmasti ylikypsää. Avokadosta ei aina päällepäin näe, mikä totuus pinnan alla piilee – joskus hyvältä ja kimmoisaltakin tuntunut hedelmäliha voi osoittautua laadultaan vähän epätasaiseksi. Kannattaa siis valita laadukkaita yksilöitä eikä pihistellä, se kostautuu usein omaan nilkkaan. Pienet ruskeat kohdat eivät toki haittaa tai vaikuta omasta mielestäni makuun, mutta parasta on tietysti vaaleanvihreä ja kauniin tasainen hedelmäliha.

Jos pidät sinappisesta salaatinkastikkeesta, guacamole on muuten helposti tuunattavissa myös sellaiseksi. Kun lisäät seokseen astetta enemmän vettä ja lusikoit sekaan ruokalusikallisen luomusinappia, muistuttaa lopputulos ranskalaistyyppistä majoneesimaista sinappikastiketta. Bon appetit!

Jutta